tag:blogger.com,1999:blog-22122311283747824342023-11-16T09:40:46.438+02:00Jotain vanhaa...morsiamen lisäksi? Aika paska hääblogi (koronan siirtämien) kesällä 2021 juhlittavien häiden suunnittelusta.Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.comBlogger81125tag:blogger.com,1999:blog-2212231128374782434.post-21518157494028713362021-07-21T20:46:00.000+03:002021-07-21T20:46:13.732+03:00Married AFTiivistelmä: Menimme naimisiin. <br /><p></p><p> Moi!</p><p>Vastoin kaikkia odotuksia... Me tosiaan pääsimme naimisiin! Haluaisin laittaa kaikkia tunnelmallisia kuvia ihanasta päivästämme, mutta suurin osa on tällaisia:</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_C-EozhQfMVUtUWZvXh6kJsTYrArbPZahq1W6nvhL6qyDFvxCp7z9lWdtdIem6Blpc-R_g_-U6yz7Ui7ggBUHkEAEFGjSQS6JNqVF5CW4heFpXb_26_qjb86a6ZyWMXseGH7LXpiv584/s1600/Polish_20210721_200531035.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_C-EozhQfMVUtUWZvXh6kJsTYrArbPZahq1W6nvhL6qyDFvxCp7z9lWdtdIem6Blpc-R_g_-U6yz7Ui7ggBUHkEAEFGjSQS6JNqVF5CW4heFpXb_26_qjb86a6ZyWMXseGH7LXpiv584/w480-h640/Polish_20210721_200531035.jpg" width="480" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kiitos sisarelleni taianomaisen hetken ikuistamisesta, kun nautimme ensimmäistä ateriaamme avioparina.<br /></td></tr></tbody></table><p>Olen kuvaillut kihlausaikaamme katastrofielokuvaksi sarkastisella twistillä, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Paljon on kerrottavaa, sillä aivan ilman kommelluksia emme luonnollisestikaan selvinneet. Lisäksi kaasot hiillostavat minua jatkuvasti kysellen polttaripostauksen perään. Kaikki aikanaan.</p><p>Häitämme edelsi viikkojen helleputki, joka toi mukanaan muutamat kunnon myräkät. Erityisesti nimipäivänäni riehunut Paula-myrsky aiheutti muutaman harmaan hiuksen. Juhlapaikkamme lähistöllä on (oli) erityinen hääpuu, jonka alla kaikki,<i> siis ihan kaikki, </i>hääparit käyvät kuvaamassa hääpotretteja. No, se puu meni matalaksi Paula-myrskyn mukana. En ole kovin taikauskoinen, mutta pakkohan tuon on olla jonkinlainen etiäinen avio-onnen kestävyydestä...<br /></p><p>Samainen myrsky tuhosi myös kaikista Oulun hotellihuoneista juuri meidän hääsviittimme. Luojan kiitos saimme napattua samasta hotellista toisen huoneen, joka oli muuten viimeinen vapaa sviitti koko hotellissa. Ihana huone sekin oli, vaikka ei ylimmässä kerroksessa ollutkaan. Loppujen lopuksi olisi ollut aivan sama, millaisen kömmänän varasimme, sillä emme edes kerenneet koko huoneeseen hääyönä. Ystävämme yllättivät meidät bilehaluillaan ja juhlimme viimeisten vieraidemme kanssa aamuun asti. Onneksi olimme ottaneet kaksi yötä hotellista!</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIFGh-AztJBrPg5224nJswqpjrykqsa5s23RFXyNtmI-F7R0sMPGdOFQnEFgVjvALkyJxIPAUvbn-ZQjgS8QTTWPXu3yv-W-TnOfJWWOrIGfMO_eDCTb0qCqwyqHfhyphenhyphenZp9qgZa9zvrTjo/s2048/Polish_20210721_201901955.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIFGh-AztJBrPg5224nJswqpjrykqsa5s23RFXyNtmI-F7R0sMPGdOFQnEFgVjvALkyJxIPAUvbn-ZQjgS8QTTWPXu3yv-W-TnOfJWWOrIGfMO_eDCTb0qCqwyqHfhyphenhyphenZp9qgZa9zvrTjo/w480-h640/Polish_20210721_201901955.jpg" width="480" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vaeltamassa Sulhiksen kanssa aamulla hääpuvuissamme hotellille vaihtamaan kevyempää päälle.<br /></td></tr></tbody></table><p>Koko hääviikonloppu ja itse pääpäivä ylittivät kaikki odotuksemme. Ihan puolueettomasti voin todeta, että meillä oli aivan mahtavat häät! Hellettä riitti myös tuolle päivälle, mutta koska olin varautunut räntäsateeseen tai ainakin ukkosmyrskyyn, <strike>seksi</strike>- tappohelle ei tuntunut missään. Toki olimme hiestä märkiä suurimman osan päivästä, mutta meikkaajani ja kampaajani olivat tehneet niin perusteellista työtä, ettei se oikeastaan haitannut ja paketti pysyi kasassa koko päivän, yön ja oikeastaan seuraavan päivänkin. Kuvaajakin lupasi photaroida hikikarpalot pois kasvoiltamme. </p><p>Edes minulla, supernegistelijällä, ei ole juurikaan moittimista päivästä, mikä kertoo jo paljon. Koolla oli rakkaimmat ystävämme, perheemme ja lähimmät sukulaiset, tunnelma oli katossa ja vieraat tuntuivat aidosti viihtyvän, ruoka oli hyvää, viini virtasi (kohtuukäytön rajoissa) ja upea bändi kruunasi koko illan. Ai niin, oli myös mukava mennä naimisiin!</p><p>Palkkasimme viime metreillä myös videokuvaajan valokuvaajan lisäksi ja se oli paras päätös aikoihin. On ollut aivan ihanaa palata esityksiin ja puheisiin kerta toisensa jälkeen. Me molemmat Sulhiksen kanssa pidimme puheet. Sulhis piti kauniin puheen minusta ja minä puolestani tuskin mainitsin koko miestä omassani. Vitsailin vain ja ilmeisesti yritin viedä huomion pois <i>meistä</i> ja siitä, että olimme siellä juhlimassa minun ja Sulhiksen <i>rakkautta</i>. </p><p>Isäni piti "ruokarukouksen", lyhyen puheen, joka päättyi yhdessä nostettavaan, <i>ruokahalua kasvattavaan</i> vodkashottiin. Iskä kysyi aiemmin, sopiiko, jos hänen puheensa on roast minulle, joten mielenkiinnolla odotin kyseistä puheenvuoroa. Ihan normaali puhe se sitten kuitenkin lopulta oli ja minua pilkattiin siinä aika vähän. 😁<br /></p><p>Myös Sulhiksen äiti piti puheen, jossa hän esimerkiksi muisteli meidän kihlautumistamme, jonka julkistaminen ei mennyt kuin Strömsössä. Ilmoitimme kihlauksestamme silloin aikanaan uutena vuotena kuvaviestillä, jossa näkyi minun rengastettu sormeni. Appiukkoni vastasi viestiin suurin piirtein, että "Johan sitä uutta vuotta toivotettiin, menkää nukkumaan jo.". Anoppi päätti puheensa muistukseen antaa toisillemme suukko päivässä sekä siitä, ettei tulisi lakata nauramasta yhdessä. Ajaakohan saman asian, jos Sulhis nauraa minulle päivittäin ja fist bumpaamme usein...</p><p>Kumpikaan Sulhiksen sisaruksista ei maailman ääristä päässyt häihimme vallitsevan tilanteen vuoksi. He olivat kuitenkin valmistelleet vitsikkäät videotervehdykset, jotka katsoimme juhlapaikalla screeniltä. Tämä oli hauska lisä, sillä Sulhis ei tiennyt asiasta mitään etukäteen.<br /></p><p>Bestmanit pitivät myös puheet. Toinen bestmaneista puhui viisaasti siteeratessaan Mauno Koiviston sanoja siitä, miten vaimon kanssa voi joskus tulla erimielisyyksiä, mutta ne yleensä ratkeavat pian, kun huomaakin olleensa väärässä. Samaisen bestmanin isä piti myös lyhyen puheen, jossa mietti, ettei anopin yhden suukon taktiikka ole välttämättä riittävä... <br /></p><p>Hyvä ystäväni, kaasoni sekä lähes kaikkien kummilasteni äiti on lahjakas laulaja ja hän esiintyikin kirkossa sekä juhlapaikalla. Kappaleet olivat kauniita, mutta kauhean koskettavia myös siitä syystä, että rakas ystäväni esitti ne <strike>meille</strike> minulle. Myös hänen äitinsä, koulutettu sopraano, esiintyi juhlapaikalla. Molemmat saivat huikeat suosionosoitukset. Kirjoitan erillisen postauksen häiden musiikista ja kerron näistä siellä lisää.</p><p><b>Hirveästi olisi kerrottavaa valmisteluista, uusista hääpuvuista, sukunimistä, pääpäivästä kaikkine kämmeineen ja kohokohtineen. En edes tiedä, mistä aloittaisin. Luette tätä postausta vielä jouluna, jos en ensin hieman rajaa aiheita. Mitä kaikkea haluaisitte siis kuulla? </b><br /></p><p><br /></p>Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-2212231128374782434.post-53121003904516948002021-05-30T22:18:00.003+03:002021-05-31T07:49:01.040+03:00Postimerkki omalla kuvalla<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;">Minähän koko ajan toitotan, ettei minua kiinnosta häidemme yksityiskohdat. No, en minä aina ole ollut tällainen. Vielä puolitoista vuotta sitten olin juuri se morsian, joka tilaa kustomoidut postimerkit hääkutsuihin. Kyllä. Puolustuksekseni on sanottava, että Postilla oli tuolloin joku kampanja ja merkkejä sai tilata alennettuun hintaan, 1,90 e/kpl. Postimaksuthat nousivat tänä keväänä ja ihan tavallinen merkki maksaa nyt 1,85 e, eli siihen nähden tuo ei ollut meiltä iso panostus. </span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;">Tällä hetkellä yhden postimerkkiarkin hinta <a href="https://www.posti.fi/fi/henkiloille/kirjeet-ja-postipalvelut/laheta-kirje-tai-kortti/postimerkit-kuoret-ja-pakkausmateriaalit/omakuvapostimerkki?gclid=Cj0KCQjw78yFBhCZARIsAOxgSx1bxjcVqQEg17s_wYDGAfEx4_UaoOX3VE25fTSjNNhpi3CCvEnEMhMaAsG1EALw_wcB" target="_blank">omalla kuvalla maksaa 29 e</a>. Arkissa on 10 merkkiä, eli kappalehinnaksi tulee melko suolainen 2,90 e. Jos tilaa 4-19 arkkia, saa 5 %:n alennuksen. Suhteellisesti aika tyyristä, mutta toisaalta kyse on kuitenkin vain muutamien kymppien lisäkustannuksesta kutsujen määrästä riippuen, joten kannattaahan tuota vaihtoehtoa miettiä, jos haluaa pientä twistiä kuoriin.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgynCCseQewfWgCkFPMZX9OvfRoSuZqpVopTfPnT_jCKmO3Nh__01T3NF3reg9xl77vQlE7LtJ3F91KpWnLltUBdcYywRdyUXHCsSmv4xix_uIzF2lskEIBwaC0Lw7uG8v05Bkv6M_F06k/s1920/Polish_20210530_214541408.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1728" data-original-width="1920" height="576" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgynCCseQewfWgCkFPMZX9OvfRoSuZqpVopTfPnT_jCKmO3Nh__01T3NF3reg9xl77vQlE7LtJ3F91KpWnLltUBdcYywRdyUXHCsSmv4xix_uIzF2lskEIBwaC0Lw7uG8v05Bkv6M_F06k/w640-h576/Polish_20210530_214541408.jpg" width="640" /></a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Me valitsimme postimerkkiin "kihlajaiskuvamme", joka on otettu Saariselän yössä noin klo 2.30, kun juhlimme kahdestaan Sulhiksen kosinnan jälkeen. Postin työntekijäkin kommentoi, että onpa hauskat merkit. Tämä oli kuitenkin ennen kuin hänelle selvisi, että haluan niihin käsinleimauksen... Olin kuullut, etteivät <a href="https://jotainvanhaahaablogi.blogspot.com/2021/04/haakutsuja-riitoja-ja-muutama.html" target="_blank">(ne helvetilliset) sinetit</a> välttämättä kestä koneellista leimaamista. En voinut ottaa sitä riskiä, että kaiken sen vaivan jälkeen sinetti olisi tuhannen päreinä, kun vastaanottaja saa kutsun käsiinsä. Olin myös lukenut kokemuksia, että postin työntekijät ovat lyöneet morsioille leiman käteen, että neiti on hyvä ja leimaa 150 kutsuaan aivan keskenään. Tämähän olisi käynyt minulle ja olinkin varautunut siihen, mutta asiakaspalvelija sanoi, ettei voi antaa leimasinta kenen tahansa huppaluuran käsiin. Intin, että voin leimata ne siinä tiskillä, enkä yritä mitään vilunkia. Aspa ei antanut periksi ja häntä koipien välissä ojensin hänelle noin <a href="https://jotainvanhaahaablogi.blogspot.com/2021/05/vain-muutaman-haakutsun-tahden.html" target="_blank">60 kutsun</a> nivaskan leimattavaksi. Äläkä sinäkin ymmärrä väärin. En olisi halunnut leimata niitä itse vain sen takia, että olisin pelännyt jonkun kesätyöntekijän pilaavan kutsumme (kuten yksi kaasoistani epäili). Olisin halunnut suorittaa tuon homman itse, ettei postin työntekijä inhoaisi minua ylimääräisten töiden teetättämisestä. Vaikka saatan vaikuttaa olevani aivan <i>karen</i>, että haluan aina <i>saada päällikön paikalle</i>, minulle on kauhean tärkeää, etten pahoita asiakaspalvelijoiden mieltä tai ole liikaa vaivaksi. Ja ok, en halunnut, että joku kelloa vilkuileva kesätyöntekijä pilaa meidän kutsumme.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9MHIfGOCo-zd8cjxEkm4STrPj7CzfOQnzLasX4360-ZIqx5gHe5c0lpWsAxE-7rgynbEaoai6JIW7K42W3fhzgEi6I2kJc3ZlC1n0MnirP8XatmEC1VqdrtMjkJzixKCZmq2NrDMfWCc/s1920/Polish_20210530_214414066.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1407" data-original-width="1920" height="468" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9MHIfGOCo-zd8cjxEkm4STrPj7CzfOQnzLasX4360-ZIqx5gHe5c0lpWsAxE-7rgynbEaoai6JIW7K42W3fhzgEi6I2kJc3ZlC1n0MnirP8XatmEC1VqdrtMjkJzixKCZmq2NrDMfWCc/w640-h468/Polish_20210530_214414066.jpg" width="640" /></a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">No, se postin työntekijä lupasi kuitenkin leimata ne omin pikku kätösin ja esitti tosi hyvin, ettei sitä vituta yhtään. Varoitin kuitenkin kavereita, että jos jostain kutsusta on kulma revitty tai muuta sellaista, se on varmasti kiireisen työntekijän kosto. Minkä ymmärrän täysin, itsekin tekisin niin. Suurin osa kutsuista on kuitenkin tainnut löytää jo perille, että kyllä se ainakin ne lähetti.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Olemme kyllä tosi tyytyväisiä postimerkkeihin, ne ovat hauskat ja persoonalliset. Onneksi kerkesin tilata ne ennen kuin kyllästyin meidän häihin. 😉</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div>Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2212231128374782434.post-936422254156903752021-05-23T00:17:00.004+03:002021-05-23T17:34:48.058+03:00Vain muutaman hääkutsun tähden<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">Tiivistelmä: Kutsut lähetetty!</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;">Vierailta tuli jo kysymyksiä, onko häät taas peruttu, kun kutsuja ei näy eikä kuulu. Saimme ne kuitenkin vihdoin ja viimein postiin viime viikolla! Kutsushow kaikkine käänteineen oli aivan naurettavan pitkä ja työläs prosessi. Ottaen erityisesti huomioon sen, että nimenomaan halusin tilata kutsut valmiina, että niistä olisi mahdollisimman vähän vaivaa. LOL. Ne siis tilattiin jo puolitoista vuotta sitten ennen kuin koronasta oli tietoakaan. Vaikka itse arvostan kaikkea käsin tehtyä ja teettämällä olisimme saaneet aivan ihanat, uniikit kutsut, nämä paperituotteet olivat meille yksi juttu, joista oli helppo pihistää. Vieraat katsovat kutsua kerran noin 20 s, joten tusinatuote ajaa mielestäni asiansa. </span><span style="text-align: left;">Vistaprintiltä, mistä me tilasimme kutsumme, löytyi aika kivoja vaihtoehtoja edullisesti. Vähän harmittaa, että köyhäilin folioinnin suhteen ja tilasin lopulta niin peruskutsut niin peruspaperilla kuin mahdollista, mutta säästimme varmaan ainakin 30 senttiä kutsua kohti. Ja pääsin taas askartelemaan, kun lisäsin jokaiseen kutsuun kultaista glitteriä yön pimeinä tunteina samalla tiuskien Sulhikselle, että <i>kun mun pitää tehdä KAIKKI (</i>tiet</span><span style="text-align: left;">äen kuitenkin koko ajan, etten todellakaan antaisi sen tulla käpälöimään kutsuja, vaikka tarjoaisikin apuaan). </span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivwX_XbDb8w0PrSdUPnpsSVPRyEAJHwhoiQkjUpSlPWfX1HixpEbwTkGmsu3PnMD5pNawkYn6ZhHGB5xnATG-ck7BCfVPR4-WhmaJj6_X_lLi7tQJS0CNW24eOv88Xje2HbCDIRd9BKnM/s2048/Point+Blur_May222021_230630.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="622" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivwX_XbDb8w0PrSdUPnpsSVPRyEAJHwhoiQkjUpSlPWfX1HixpEbwTkGmsu3PnMD5pNawkYn6ZhHGB5xnATG-ck7BCfVPR4-WhmaJj6_X_lLi7tQJS0CNW24eOv88Xje2HbCDIRd9BKnM/w480-h622/Point+Blur_May222021_230630.jpg" width="480" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Täsä tää ny o.</td></tr></tbody></table><div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Tilasimme siis kutsut jo ensimmäisiin häihimme, mutta emme kerenneet lähettää niitä, kun päädyimme siirtämään häitä niin aikaisessa vaiheessa. Päätimme viime syksynä uuden hääpäivän ja vaihdoimme koko paskan eri paikkakunnallekin, kerroimme uudet tuulet kaikille kavereillemme, mutta luojan kiitos, emme lähettäneet save the dateja, saati sitten varsinaisia kutsuja, sillä pääpäivä vaihtui vielä kertaalleen tähän nykyiseen. Vihkimisaikakin vaihtui vielä tänä keväänä aamuhäistä iltapäivään. </div><p style="text-align: justify;">Meillä oli siis kutsut, jotka olivat väärälle päivälle, väärälle vuodelle, väärän kellonaikaan, väärään kirkkoon ja väärään juhlapaikkaan. Vihittävä pari pysyi kuitenkin just ja just alkuperäisessä kokoonpanossa. Minä periaatteen ihmisenä en halunnut tilata uusia kutsuja, vaikka se olisi helpottanut tätä projektia huomattavasti. Halusimme toisaalta myös säilyttää kutsujen kautta muiston tästä erityislaatuisesta ajasta, jota nyt elämme. </p><p style="text-align: justify;">Päädyin tuunaamaan kutsuja leimasimien ja lisäosan avulla. Leimasin kaikkiin 23545 kutsuun kirjain kerrallaan "PERUTTU"-tekstin viime vuoden tietojen päälle. Tilasin myös pienet lisäkortit, joissa oli uusi aika ja paikka. Lisäkortit tilasin myös Vistaprintilta kutsujen kanssa yhtenevällä teemalla. Lisäkorttien tilaus oli ehkä vähän ristiriitainen veto siihen nähden, että väkisin halusin säilyttää alkuperäiset kutsut ja välttää siten uusien hommaamisen, mutta minä olen kauhean höveli luopumaan periaatteistani aina sen mukaan, mikä on minulle suotuisinta milloinkin. Kalliiksi ne eivät kuitenkaan tulleet, keksin nimittäin pihistelykeinon myös pikkukorttien suhteen. Valikoimasta ei löytynyt oikein sopivan kokoista ja riittävän edullista vaihtoehtoa, joten muokkasin Vistaprintin ohjelmalla oikeasti yhteen korttiin kaksi tuollaista pienempää korttia. Siihen meni aivan helvetin monta tuntia ajasta, joka minun olisi pitänyt käyttää yhden lopputentin lukemisiin, mutta tentit voi aina uusia ilmaiseksi, häitä ei.</p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4IWuohGiksW_7hw3qa3fe8TdPSgVVC4YaN96Qq0mGP-FyMdLfM89y7yB8tJDS-yZmwlvcclBYEekQw0DzjlRY1U7EQGnxyWdwE5Sdq1_QEMkyhd8OT37p5DUZBCex8aEUW6Y5bs09CtE/s1920/Point+Blur_May222021_230741.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1440" data-original-width="1920" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4IWuohGiksW_7hw3qa3fe8TdPSgVVC4YaN96Qq0mGP-FyMdLfM89y7yB8tJDS-yZmwlvcclBYEekQw0DzjlRY1U7EQGnxyWdwE5Sdq1_QEMkyhd8OT37p5DUZBCex8aEUW6Y5bs09CtE/w640-h480/Point+Blur_May222021_230741.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">Viime vuonna suunnittelin kutsuille tuollaisen ns. taskun, johon tuli nauhaa ja sinetti, että kutsu olisi jollakin tapaa juhlallisempi. No, nyt inhoan sitä taskua. Mutta koska valoimme niitä <a href="https://jotainvanhaahaablogi.blogspot.com/2021/04/haakutsuja-riitoja-ja-muutama.html" target="_blank">hemmetin sinettejä</a> 2387 tuntia, ja molemmat olimme viittä vaille valmiita unohtamaan koko häät ja eroamaan, en vain pystynyt laittamaan niitä haaskuuseen. Nyt olisin halunnut modernit ja tyylikkäät kutsut, sillä nämä olivat lopulta himpun verran liian romanttiset. Eli käytimme siis aivan kohtuuttoman paljon aikaa kutsuihin, joihin <strike>emme</strike> en ollut edes lopulta kauhean tyytyväinen. 😁 No, ovat ne oikeasti ihan kohtalaiset ja hoitavat asiansa! Vieraatkin ovat kehuneet kutsua, mutta tietenkin sen takia, kun ovat täältä lukeneet, millainen työmaa ne olivat. </p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3LD9VBKqGmA_KharipQEyiPqjh80tj6-_e4a4sgU2SvqRJnvtomRwHTCHUhW76bRvZnWWehNON77UOjpWdVsc8W3F1qIv8tgT1Ota7YrmNXBUsXB2A6mrNa8uRw9UtY669BeMdp5gL9I/s1920/Point+Blur_May222021_230503.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1440" data-original-width="1920" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3LD9VBKqGmA_KharipQEyiPqjh80tj6-_e4a4sgU2SvqRJnvtomRwHTCHUhW76bRvZnWWehNON77UOjpWdVsc8W3F1qIv8tgT1Ota7YrmNXBUsXB2A6mrNa8uRw9UtY669BeMdp5gL9I/w640-h480/Point+Blur_May222021_230503.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">Halusin mahdollisimman yksinkertaiset kutsut ilman infotekstejä. Perustimmekin <a href="https://tahtoo.fi/">tahtoo.fi:n</a> kautta oman hääsivuston, mistä kaikki tarpeelliset tiedot löytyvät. Sinne myös ilmoittaudutaan sekä ilmoitetaan ruoka-aineallergioista. Kauhean kätevä. Sivustolta myös näkee, kun vieras avaa sivuston ensimmäisen kerran (olkaa huoleti, jokaista kirjautumista ei näe). Noin puolet vieraista ovat käyneet sivustolla ja reilu kolmasosa on jo ilmoittanut tulevansa häihin. Tähän mennessä vain kaksi on ilmoittanut esteestä. Laitoimme tosin pitkän ilmoittautumisajan, kun tämä elo on nykyisin niin epävarmaa. Siitä huolimatta käymme sivustolla päivittäin noin neljän minuutin välein katsomassa, onko tullut uusia ilmoittautumisia. 😁 Ehkä hääfiilis on todellakin nostamassa uudelleen päätään. 💓</p><p style="text-align: justify;"><b>Onkohan kutsujen teko ollut muillakin samanlaista helvettiä...</b></p></div>Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-2212231128374782434.post-70490347784292684792021-05-17T00:14:00.000+03:002021-05-17T00:14:37.790+03:00Sulhiksen uudet vaatteet<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Tiivistelmä: Sulhis löysi hääpuvun.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Moi!</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Hääjärjestelyt etenevät hitaasti, mutta nyt jo aika varmasti. Sulhiksellekin löytyi hääpuku! Ja huomattavasti pienemmällä vaivalla kuin oma pukuni...</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: justify;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPC8MW1RUM0QHo1vWIHfKButROK2sOgQWk497GWWVqRa1rGu6eH1Xj1MlGkHP33zwSrWDWc3jdTpISY0nx7-V_UJIVQkJXuhmnuet_XSecNEclsFOVL7KvLXecQHcFGIplGXCCigEnJ1g/s2048/Polish_20210516_234504741.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1815" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPC8MW1RUM0QHo1vWIHfKButROK2sOgQWk497GWWVqRa1rGu6eH1Xj1MlGkHP33zwSrWDWc3jdTpISY0nx7-V_UJIVQkJXuhmnuet_XSecNEclsFOVL7KvLXecQHcFGIplGXCCigEnJ1g/w568-h640/Polish_20210516_234504741.jpg" width="568" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">He said hell yesss to the dress!</td></tr></tbody></table><div><p style="text-align: justify;">Aloitimme pukuostokset ahtamalla mahamme täyteen sushi-buffetissa, jotta hääaterian jälkeen ei tulisi yllätyksiä puvun istuvuuden suhteen... Minäkin mätin susheja kaksin käsin, sillä haluan olla mieheni tukena kaikissa tilanteissa, mitä elämä tuokaan eteen. </p><p style="text-align: justify;">Hyvin syöneinä menimme ensimmäiseksi Sokokselle, sillä siellä on Oulun laajin pukuvalikoima. Olihan siellä pukua puvun perään, mutta kuten mainitsin, Sulhiksen mittasuhteet löivät kapuloita rattaisiin. Hän on vajaa kaksimetrinen (ei kovin vajaamielinen kuitenkaan), satakiloinen, harteikas, mutta jalat ovat kuin Victoria's Secretin catwalkilta. Melkein kaikki takit olivat vyötäröltä isoja, jos mahtuivat hartioista. Myös hihat meinasivat jäädä useimmissa takeissa lyhyiksi. Reisistä sopivat housut taas jäivät suurin piirtein capri-mittaisiksi. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: justify;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjI5gYzn1TmA_-XQ7qcowfwJ3QkSq3o1iGzZbXQ18m3I4Sgj3oetxwOY2j7KLgbtF1tQhYPcHN0zdHtW-CN9STxUIzPCBtdtiTBs96hlJGhquXArPJCvHWPHql4E5lWVh7OPshp1hD61A0/s2048/pexels-pixabay-325876.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1365" data-original-width="2048" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjI5gYzn1TmA_-XQ7qcowfwJ3QkSq3o1iGzZbXQ18m3I4Sgj3oetxwOY2j7KLgbtF1tQhYPcHN0zdHtW-CN9STxUIzPCBtdtiTBs96hlJGhquXArPJCvHWPHql4E5lWVh7OPshp1hD61A0/w640-h426/pexels-pixabay-325876.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">(Kuva: pexels.com)</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">Sokoksen myyjä tarjosi Turolta <b>atleetti-</b>malliston pukua, mitä Sulhis ei anna minun varmasti koskaan unohtaa... Takki olikin kyllä juuri passeli, mutta housut eivät istuneet yhtään. Lopulta Sokoksen valikoimista löytyi yksi ainoa varteenotettava vaihtoehto Bossilta. Päätimme kuitenkin vielä laittaa asian mietintämyssyyn.</p><p style="text-align: justify;">Toinen yritys oli Dressmanille. Sieltä löytyi ainoastaan yksi harmaa takki, joka oli edes jollakin tapaa sopiva, ja Sulhis halusi sinisen puvun. Keskustan Dressamanilla oli kyllä todella asiantuntevan oloinen miesmyyjä, ja hän suosittelikin meitä kääntymään Voltin puoleen, sillä epäili Tiger of Swedenin pukujen sopivan Sulhiksen ruumiinrakenteelle. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: justify;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVZkivLzGInhbJPSYzlim3u8JTlf0QToprzGv2vkkHt5HJXGduleb1K8dCsJ34uGkDrFzpYlTAfcyacnqcwr30ENNjfmJxtGCIkpf8TWBYei1JB8nIvjuccOMqOHVPxoqBdEMoP24P6EU/s1920/men-1854191_1920.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1281" data-original-width="1920" height="428" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVZkivLzGInhbJPSYzlim3u8JTlf0QToprzGv2vkkHt5HJXGduleb1K8dCsJ34uGkDrFzpYlTAfcyacnqcwr30ENNjfmJxtGCIkpf8TWBYei1JB8nIvjuccOMqOHVPxoqBdEMoP24P6EU/w640-h428/men-1854191_1920.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Minä olisin tykännyt vaalean harmaasta tai jopa beigestäkin kesäpuvusta, mutta Sulhis ei kelpuuttanut. (Kuva: pexels.com)</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">No, me menimme Voltin myymälään ja myyjä totesin yhden katseen perusteella, että juurikin Tigerin puku olisi Sulhiksen ainoa oljenkorsi, mutta sepä olikin nappivalinta! ONNEKSI emme ostaneet sitä ensimmäistä "ihan hyvää" pukua Sokokselta. Tigerin nuorekkaan, slim fit -mallisen puvun jälkeen, Sulhis näytti siinä Bossin puvussa lähinnä keski-ikäiseltä saksalaisukolta. 😄</p><p style="text-align: justify;">Sulhis osti sovittamansa puvun sekä siihen sopivan liivin siltä istumalta. Hinnaksi jäi 25 %:n alennuksen jälkeen noin 550 e. Puku on väriltään navy blue, jollaisesta Sulhis on jo jonkin aikaa haaveillutkin. Minä olen aina toppuutellut, että <i>sinnittelisi vielä ja ostaisi sitten meidän häihin kunnollisen</i>. Siksi se varmaan sitten kosikin silloin puolitoista vuotta sitten. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: justify;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiA3eg7zv8q4bzku6TmE3z70FOPzTriqBuzfQPYxM_uKOnyHmG8dLKfNb7oBFkhltakODBkK9eRc0CH-ZIXuMbNrTa9AaE033cM1Mp1KILSHPPDLwXknSI0IkNiQ0fp_lZbkrpMr87pATo/s2048/Polish_20210516_234320467.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1896" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiA3eg7zv8q4bzku6TmE3z70FOPzTriqBuzfQPYxM_uKOnyHmG8dLKfNb7oBFkhltakODBkK9eRc0CH-ZIXuMbNrTa9AaE033cM1Mp1KILSHPPDLwXknSI0IkNiQ0fp_lZbkrpMr87pATo/w592-h640/Polish_20210516_234320467.jpg" width="592" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sulhiksen <i>power pose.</i></td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">Sulhis haluaa rusetin solmion tai sen tursakesolmukkeen sijaan. Väriksi olimme ensin ajatelleet jotain kuviollista (etikettivirhe!) sinistä, mutta äitini osti Sulhikselle lahjaksi helmenharmaan rusetin taskuliinoineen. Helmenharmaatahan pidetään juhlallisimpana värivalintana miehen solmioon (sama kai pätee, vaikka kyseessä onkin rusetti), mutta olimme ajatelleet sen olevan liian vaalea. Se kuitenkin sointui todella hyvin tummaan, laivastonsiniseen pukuun sekä valkoiseen kauluspaitaan. Pitää vielä katsoa kokonaisuus kenkien ja vyön kanssa. Toivottavasti ei mene liian kirjavaksi, sillä Sulhis haluaa ostaa konjakin ruskeat asusteet. Huomenna aikoi lähteä kenkäkaupoille, kerron sitten, minkälaisiin popottimiin hän päätyi.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: justify;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKK-1KtClropH2poruZVYQytzqR_k0tNfYCBZhqG3lmKLRe9bpHrDGy8YD-H0l3ZIUEfPMh34Lybovw0rnU-6gzrdcYvzGavi6wRpuY2-KXOMfLLthAwYCgOEGMjW0NPjqZRNxuGoF1AY/s2048/IMG_20210516_234130.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="2021" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKK-1KtClropH2poruZVYQytzqR_k0tNfYCBZhqG3lmKLRe9bpHrDGy8YD-H0l3ZIUEfPMh34Lybovw0rnU-6gzrdcYvzGavi6wRpuY2-KXOMfLLthAwYCgOEGMjW0NPjqZRNxuGoF1AY/w632-h640/IMG_20210516_234130.jpg" width="632" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Minun äitini on kyllä järkyttävä mielistelijä. </td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;"><b><br /></b></p><p style="text-align: justify;"><b>Onko muille kesän sulhiksille löytynyt jo hääpuku? Minkälaisia väriyhdistelmiä muille on tulossa? </b></p><p style="text-align: justify;"><br /></p></div>Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-2212231128374782434.post-73076189280723989932021-04-11T14:40:00.000+03:002021-04-11T14:40:04.439+03:00Hääkutsuja, riitoja ja muutama vahasinetti<p style="text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;">Tiivistelmä: Askartelimme Sulhiksen kanssa kutsuja. Käytimme kohtuuttoman paljon aikaa täysin turhien yksityiskohtien eteen ja vihasimme joka hetkeä.</span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;">Moiccu!</span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;">Me havahduimme jälleen kerran siihen, että meillä saattaa olla kohta häät. Emme oikeastaan ole tehneet häiden eteen mitään sen jälkeen, kun ne päätettiin reilu vuosi sitten siirtää. Tuntui silloin, että tässähän on aikaa vaikka kuinka paljon! Toisaalta ehdimme aika pitkälle suunnitella asiat jo tuolloin viime keväänä ja hyvin suunniteltuhan on kuulemma puoliksi tehty... No, ei todellakaan ole. Aloimme nimittäin eilen printtaamaan kutsujen kuoriin osoitteet sekä tekemään vahasinetit. Sillä tavalla "äkkiä nyt vaan" pois alta. Meillä meni koko hemmetin lauantai, elämänilo ja kaikki kaasut tulevan appiukon sikarisytyttimistä. </span></div><p></p><p style="text-align: justify;">Aiemmin kerroin, ettemme aio tilata uusia kutsuja. Vähän niin kuin<i> yleisesti kostona,</i> kun mehän emme alistu koronan edessä. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti meillä piti olla maalaishäät, joiden tyyliin sopien kutsujen koristelu oli suunniteltu siten, että niihin tulee vahasinetti (ihan oikeasti, anna mun kaikki kestää). Olin lisäksi tilannut kustomoidun sinettileimasimen (ei helevetti) ja pötkökaupalla sinettivahaa, joten pakkohan ne oli tehdä, vaikka tässä vaiheessa tuollainen yksityiskohta ei voisi enää vähempää kiinnostaa. Kaiken muun lisäksi siinä hemmetin leimasimessa on viime vuoden hääpäivä. Ensin mietin, saisinko esimerkiksi kuumaliimalla täytettyä sen päivämäärän kaiverruksen leimasimesta, mutta sitten muistin taas, ettei minua kiinnosta. Joten väärät päivämäärät niissä nyt sitten on, mutta olkoon sekin muisto näistä <i>cahdesta wittujen ceväästä</i>. Toinen ajatus vanhojen kutsujen säilyttämisen taustalla, tuon kostamisen lisäksi siis, oli nimittäin se, että siitä jää "kiva" muisto tästä erikoisesta ajasta, jota nyt elämme.</p><p style="text-align: justify;">Sinettien ideahan olisi tehdä sinetti suoraan paikoilleen sulkemaan ja sinetöimään sitä, mitä ikinä halutaankin. Joo, no, meillä meni noin joka kolmas sinetti pilalle, että tsemppiä vaan, jos joku siihen uhkapeliin lähtee. Olisi ollut aivan liian stressaavaa tehdä ne suoraan kutsuihin. Eikä meillä kerta kaikkiaan olisi edes ollut riittävästi ylimääräisiä kutsuja tuolla epäonnistumisprosentilla. Päätimme tehdä sinetit erikseen leivinpaperille ja liimata sitten kutsuihin. Eli niillä ei ole mitään funktiota ja ne ovat pelkkänä koristeena. Se ei sovi kyllä yhtään minun elämänkatsomukseeni, sillä inhoan asioita, joilla ei ole funktiota! Kaiken lisäksi sinettien tekeminen oli yllättävän vaikeaa ilman sitä onnistumisen painettakin, mutta homma alkoi kuitenkin vähitellen sujua, kun olimme ensin pari tuntia haukkuneet toistemme työnjälkeä ja käyneet läpi seuraavan keskustelun:</p><p style="text-align: justify;">Sulhis: "Tämmönen näperrys on niin perseestä!"</p><p style="text-align: justify;">Minä (uhriutuneena): "No, yksinkö mun pitäis tämä tehdä!? Kyllä ne on kuule sunkin häät."</p><p style="text-align: justify;">Sulhis: "Joo, mutta pikkusen eri asia, kun säähän tykkäät tämmösestä askartelusta..."</p><p style="text-align: justify;">Minä: "KATO MUN NAAMAA, NÄYTÄNKÖ SILTÄ, ETTÄ MULLA OIS MUKAVAA!!!!"</p><p style="text-align: justify;">Sitten pääsimme jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen, että molemmat vihasivat sitä hommaa yhtä paljon ja oli helpompi jatkaa. Tämä on meidän parisuhteemme toimintamalli: yhdessä voi tehdä jotain vain, jos se on molemmille yhtä mukavaa tai vastenmielistä. Uhraukset toisen hyvinvoinnin eteen? Kysypä joku toinen... 😂</p><p style="text-align: justify;">Lopulta toimimme saumattomasti yhteen. Ensinnäkin kannattaa silputa veitsellä ne sydänlangalliset "vahakynttilät" tuhannen päreiksi ja sulattaa niitä palasia lusikassa. Ei kannata edes yrittää sulattaa vahaa suoraan siitä vahapötkön päästä, siinä menee ikä, terveys ja parisuhde. Kuumensimme ensin lusikan pohjaa pelkästään kynttilän päällä, mutta se oli aivan liian hidasta touhua tehokkaaseen luonteeseeni, joten nopeutimme prosessia sellaisilla <i>kaasutohottimilla</i>, joilla sytytetään sikareita.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjkhk1vCqXjdzGdyc5IHBa0Zyv-GMA3_ZUx2BZLuAoD3tK4_fNhJqIWf_uDH84nry3eeEmyOGQiDyCnRMK7HCgSQFuXqr2yf2soEdkhwABq6TdHhSxvjy42PlCbvH5pBaxIpoxjE0dZtA/s1920/Polish_20210411_132535288.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1450" data-original-width="1920" height="484" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjkhk1vCqXjdzGdyc5IHBa0Zyv-GMA3_ZUx2BZLuAoD3tK4_fNhJqIWf_uDH84nry3eeEmyOGQiDyCnRMK7HCgSQFuXqr2yf2soEdkhwABq6TdHhSxvjy42PlCbvH5pBaxIpoxjE0dZtA/w640-h484/Polish_20210411_132535288.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tähän yksi sommiteltu kuva välineistä paprikan värjäämällä leikkuulaudalla.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">Työnjako oli sellainen, että Sulhis siis sulatti vahaa lusikassa, minä valutin sulan vahan leivinpaperin päälle, millä välin Sulhis otti leimasimen kylmästä vedestä jäähtymästä ja kuivasi sen. Sitten minä leimasin, ja Sulhis alkoi sulattamaan seuraavaa lusikallista. Loppuajasta se oli sellaista tyydyttävän saumatonta nelikäsityöskentelyä (hammaslääkärit ja -hoitajat tietää). Meni aika hiton monta tuntia, mutta lopulta sinetit olivat valmiit ja talo haisi "ei sietämättömän" palaneella, kuten tuleva anoppini hienovaraisesti totesi. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOjiJi2XrrkfUlX_lUJyMxzaUSHpISu5LwhPAVyKLTao4g3Yx-usseTAZAtt3CCeX-iBBSKdce6lkiIShQOh4dGKqqfWRRZ7PqhFQ6IU8-zfSyNesaryZoj2_lFBihlxV6OiHjMx_Cxwo/s2007/Polish_20210411_132732491.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2007" data-original-width="1920" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOjiJi2XrrkfUlX_lUJyMxzaUSHpISu5LwhPAVyKLTao4g3Yx-usseTAZAtt3CCeX-iBBSKdce6lkiIShQOh4dGKqqfWRRZ7PqhFQ6IU8-zfSyNesaryZoj2_lFBihlxV6OiHjMx_Cxwo/w612-h640/Polish_20210411_132732491.jpg" width="612" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tässäkin yksi feikattu kuva. Todellisessa tilanteessa ei todellakaan olisi kerennyt kuvia ottamaan. <br />Noin sitä vahaa kuitenkin voi sulattaa, vähän samalla tavalla kuin kuumennat heroiinia.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">Saimme myös kutsujen kuoret valmiiksi. Minulla on kaksi käsialaa, se normaali, arkikäytössä oleva ruma ja sitten sellainen parempi, jonka käyttäminen on ärsyttävää ja hidasta. Kunnon morsiamet harjoittelevat kalligrafiaa juuri näitä tilanteita varten, mutta minä unohdin. Meinasin kyllä ensin kirjoittaa kuoret käsin, mutta sekin oli aivan liian stressaavaa. Kirjoitan lähes aina jotain väärin tilanteissa, joissa ei saisi missään nimessä kirjoittaa väärin. Siispä vietin pari tuntia Dafont-sivustolla etsien sopivaa fonttia. Käytin mallipätkänä erään eestiläissyntyisen ystäväni nimeä, josta löytyy kaikki sudenkuopat fontin suhteen: ä-kirjain, väliviiva ja pitkä sukunimi. 😄</p><p style="text-align: justify;">Tilattujen kutsujen mukana tuli niihin sopivat kuoret, mutta niissä se sulkijalipare oli suora ja sehän ei käynyt minulle. Halusin valkoiset kuoret, joissa se lipare on kolmion muotoinen. Nyt tietenkin mietin, että KETÄ KIINNOSTAA... Olin kuitenkin tapani mukaan kehittänyt pakkomielteen sellaisista perinteisistä kuorista. Kutsumme ovat aika erikoisen kokoiset, tyyliin<i> 110,473 mm x 1,52 keski-ikäisen tontun jalkaa</i>, joten sopivien kuorien löytäminen ei ollutkaan ihan helppo juttu. Lopulta onneksi löysin sopivat Etsystä. Ne olivat ihanan laadukkaan tuntoiset ja paksusta paperista tehdyt. Ilo siitä paksuudesta tosin loppui siihen, kun ne eivät mahtuneet pyörähtämän tulostimen läpi. Alakerrassa oli onneksi toinen tulostin, joka jollakin tavalla suostui pyörittämään kuoren ruttaamatta sitä ihan täysin. Toimiva tulostin oli tosin valitettavasti mustekäyttöinen, joten saa nähdä, ovatko osoitteet tuhriutuneet lukukelvottomiksi ennen kuin kerkeävät perille.</p><p style="text-align: justify;">Kuorien erikoisista mitoista johtuen aika paljon sai kikkailla sitäkin, että osoite lopulta osui siihen kohtaan, johon sen halusin. Halusin myös, että saajan nimi on <i>sopivasti</i> pitempi kuin osoiterivit, eli fonttikokojen kanssa piti säätää nimen pituudesta riippuen, mikä oli tietenkin sellainen tehtävä, jonka vain minä osaan tehdä oikein. Lisäksi kirjekuori piti aina yksitellen asetella tulostimeen ja varmistaa käsin, että se lähtee liikkeelle suorana, eli jälleen sellainen tehtävä, jonka vain minä osaan. Tämä oli vähän hankala tilanne, sillä tietokone ja toimiva tulostin sijaitsivat eri kerroksissa. Mietin sitten vain, että olen menossa naimisiin Sulhiksen kanssa, että minun on vaan pakko luottaa siihen... Ohjeistin hänet pikaisesti käyttämään esteettistä silmäänsä siihen, mikä on sopiva fonttikoko minkäkin pituiselle nimelle. 😁 Ihan hyvin hän suoriutui ensikertalaiseksi. Tulostus alkoi sujumaan ja saimme kuoret printattua auki olevan puhelinyhteyden välityksellä: "No niin, kuori on valmiina.". "Nyt lähtee.". "Roger.". </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhC_10wBzkzVq869-UkXhLEuIWGOolwW8OtaLhHF-kkD0Mv1Pkd7aDBwktofRkNZgWQzaJtpn1E-_aybSNZQBvAfFXuzja0hGm-W9MgUGDCE6vGNqt-50ra-y4k3WGT6NlFFjd0rI2XoTk/s1920/Polish_20210411_133727406.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1843" data-original-width="1920" height="614" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhC_10wBzkzVq869-UkXhLEuIWGOolwW8OtaLhHF-kkD0Mv1Pkd7aDBwktofRkNZgWQzaJtpn1E-_aybSNZQBvAfFXuzja0hGm-W9MgUGDCE6vGNqt-50ra-y4k3WGT6NlFFjd0rI2XoTk/w640-h614/Polish_20210411_133727406.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tämäkin tulostin meinasi mennä välillä tukkoon, joten kuvassa apuvälineeni kuorien kiskomista varten.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">Meillä meni lopulta koko helvetin päivä osoitteiden printtaukseen ja niiden pirullisten sinettien tekemiseen. Lisäksi olen käyttänyt jo lukemattomia yön pimeitä tunteja vanhojen kutsujen tuunaamiseen, ja edessä on vielä yksi savotta sellaisten todella tärkeiden nauhojen asetteluun ja liimaamiseen. Eli näiden kutsujen eteen on käytetty aivan kohtuuttomasti aikaa ja vaivaa ottaen huomioon, että mieleni on muuttunut vuoden aikana, eivätkä kutsut enää oikeastaan tyydytä esteettistä silmääni, ja että koko häitä ei todennäköisesti edes tule. Lol. </p><p style="text-align: justify;">No, nyt riittää tästä. Aika seikkaperäisesti sain hääkutsuista kirjoitettua ottaen huomioon, etten edes puhunut niistä itse kutsuista vielä juuri mitään... Ensi kerralla sitten. </p><p style="text-align: justify;"><b>Mihin älyttömyyksiin te olette sortuneet häiden vuoksi? Entä ovatko kesän parit uskaltaneet vielä lähettää kutsuja?</b></p>Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-2212231128374782434.post-91933319937756138132021-02-26T16:56:00.001+02:002021-02-26T16:56:38.882+02:00Déjà-vu<div style="text-align: justify;">Miten meidän häidemme käy? Pitääkö ne perua? Aivan kuin olisin elänyt tämän tilanteen aiemminkin. Ai niin, minähän olen! Minulla saattaa kyllä olla totaalinen <i>denial</i> päällä, kun ihan tyytyväisenä täällä askartelen kutsukortteja, vaikka Sanna Marin erittäin hitaasti ja selkeästi artikuloi taustalla, että kohta se paska varmaan taas lentää tuulettimeen.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">No, ei tämä nyt ihan aikuisten oikeasti ole sellaista vahingollista tosiasioiden kieltämistä. Kyllähän minä tämän saman tilanteen jo kertaalleen eläneenä tiedostan tosiasiat, mutta me nyt vaan päätimme Sulhiksen kanssa olla märehtimättä ja vaipumatta epätoivoon. Minähän en siedä epävarmuutta laisinkaan, joten viime keväänä teimme todella aikaisessa vaiheessa päätöksen siirtää häät ensi vuoteen, "että tilanne on varmasti ohi". LOL. Enää me emme aio siirtää häitä, joten nyt on jotenkin lähes sellainen zeniläinen olotila, kun emme voi muuta kuin katsoa rauhassa, mihin tilanne tällä kertaa etenee, ja pitää ne bileet, jos rajoitukset sallivat. Jatkamme siis järjestelyitä normaaliin tapaan. Emme tosin sellaisella innokkaan odottavalla fiiliksellä kuin alussa, mutta jatkamme kuitenkin. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj02dmL3lquoiyr2fOJ9tf9KQ4iCh1SpUO2Yqo6Xj0Xoj_5kB4pO6zRqgVfHEbil9z3FrqBxUsVK0NRgb7beA77o-Df6ciJ1wN3RWr54ASajMOKPYHbG6HMEZK-kAswNQX66CjFD6dqn_Y/s2048/pexels-andrea-piacquadio-3812721.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1365" data-original-width="2048" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj02dmL3lquoiyr2fOJ9tf9KQ4iCh1SpUO2Yqo6Xj0Xoj_5kB4pO6zRqgVfHEbil9z3FrqBxUsVK0NRgb7beA77o-Df6ciJ1wN3RWr54ASajMOKPYHbG6HMEZK-kAswNQX66CjFD6dqn_Y/w640-h426/pexels-andrea-piacquadio-3812721.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Minä hyväksymässä vallitsevaa tilannetta. (Pexels)</td></tr></tbody></table><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Järjestelyt siis jatkuvat, mutta koko häähommasta on kadonnut se vahvasti läsnä ollut intoilu (vauhkoaminen). Toisaalta harmittaa, että niin kovasti odotettu päivä koki tällaisen inflaation, mutta toisaalta tämä lykkäysvuosi on opettanut, että hyvin sitä näköjään selviää ilman häitäkin. Että sellaista surua tai katkeruutta ei ole ainakaan toistaiseksi ilmennyt. En ole kuitenkaan luonteeltani ollenkaan kohtuullinen ja järkevä ihminen yleensä, joten en aivan varmasti tiedä, onko tämä romahduksen alkusoittoa vai olenko aidosti sitä mieltä, että<i> ne ovat vain häät</i>. Minusta kyllä tosiaan tuntuu, että ettei se nyt mikään maailmanloppu olisi, vaikka jäisi koko bileet pitämättä. Tai sitten en vain rakasta Sulhista riittävästi ja siksi tämä ei harmita niin kauheasti. Mene ja tiedä. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Häämatkan peruuntuminen taas surettaa ihan oikeasti. Vaikka juhlat saisikin pidettyä, häämatka jää joka tapauksessa nyt väliin vallitsevan tilanteen vuoksi. Eikä häämatka ole kunnon häämatka vuoden päästä, saati sitten tiineenä tai jopa mahdollisen jälkikasvun kanssa, vaikka muut sanoisivat mitä. Pitkäaikainen unelma oli lähteä heti häiden jälkeen lähes täysimittaisen kuherruskuukauden viettoon, ja sen peruuntuminen kyllä <strike>vituttaa</strike> harmittaa. Soimaan itseäni jatkuvasti siitä, ettemme vaan rykäisseet naimisiin heti kihlautumista seuraavana kesänä, ja Sulhista siitä, ettei kosinut aiemmin. Pääasiassa soimaan Sulhista.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">No, mutta tilanne on, mikä on. Eihän tälle mitään kukaan voi, joten turha kiukutella. Pitäisi vaan osata ajatella positiivisesti ja olla Sulhiksen tapaan tyytyväinen, kun säästyy häämatkan verran rahaa. Tai ehkä jopa isojen häiden verran. Sekin on kyllä vähän hankalaa, sillä vaikka toisaalta olen pihistelevä tarjoushaukka, toisaalta olen kuitenkin aika höveli rahankäyttäjä ja minun periaatteeni on, että raha on vain rahaa ja sitä saa aina lisää. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kutsut alkavat joka tapauksessa olla oortningissa ja ne lähtevät vieraille maaliskuun aikana. Esittelen kutsut tarkemmin, kun ne ovat saavuttaneet vastaanottajansa. Vaikka ketä sekään kiinnostaa, jos olisi nähnyt kutsun ennen kuin saa sen postilaatikkoonsa. Olen huomannut, että meillä morsiamilla tulee häitä järjestellessä sellainen ihmeellinen ylivertaisuuden tunne, että luulemme häidemme kiinnostavan ihmisiä huomattavasti todellista enemmän. Jotkut ovat jopa niin harhaisia, että alkavat kirjoittamaan häistään oikein blogia... Me morsiamet pidämme epätoivoisesti kiinni jokaisesta yllätysmomentista ja haluamme spektaakkelinomaisesti paljastaa esimerkiksi nyt ne hääkutsut. Ketä kiinnostaa?! Ei sen kutsun kauneutta vähennä yhtään, vaikka vieraat olisivatkin nähneet ne ensin täällä blogissa. Kyllähän minä sen ymmärrän, mutta en silti pysty toimimaan toisella tavalla. Eli kutsujemme paljastusspektaakkeli luvassa hieman myöhemmin. 😂 </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1aFe_io3jwvACldXoQ7uCORH7hGUCzewrj2wGSam7S5fra7fbEnscM59Zl6Ea6ZrKbxQQvryCDvfO64lPmSJZFDapc0v-gYcic4fq-JMwsBU78nPbCpTqpd1GWKZCxXo792Vhj1EoqJo/s2048/pexels-andrea-piacquadio-3814617.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1417" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1aFe_io3jwvACldXoQ7uCORH7hGUCzewrj2wGSam7S5fra7fbEnscM59Zl6Ea6ZrKbxQQvryCDvfO64lPmSJZFDapc0v-gYcic4fq-JMwsBU78nPbCpTqpd1GWKZCxXo792Vhj1EoqJo/w442-h640/pexels-andrea-piacquadio-3814617.jpg" width="442" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Minä askartelemassa kutsukortteja. (Pexels)</td></tr></tbody></table><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Halusimme mahdollisimman yksinkertaiset kutsut, joten infolehtiset eivät tulleet kyseeseen. Teimmekin meille Tahtoo.fi:n kautta oman hääsivun, josta löytyy kaikki olennainen tieto sekä sähköinen ilmoittautuminen. Sinne pitäisi nyt muotoilla pohjustus siihen tilanteeseen, jos kesällä rajoitukset ovat sellaiset, että joudumme supistamaan vieraslistaa ja perumaan kutsuja. Kauhistuttaa jo valmiiksi ajatus siitä, että pitäisi jo nyt karsittua vieraslistaa karsia vielä lisää. Miten voimme tarkkaan valituista vieraista valita vieläkin tarkemmin? Meillä on isoja kaveriporukoita, joiden sisällä on mahdotonta tehdä rankkausta ja kutsua vain osa. Ja miten ihmeessä se edes ilmaistaan nätisti, että<i> sori, vieraslistalla on sinua tärkeämpiä ihmisiä, sun kutsu on peruttu...</i> Tuo fiilishän vieraille tulee, jos jo annettu kutsu perutaan. Kuitenkin olemme sitä mieltä, että edes se alustava kutsu pitää lähettää ajoissa, eikä mikään kutsujen panttaaminen häitä edeltävään viikkoon asti ole vaihtoehto.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><b>Miten muut kesän morsiot ovat ratkaisseet kutsuasian? Entä mitä vieraana ajattelet tilanteesta?</b></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div>Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-2212231128374782434.post-73960230380703286242021-02-04T23:22:00.002+02:002021-02-04T23:22:32.493+02:00Hullu, hullumpi, anoppi<p style="text-align: justify;">Anopit ja äidit... Niistä on jo kyselty, että mikä ihme siinä on, kun niistä ei puhuta täällä mitään. Että kun nehän ovat usein ihan perseestä. Erityisesti ne anopit. No, kyllä minä olen sellaisista kuullut, mutta tämä minun tuleva anoppini on toistaiseksi esiintynyt aika tolkkuna. Ihan mukavanakin. Mutta kuulemma ne perkeleet paljastavat todellisen luontonsa vasta, kun suhde on virallistettu ja jälkikasvuakin on ilmaantunut. Eli sitten, kun on jo liian myöhäistä perääntyä, että siinä mielessä odotan häiden jälkeistä elämää kauhunsekaisin tuntein. Toisaalta osaan kyllä pitää puoleni, että ei minua nyt ihan helposti pirulliset appivanhemmat saisi nujerrettua. </p><p style="text-align: justify;">Sulhiksen tulevista appivanhemmista tiedän taas sen verran, että Sulhiksella on käynyt valtavan hyvä tuuri. He ovat nimittäin kauhean mukavia sekä fiksuja ihmisiä, ja tämä on varma tieto. Ottaen lisäksi huomioon Sulhiksen lauhkean luonteen on erittäin vaikea kuvitella kovin raivokkaita yhteenottoja vävyn ja appivanhempien välille.</p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEOcgfN77bMHJGILY3OG4T_3WPzgWn-5Abyo3SWuPqN9Lu9pJolVUhwPZTixq4vdO8rf8q2i_8JYC0jttdI41eu6wIb0sC-xWoR_KsidhBjarerkY-U7FIU0AsbfLgOvTHpyht9zrve98/s2048/pexels-anna-shvets-5257496.jpg" imageanchor="1" style="font-weight: 700; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1365" data-original-width="2048" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEOcgfN77bMHJGILY3OG4T_3WPzgWn-5Abyo3SWuPqN9Lu9pJolVUhwPZTixq4vdO8rf8q2i_8JYC0jttdI41eu6wIb0sC-xWoR_KsidhBjarerkY-U7FIU0AsbfLgOvTHpyht9zrve98/w640-h426/pexels-anna-shvets-5257496.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Anoppi julkaisemassa lapsenlapsesta alastonkuvaa someen vanhempien kielloista välittämättä. (Pexels)</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">Minä puolestani en ole ihan yhtä lauhkea kuin Sulhis, mutta tulevat appivanhempani ovat sillä tavalla normaaleja ihmisiä, että heitä ei todennäköisesti tarvitse hätistellä sunnuntaiaamuna kukonlaulun aikaan meidän makuuhuoneemme ovelta pois heidän tultuaan katsomaan, <i>"vieläkö se talonväki, herranjumala, täällä nukkua losottaa"</i>, kuten olen jossain taloudessa kuullut tapahtuneen...</p><p style="text-align: justify;">Minulla kun ei nyt valitettavasti (vielä) ole kerrottavana mehukkaita tarinoita kauhuanopeista, voisin kertoa pari muilta kuultua juttua. </p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxO8_A4l_fPSEVwGwk1dOgyqGwrvj96PqRZThCbIve9-tkV8hBE0es_GSjp5w8foFxq1PBZIxC9wjaxy9PCHYX2AdynDsNBygVlTJcUmzDWYm3DBtwd16f3JXjFe4MhQzgVP7zLUfpAdQ/s2048/pexels-anna-shvets-5257474.jpg" imageanchor="1" style="font-weight: 700; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1365" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxO8_A4l_fPSEVwGwk1dOgyqGwrvj96PqRZThCbIve9-tkV8hBE0es_GSjp5w8foFxq1PBZIxC9wjaxy9PCHYX2AdynDsNBygVlTJcUmzDWYm3DBtwd16f3JXjFe4MhQzgVP7zLUfpAdQ/w426-h640/pexels-anna-shvets-5257474.jpg" width="426" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Toisiaan vihaavat anopit esittämässä ystäviä lapsenlapsen ristiäisissä. (Pexels)</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">"Anoppi hoiti paljon meidän esikoista, kun olimme miehen kanssa molemmat töissä. Vauva oli alkanut vähän sanomaan jotain etäisesti äidiltä kuulostavaa sanaa, mistä anoppi loukkaantui sydänjuuriaan myöten. "Mummi" olisi ilmeisesti pitänyt olla se ensimmäinen sana. Tai edes nyt sitten "isä", kunhan ei nyt ainakaan äitiä sanoisi. Siellä se sitten päivät pitkät yritti opettaa vauvaa sanomaan MUM-MI. Olin todella kiitollinen anopille lastenhoitoavusta, mutta kyllä vähän hykertelin tyytyväisenä, kun ensimmäinen sana sitten kuitenkin oli "ättä", jonka lapsi selvästi yhdisti minuun. Anopista se tietenkin oli vain merkityksetöntä ääntelyä."</p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrIoX7hO1pbjPrULSt_x8iCxzbtZtGtyA73Nlak6WRpiabJTt4U2ZD90j64ZKGTwpkCCS_KtYQHWzPQaSCJMsVty4lXWXCdQsEu9oZdbqQjnYOc-KTTjwMXlpc7lYVhXmOmwy0-qxZuLQ/s2048/pexels-pixabay-302083.jpg" imageanchor="1" style="font-weight: 700; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1365" data-original-width="2048" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrIoX7hO1pbjPrULSt_x8iCxzbtZtGtyA73Nlak6WRpiabJTt4U2ZD90j64ZKGTwpkCCS_KtYQHWzPQaSCJMsVty4lXWXCdQsEu9oZdbqQjnYOc-KTTjwMXlpc7lYVhXmOmwy0-qxZuLQ/w640-h426/pexels-pixabay-302083.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Anoppi estämässä lapsenlastaan sanomasta "äiti". (Pexels)</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">"Lähdimme perheen kanssa kesälomalle ja anoppi oli sillä välin maalannut ihan omin lupineen meidän pihassa olevan leikkimökin. Siis kysymättä meiltä lupaa koko maalaukseen, saati että olisi kysynyt mielipidettä värin suhteen."</p><p style="text-align: justify;">"Minun anopilleni oli alkuaikoina todella tärkeää, ettei miniäehdokas tule läheisten veljesten väliin. Emme olisi siis saaneet nuorena parina tehdä mitään ilman, että poikaystäväni pikkuveli on mukana. Yhteisissä illanvietoissa oli anopille sydämen asia, että minä ja poikaystäväni olimme esimerkiksi eri joukkueissa pelatessa jotain, ja että mies ja veljensä taas olivat samassa. Saunaankin olisi pitänyt mennä kolmestaan. Siis minä parikymppisenä naisenalkuna poikaystäväni ja teini-ikäisen pikkuveljensä kanssa. Ja siis ihan alasti ihan tavalliseen lauantaisaunaan ihan vaan kotona."</p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGS3v2lqVyXfG7YMs0mgaKp8gufHCjp855Mcv5oXZqbPcrJNPbkgkxViEQh5lMEVRmHKmozMlLnPeunP6x-xmgn7A4E8xsMfmg4msG85Tj9nDMijm9UrBrw2VGiaXBKYXEeJ0QhVanoHU/s2048/pexels-andrea-piacquadio-3768910.jpg" imageanchor="1" style="font-weight: 700; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1365" data-original-width="2048" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGS3v2lqVyXfG7YMs0mgaKp8gufHCjp855Mcv5oXZqbPcrJNPbkgkxViEQh5lMEVRmHKmozMlLnPeunP6x-xmgn7A4E8xsMfmg4msG85Tj9nDMijm9UrBrw2VGiaXBKYXEeJ0QhVanoHU/w640-h426/pexels-andrea-piacquadio-3768910.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Anoppi siivoamassa salaa ja pyytämättä poikansa ja miniänsä kotona. (Pexels)</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">"Appivanhempani asuvat naapurissamme. Esikoisemme on heidän ensimmäinen lapsenlapsensa ja he olivat alussa... No, aika pakkomielteisiä vauvan suhteen. Talomme ovat sillä tavalla lähekkäin, että näemme toistemme pihoille. Jos olin vauvan kanssa ulkona, anoppi juoksi pian pää kolmantena jalkana vauvan kimppuun pihallemme. Aloin sitten tekemään niin, että kuullessani heidän ulko-oven käyvän, laukkasin jonnekin nurkan taaksi piiloon vauvan kanssa. Oli valtavan tyydyttävää tirkistellä piilosta anoppia, joka pää punaisena pyöri pitkin pihaa. Ja ison maalaistalon pihapiirissä tuollaisia piiloja riitti."</p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh01WBSSjU7sGWL7F0sBHh4QJyMdqXdqtjKbOpzr7Q51P26_AiwQdWMWRWwnDtA-f4vTdL65ffZUXn0UB19AzRUUjjOSvsYCLNWC3MGiTudO0MTMgJZjATyd1a7Oe80rScrPhnYoUHIrHA/s2048/pexels-josh-willink-1157389.jpg" imageanchor="1" style="font-weight: 700; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1365" data-original-width="2048" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh01WBSSjU7sGWL7F0sBHh4QJyMdqXdqtjKbOpzr7Q51P26_AiwQdWMWRWwnDtA-f4vTdL65ffZUXn0UB19AzRUUjjOSvsYCLNWC3MGiTudO0MTMgJZjATyd1a7Oe80rScrPhnYoUHIrHA/w640-h426/pexels-josh-willink-1157389.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Miniä lapsensa kanssa anoppiaan vuorille paenneena. (Pexels) </td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">"Anoppi kysyy vauvaltani lässyttäen, että "No, onkos se äidillä maito riittänyt?". Pitäisikö minun vastata tuollaisiin kysymyksiin vauvaa matkien vai mitä tämä larppaus on?"</p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihWpjvnt_MPMlx0HBCZHSxf_nHgbLZZdPjkVWOzBNlZzcitnNbdRIg8Ik8gpyakaRD9Ayo9H8Y4EhWk70O3nBKntQXForcR18kHfPGNLd9TpTIWQHiDHPQAeUWQCWIYqTI7AtII5-UG7c/s2048/pexels-anna-shvets-5257553.jpg" imageanchor="1" style="font-weight: 700; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1365" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihWpjvnt_MPMlx0HBCZHSxf_nHgbLZZdPjkVWOzBNlZzcitnNbdRIg8Ik8gpyakaRD9Ayo9H8Y4EhWk70O3nBKntQXForcR18kHfPGNLd9TpTIWQHiDHPQAeUWQCWIYqTI7AtII5-UG7c/w426-h640/pexels-anna-shvets-5257553.jpg" width="426" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Anoppi lukemassa salaa miniänsä sähköposteja. (Pexels)</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">"Minun entinen anoppini oli juuri kuin se Siskonpedin vaatimaton äiti. Aina kahviaikaan meni jonnekin eteisen komeroon piiloon mupeltamaan palaneimman pullan, ettei olisi vaivaksi. Mielellään myös valitsi itselleen jonkun korvattoman tai muuten rikkinäisen kupin, <i>kun eihän hän ansaitse parempaa</i>. Parasta olisi varmaan ollut, jos kupin reunassa olisi ollut halkeama, josta olisi voinut vaikka saada verihaavan. Hän olisi sen varmasti mielestään ansainnut."</p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcBa1EtVx6AOuZoe-RZqnfpMz5HCCWhIZkL-n6jEmyCSudlSUbTMWtmgdYBtmmQItnIuu7j1GRh3telCHE6x6DIVytD-EHP-uRLbLRi3Fvftu7Wn1-deUFFC3lbQgzt4jzqt9ysL_sNkQ/s2048/pexels-sankalpa-joshi-2763620.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1362" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcBa1EtVx6AOuZoe-RZqnfpMz5HCCWhIZkL-n6jEmyCSudlSUbTMWtmgdYBtmmQItnIuu7j1GRh3telCHE6x6DIVytD-EHP-uRLbLRi3Fvftu7Wn1-deUFFC3lbQgzt4jzqt9ysL_sNkQ/w426-h640/pexels-sankalpa-joshi-2763620.jpg" width="426" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Anoppi juomassa kahviaan. (Pexels)</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">"Jos anopin silmiin sattuu yksikään tilanne, jossa lapsen esimerkiksi hanska ei ole heti käden ulottuvilla, hän tulkitsee sen siten, että kyseisestä vaatekappaleesta on pulaa. Ensi kerralla se sitten vääntäytyy paikalle mukanaan säkillinen väärän kokoisia tai muuten kauteen sopimattomia hanskoja."</p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvr0OikPFcbSNumnNQWz-kk3mLi9xPmGp26Cst1HeWZwyg9vWFZAnYmA8oAH-kshgScDlAG5caNFUBEnYQpcM36GtJo6185sYxHiTwjrKFkxG-k_leakhvlm50YY870g4oCfCY5S6QXcY/s2048/pexels-michael-morse-1310121.jpg" imageanchor="1" style="font-weight: 700; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1365" data-original-width="2048" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvr0OikPFcbSNumnNQWz-kk3mLi9xPmGp26Cst1HeWZwyg9vWFZAnYmA8oAH-kshgScDlAG5caNFUBEnYQpcM36GtJo6185sYxHiTwjrKFkxG-k_leakhvlm50YY870g4oCfCY5S6QXcY/w640-h426/pexels-michael-morse-1310121.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Anoppi selaamassa lapsenlapsen kanssa tablettia vanhempien selän takana ruutuajan ulkopuolella. (Pexels)</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">"Anopilla on tosi raivostuttava tapa hyysätä poikaansa eli minun miestäni. Jos olemme anoppilassa syömässä, anoppi huolehtii koko ajan, että pojallaan on kaikkea ja tarjoaa esimerkiksi viimeistä mitä-tahansa aina pojalleen, eikä vieraalle eli minulle. Ei sillä, että esimerkiksi viimeistä kakkupalaa ottaisinkaan, mutta minusta tuo on todella epäkohteliasta käytöstä. Minun kotonani oma porukka ei saa sitä ensimmäistäkään kakkupalaa, jos vieras haluaa toisen."</p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVNKHKevziI0KxoOF1EeYW55TJuW3qG5BeqTVpboAWFDM0-FRPjomiOzBqybi_VwPeX5bboPA1X05c6Vg10Ok_Xxyz0jd-fAMPkCI4fxsrsMlHBm_3rebRrlRw3LRd1Djb0Yokbs0QsMA/s2048/pexels-anastasia-shuraeva-5705513.jpg" imageanchor="1" style="font-weight: 700; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1365" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVNKHKevziI0KxoOF1EeYW55TJuW3qG5BeqTVpboAWFDM0-FRPjomiOzBqybi_VwPeX5bboPA1X05c6Vg10Ok_Xxyz0jd-fAMPkCI4fxsrsMlHBm_3rebRrlRw3LRd1Djb0Yokbs0QsMA/w426-h640/pexels-anastasia-shuraeva-5705513.jpg" width="426" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Anoppi penkomassa miniänsä vaatekaappia salaa. (Pexels)</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">Eiväthän nämä nyt tietenkään ole sellaisia vauva.fi:n tasoisia anoppitarinoita, joissa anoppi on miniän ollessa synnyttämässä muuttanut salaa poikansa ja miniän kotiin "lastenhoitoavuksi", myynyt kaikki huonekalut ja tuonut tilalle kotoaan suklaanruskean, muhkean nahkasohvasarjan, nahkaiset koristetyynyt sekä vesisängyn. Mutta ilmeisesti tavallisille ihmisille harvoin sattuu tuollaisia juttuja.</p><p></p><div style="text-align: justify;"><b>Mutta jos sinulla on hullu anoppi, niin kuulisin siitä enemmän kuin mielelläni! 😏</b></div><div class="separator" style="clear: both; font-weight: bold; text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-weight: 700;"><br /></span></div><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="font-weight: bold; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNF0YKwRIEHvIapdhMrVs4CR_8t7d2aapDrWcvTJzFqWdV-bKgIHpw54GplVoGX8FnyG3V1_owdILHd-lYJLCSsoOnTCfq4Bv_87T6zmik3onbooLn3kgmVQe8OFx3Tl8d5GI5kyi8Mc0/s2048/pexels-alex-green-6625982.jpg" imageanchor="1" style="font-weight: 400; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1365" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNF0YKwRIEHvIapdhMrVs4CR_8t7d2aapDrWcvTJzFqWdV-bKgIHpw54GplVoGX8FnyG3V1_owdILHd-lYJLCSsoOnTCfq4Bv_87T6zmik3onbooLn3kgmVQe8OFx3Tl8d5GI5kyi8Mc0/w426-h640/pexels-alex-green-6625982.jpg" width="426" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Anoppi ja appiukko varastamassa shown poikansa häissä. (Pexels)</td></tr></tbody></table><p></p>Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.com15tag:blogger.com,1999:blog-2212231128374782434.post-18378635974033940282021-01-29T15:26:00.003+02:002021-01-31T18:08:39.338+02:00Liian paksu morsiameksi<p style="text-align: justify;">(Pahoittelen provosoivaa otsikkoa. Sen ainoa tarkoitus oli johtaa teitä harhaan ja houkutella paikalle. En siis koe olevani liian paksu morsiameksi. Eikä varmaan kukaan sitä voi edes olla, sillä käsittääkseni ei ole mitään maistraatin määrittelemää painorajaa vihkimiselle. Kirkon kannasta en mene takuuseen!!!)</p><p style="text-align: justify;">Iira kirjoitteli <a href="https://www.eiihantytto.fi/laihdutusrauhaa-kiitos/" target="_blank">Ei ihan tyttö enää</a> -blogissaan mielenkiintoisesta aiheesta ja pyysi samalla itselleen laihdutusrauhaa. Iira oikeastaan sanoi tekstissään jo kaiken, enkä tule antamaan mitään lisäarvoa tähän keskusteluun, mutta olenko muka joskus malttanut olla hiljaa...</p><p style="text-align: justify;">Koko juttu lähti siis <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11759157" target="_blank">Ylen Takaisin Pasilaan</a> -podcastin jaksosta, jossa kliinisen metabolian professori Kirsi Pietiläinen kertoo päivitetystä lihavuuden Käypä hoito -suosituksesta. Siinä ylipainon perinteisten hoitokeinojen kylkeen on lisätty (pun intended) kehopositiivisen ajatusmaailman elementtejä. Tarkoitus on luoda hyväksyvää asennetta lihavuuteen, mutta yhtä aikaa tarjota apua ja tukea laadukkaalla asiantuntijatiimillä potilasta kunnioittaen ja ilman syyllistämistä. Pietiläinen avasi haastattelussa muutenkin laihdutuksen psykologista puolta ja korosti esimerkiksi lasten ja nuorten kehorauhan tärkeyttä. Hyvä haastattelu.</p><p style="text-align: justify;">Toimittajat ja toinen haastateltava, "läskiaktivisti" Tytti Shemeikka, tuntuivat kuitenkin puhuvan eri asiasta. Kuten Iirakin tekstissään totesi, heidän suussaan laihdutus yhdistettiin suoraan pikalaihdutuskuureihin. Asenne oli se, että <i>laihduttava</i> ihminen on sellainen vähän säälittävä naisihminen, joka innostuu joka vuosi tammikuun ensimmäisenä päivänä naistenlehdestä bongaamastaan uudesta, järjettömästä laihdutuskuurista, jossa syödään esimerkiksi seitsemän kuorittua viinirypälettä puolen yön aikaan ja muuten juodaan vain kaarnasta ja lehtikaalista tehtyä smoothieta, johon on sekoitettu kolme tippaa Maria Nordinin hikeä. No, ei siellä ihan noin sanottu, mutta tunnelma oli sellainen alentuvan naureskeleva. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhA53qjZNl2J5oa_yIPy6eAeuP6CcKHSoYgFX4XmTe-5YF4g8ySfLAwNoV83KBvpRxCdQafTAj74UaTUYA48NVmc-2E403pAFS6CNhgKt-rx6ukLEdAa_frHezffxxuI07iWBQA3daE-dI/s2048/pexels-amina-filkins-5427924.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1365" data-original-width="2048" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhA53qjZNl2J5oa_yIPy6eAeuP6CcKHSoYgFX4XmTe-5YF4g8ySfLAwNoV83KBvpRxCdQafTAj74UaTUYA48NVmc-2E403pAFS6CNhgKt-rx6ukLEdAa_frHezffxxuI07iWBQA3daE-dI/w640-h426/pexels-amina-filkins-5427924.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Minä ja Sulhis rypälekuurilla. (Pexels)</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">Minusta ihminen voi laihduttaa järkevästi ja minusta laihduttaminen itsessään joissain tapauksissa myös <b>on</b> järkevää. Podcastissa kuitenkin heiteltiin voitonriemuisina ilmoille prosentteja siitä, kuinka moni laihduttaja lihoo takaisin, ja jalomielisesti valaistiin aivottomia laihduttajia siitä, kuinka laihdutuskuurit vain itse asiassa lihottavat. Eikö se nyt ole päivänselvää, ettei kukaan voi loppuelämänsä ajan hallita painoaan millään keskiyön rypäleillä, mutta entä jos laihduttaa järkevästi? Siis sillä tavalla järkevästi, että pyrkii kohti <i>normaaleja</i> elintapoja. Esimerkiksi omalla kohdallani se tarkoittaa sitä, että olen nyt opettelemassa syömään säännöllisesti iltapainotteisen mättämisen sijaan. Tämän ei ole tarkoitus kuulostaa ylimieliseltä kehotukselta, että jokainen lihava voisi nyt vain ottaa itseään niskasta kiinni ja syödä vähemmän, kuten minäkin olen tehnyt. Minun kohdallani isoin ongelma nyt kuitenkin on ollut epäsäännöllinen elämä (ja sipsit).</p><p style="text-align: justify;">Laihdutushan nyt jo sanana on nykyisin vanhanaikainen ja juntti, mutta toisaalta elämäntapamuutoskin kuulosti saavan negatiivisen sävyn Shemeikan haastattelussa. Että ne parempaa terveyttä tavoittelevatkin ovat todellisuudessa ihan samalaisia ulkonäkökeskeisiä läskivihaajia kuin kaikki laihduttajat. Shemeikka ei nimittäin usko, että kukaan tekisi terveytensä eteen mitään, jos ei samalla laihtuisi tai ulkonäkö ei muuttuisi. Kuunnelkaapa muutkin edes tuo Shemeikan haastattelu podcastin loppupuolelta, että ymmärsinkö minä kaiken aivan väärin. Olen nimittäin todella eri mieltä tuosta, etteivätkö ihmiset nykyisin haluaisi edistää terveyttään myös ilman, että se välttämättä liittyisi suoraan painonpudotukseen. Nythän on vielä kaiken lisäksi trendikästä noudattaa kaikinpuolin terveellistä elämäntapaa, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että nuorisotupakointi on vähentynyt huomattavasti niistä ajoista, kun minä olin teini.</p><p style="text-align: justify;">Kyllä minä ainakin haluan olla terve. Jos viinin lipittämisen ja sipsien syömisen vähentäminen ennen kaikkea edistää sitä terveyttäni, mutta samalla pudottaa myös kiloja, niin mahtavaa! Itse en näe mitään ristiriitaa ihmisoikeuksien kannattamisen (kehopositiivisuus on ihmisoikeuskysymys) suhteen, jos ilahdun huomatessani, että luontaisesti kookas peräkonttini mahtuu paremmin vaatteisiin. (Tähän terveysnäkökulmaan voitaisiin nyt tietenkin vetää mukaan se vakioargumentti, että <i>joku ylipainoinen</i> voi olla terveempi kuin <i>joku normaalipainoinen</i>. Kyllä, tottakai voi, mutta se ei liity tähän mitenkään.) </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiU6J_9LbJ3QWyPehp_bGtBsmqd8-g8j8rZjlPybj2mLMqepgdNBR70UKRqTtQccDZU2IcDDWoFUqhutcnoOMKKPSFCZSFt4H6Nl9O7hzJdI7Mj0lv3qf35Pi4WWOTTmoIoXSSnFgK6ntY/s2048/pexels-cottonbro-3584928.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1365" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiU6J_9LbJ3QWyPehp_bGtBsmqd8-g8j8rZjlPybj2mLMqepgdNBR70UKRqTtQccDZU2IcDDWoFUqhutcnoOMKKPSFCZSFt4H6Nl9O7hzJdI7Mj0lv3qf35Pi4WWOTTmoIoXSSnFgK6ntY/w426-h640/pexels-cottonbro-3584928.jpg" width="426" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Minä kuvaamassa jonkun toisen terveellistä annosta someen oman sipsikulhoni sijaan. (Pexels)</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">Ira peräänkuulutti laihdutusrauhaa. Ymmärrän täysin, mistä hän puhuu. Jos kehtaat tähän maailmanaikaan ääneen sanoa laihduttavasi tai edes haaveilevasi siitä, olet joko pinnallinen tyhjäpää tai vihaaja, joka arvottaa ihmiset painoindeksin mukaan. Hääpiireissä kehorauha nousi tapetille viime keväänä, jolloin oli paljon (paheksuvaa) puhetta häädieeteistä ja hääkehoista. Olen ollut aina turhan mustavalkoinen ihminen ja näin vanhemmiten olen yrittänyt alkaa näkemään myös harmaan eri sävyjä, mutta en vain kerta kaikkiaan ymmärrä, mitä väärää siinä on, jos ihminen haluaa pudottaa painoa, sitä kautta näyttää paremmalta omasta mielestään sekä tuntea olonsa mukavammaksi? Tai vaikka edistää sitä terveyttään. Eihän se liity toisiin ihmisiin tai heidän arvostamiseen millään tavalla. Minulle on, jumalauta, aivan yksi lysti, mitä muut ihmiset painavat, ja vaikka itse haluaisin olla hoikka, en edellytä sitä muilta. Vai tuenko hoikkuuden ihailullani tahattomasti ylipainoisten mahdollisesti kokemaa syrjintää ja eriarvoistamista? Onko "läskiaktivismin" taustalla ajatus, että niin kauan kuin vallitseva länsimainen kauneusihanne on voimissaan missään muodossa, ylipainoisilla ei ole toivoakaan saavuttaa aidosti kehorauhaa tässä maailmassa? </p><p style="text-align: justify;"><b>Kertokaapa fiksummat, mistä on kyse, kun minusta tuntuu, että ymmärrän nyt jotain väärin. Entä mitä ajatuksia nousee muuten aiheeseen liittyen?</b> </p>Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-2212231128374782434.post-14282189915766713732021-01-22T23:18:00.005+02:002021-01-23T02:09:57.546+02:00Tilannekatsaus hääjärjestelyihin<div style="text-align: justify;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><span style="text-align: justify;">Seuraa virallinen tiedotus siitä, mitä on tehty ja mitä on vielä tekemättä. Eli lähinnä listaus tekemättömistä asioista, joiden tekemistä lykkäämme vielä hetken lisää.</span></div></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: IM Fell English SC;"><b>Sulhanen ✔️</b></span></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Toistaiseksi olen pitäytynyt viimeisimmässä valinnassani.</span></div></blockquote><p> <b><span style="font-family: IM Fell English SC; text-align: justify;">Kirkko </span><span style="font-family: "IM Fell English SC"; text-align: justify;">✔️ <span> </span><span> </span></span></b><span style="font-family: inherit; text-align: justify;">Häiden siirtymisen takia myös paikkakunta vaihtui ja samalla kirkko. Tunnelmallinen <span> </span><span> </span>maalaiskirkko vaihtui Oulun mahtipontiseen tuomiokirkkoon.</span></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiB3kdKUUIYq5icP2uyl5BKKVAKRBNhRMoVrCM_zpsmo3Rq-_iNKse4JmTcyUWjU9Oj2w900hhjHGrgFtuqRaY1Ej7nIN7LhkkUqeduioiclxuzyPs0GCuHvp5xb_ZEtERcuIfiDGOQ968/s2048/pexels-l%25C6%25B0u-%25C4%2591%25E1%25BB%25A9c-anh-1295986.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2009" data-original-width="2048" height="628" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiB3kdKUUIYq5icP2uyl5BKKVAKRBNhRMoVrCM_zpsmo3Rq-_iNKse4JmTcyUWjU9Oj2w900hhjHGrgFtuqRaY1Ej7nIN7LhkkUqeduioiclxuzyPs0GCuHvp5xb_ZEtERcuIfiDGOQ968/w640-h628/pexels-l%25C6%25B0u-%25C4%2591%25E1%25BB%25A9c-anh-1295986.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tässä minä ensimmäisen aviomieheni kanssa. (Pexels)</td></tr></tbody></table><p><span style="font-family: inherit; text-align: justify;"></span></p><div style="text-align: justify;"><b><span style="font-family: IM Fell English SC;">Juhlapaikka </span><span style="font-family: "IM Fell English SC";">✔️</span></b></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Tämäkin luonnollisesti vaihtui em. syyn takia. Alkuperäinen suunnitelma oli tanssia maalaishäitä ihan oikeasti periferiassa, joen rannalla Törmälän tilalla minun synnyinseutuni hoodeilla. Nyt juhlat ovat suunniteltu pidettäväksi Oulussa Raatin nuorisotalolla. Otin siitä juuri lenkilläni kuvan ja talo näyttää pimeänä talvi-iltana juuri sellaiselta, että siellä tapahtuu paljon murhia. Kesällä se on kuitenkin aivan ihana paikka veden äärellä. </span></div></blockquote><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: IM Fell English SC;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: IM Fell English SC;">Kutsukortit </span></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Tämä on vaiheessa. Aiemmin kerroin, että yritän pelastaa meidän edellisten häidemme kutsut ja tuunata ne jotenkin käyttökelpoisiksi.</span></div></blockquote><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: IM Fell English SC;"><span><br /></span></span></div><div style="text-align: justify;"><b><span style="font-family: IM Fell English SC;">Pitopalvelu </span><span style="font-family: "IM Fell English SC";">✔️</span></b></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Monissa juhlissa hyväksi todettu <a href="https://www.ravintolarauhala.fi/">Rauhala</a>. Juhlapaikan keittiö on sen verran haasteellinen, joten valinnassa piti huomioida, että pitopalvelulla on kunnolliset omat tilat Oulussa.</span></div></blockquote><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: IM Fell English SC;"><span> </span>Menu</span></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Alustavaa keskustelua on ollut, mutta ei oikeastaan mitään ole vielä lyöty lukkoon.</span></div></blockquote><p> </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfUOdxGCWHQuusf5g_WGD2f5zsf-DRPuW_J9dfTQx69xWrGWc-mWThL-Fb9XeJaAO4omCpHBX4y2BrE8PyMMY0zdAtWO0GI0rZFNVUCoj8On-ihrgaxmPjXMrSqYCuKLGEr9Vu3JmPAa4/s2048/pexels-askar-abayev-5638469.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1365" data-original-width="2048" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfUOdxGCWHQuusf5g_WGD2f5zsf-DRPuW_J9dfTQx69xWrGWc-mWThL-Fb9XeJaAO4omCpHBX4y2BrE8PyMMY0zdAtWO0GI0rZFNVUCoj8On-ihrgaxmPjXMrSqYCuKLGEr9Vu3JmPAa4/w640-h426/pexels-askar-abayev-5638469.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">(Pexels)</td></tr></tbody></table><p> <span> </span><span> </span></p><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: IM Fell English SC;">Juomat </span></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Iskä on aina halunnut lähteä roadtripille Via Balticalle ja sanoi heti, että voi hyvin lähteä autolla hakemaan meidän hääjuomat esim. Latviasta</span><span style="font-family: inherit;">. 😂 Samalla hän olisi saanut painostettua myös tuohon matkahaaveeseen vastahakoisesti suhtautuvan äitini mukaansa, sillä hän "tuskin haluaa pilata tyttärensä häitä!??!??!". No, se roadtrip taitaa jäädä ajelematta tänäkin kesänä vallitsevan tilanteen vuoksi. Eli pitäisi kai alkaa suunnittelemaan juomien tilaamista. Tilasin omille kolmekymppisilleni lastin Saksasta ja se oli helppo juttu, mutta ymmärtääkseni on tullut joitain muutoksia ja rajoituksia. Tämä on juuri sellainen asia, jota minua ei kiinnosta YHTÄÄN alkaa selvittelemään, joten menköön Sulhiksen työlistalle. Saisihan ne juomat toki Alkostakin, mutta ottaen huomioon vierasaineksemme säästämme pitkän pennin ostamalla ne halvemmalla muualta.</span><span style="text-align: left;"> </span></div></blockquote><p> </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUsynb0duNJnltIUmofd5aULYZATBkCQNcTv1TJzPlc5NwjnPppBKnGKoeYS1A-XijWya9cZuM0E2fVoOt_B8eJdjZDJdE_fEt2ivmrZxPVjBJW_Chs_V7pCn-OgE2hPHCUZd8rWRTvEI/s2048/pexels-breakingpic-3044.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1356" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUsynb0duNJnltIUmofd5aULYZATBkCQNcTv1TJzPlc5NwjnPppBKnGKoeYS1A-XijWya9cZuM0E2fVoOt_B8eJdjZDJdE_fEt2ivmrZxPVjBJW_Chs_V7pCn-OgE2hPHCUZd8rWRTvEI/w424-h640/pexels-breakingpic-3044.jpg" width="424" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Halpaa laatikkoviiniä lirutettuna viinipulloihin meidän häissä. (Pexels)</td></tr></tbody></table><p> </p><div style="text-align: justify;"><div><div><span style="font-family: IM Fell English SC;">Hääauto</span></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Rumasta, pienestä rutkusta olemme haaveilleet, mutta valitettavasti tutuillamme ei ole riittävän rumia autoja. Toinen vaihtoehto on sitten joku tosi iso, vanhempi auto. Sellaisesta on verkot vesillä yhden kaverin auton suhteen, joten katsotaan. En halua missään nimessä museoautoa, en limusiinia ja kaikista vähiten jonkun metrin korkuisen, <i>supernopeen</i> urheiluauton. Onneksi Sulhiskaan ei ole sillä tavalla autoihminen, että haluaisi mitään älytöntä.</span></div></blockquote></div><div><span style="font-family: IM Fell English SC;"><br /></span></div><div><span style="font-family: IM Fell English SC;">Koristeet </span></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">No, jotakin pientä olen hääkirppiksiltä ostanut, kun kohdalle on sattunut. Ja tietenkin ne <a href="https://jotainvanhaahaablogi.blogspot.com/2020/01/valoa-haakansalle.html">1750 m jouluvaloja</a>, joita on haettu ulkomaita myöten Haaparannan Rustasta. Tarkoituksena on edelleen koristella runsailla pöytäkukilla ja valoilla, joten varsinaisten koristeiden määrä jäänee vähäisemmäksi. Juhlapaikka on kyllä sellainen, että sitä pitää jotenkin koristaa, mutta mitään monimutkaista härpäkeshowta en jaksaisi alkaa järjestämään.</span></div></blockquote><p> </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoSGL-Xz1nNa79v0-ctc5KmHxbMflyqk6VIh2UF4T4XmXk-xwsZvE8xGgxg7HG-g0kScTJwfY3umegq-f0St2cF8ysStzTpyyLEeIRWN186uqviUJpq4d_-ls4ObYlsz_cj8jS-byon9A/s2048/pexels-nathan-cowley-1128783.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1365" data-original-width="2048" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoSGL-Xz1nNa79v0-ctc5KmHxbMflyqk6VIh2UF4T4XmXk-xwsZvE8xGgxg7HG-g0kScTJwfY3umegq-f0St2cF8ysStzTpyyLEeIRWN186uqviUJpq4d_-ls4ObYlsz_cj8jS-byon9A/w640-h426/pexels-nathan-cowley-1128783.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">(Pexels)</td></tr></tbody></table><p> </p><div><span style="font-family: IM Fell English SC;"><br /></span></div><div><span style="font-family: IM Fell English SC;">Kukat</span></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div style="text-align: justify;">Ks. edellinen. Ajatuksen tasolla. Kimpun ostan siten, että menen edellisenä päivänä tilaamaan juhlakimppua "äidin 60-vuotispäiville" ja säästän sen kuuluisan häälisän verran. Olenko muistanut kertoa, että olen pihin lisäksi ketku. </div></blockquote></div><div style="text-align: justify;"><b><span style="font-family: IM Fell English SC;"><br /></span></b></div><div style="text-align: justify;"><b><span style="font-family: IM Fell English SC;">Bändi </span><span style="font-family: "IM Fell English SC";">✔️</span></b></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Bändin valinnasta kirjoittelin aiemmin <a href="https://jotainvanhaahaablogi.blogspot.com/2019/10/meilla-on-bandi.html">täällä</a>. Löysimme ihan mahtavan jyvääääskyläläisen bilebändin, <a href="https://rubiininkuutio.webnode.fi/">Rubiinin kuution,</a> joiden soittolistalla oli paljon meidän suosikkeja.</span></div></blockquote><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: "IM Fell English SC";"><span><br /></span></span></div><div style="text-align: justify;"><b><span style="font-family: IM Fell English SC;">Valokuvaaja </span><span style="font-family: "IM Fell English SC";">✔️</span></b></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Tämänkin aiheen kanssa painiskelin pitkään ja <a href="https://jotainvanhaahaablogi.blogspot.com/2020/09/kuva-ois-kiva.html">luonnollisesti olen myös siitä avautunut</a>. Luovuin oululaisvaatimuksestani ja löysimme Facebookin hääkuvaajaryhmän kautta kuvaajan, jolla on aivan ihana kuvaustyyli ja hintalappukin sopi budjettiimme. <a href="http://www.sannihirvonen.com/">Sanni Hirvonen Photographyn </a>sivuilla on todella hienoja kuvia, joihin Sanni on osannut vangita ihania hetkiä ja hyvää yleistä tunnelmaa. Toki portfolion kuvat ovat täynnä nuoria ja kauniita ihmisiä, että en sitten tiedä, miten meidän kuviin vaikuttaa se, että olemme vanhoja ja elähtäneitä.</span></div></blockquote><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: "IM Fell English SC";"><span><br /></span></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: IM Fell English SC;">Videokuvaaja</span></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Tämä on vielä mietintämyssyssä. Tarvitsemmeko videokuvaajaa vai laitammeko jonkun sukulaisen 90-lukulaisen videokameran jalustalle kuvaamaan puheet ja muut esityksen ihan vain omaan käyttöömme. Ei niitä kukaan muu muutenkaan jaksa enää jälkikäteen katsoa.</span></div></blockquote><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><div><span style="text-align: left;"><span style="font-family: IM Fell English SC;">Ohjelma</span></span><span style="text-align: left;"><span style="font-family: IM Fell English SC;"> </span> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span><span style="text-align: left;"> </span></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div style="text-align: justify;"><span style="text-align: left;">Tälle ei ole kyllä uhrattu vielä kauheasti ajatuksia. Syödään, juodaan ja tanssitaan. Ainakin kaaso laulaa sekä mahdollisesti oopperalaulajaäitinsä myös. Pyysin nimittäin ihan pokkana tuolta ilkeältä äitipuoleltani häälahjaksi pari biisiä. Niitä puheita tietysti toivon myös, mekin Sulhiksen kanssa varmasti puhumme.</span></div></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><p style="text-align: justify;">Aikaa ei mielestäni kannata tuhlata jonninjoutaviin hääleikkeihin, jotka eivät kiinnosta ketään. Paitsi ehkä kenkäleikkiin, joka on minun suosikkini, ja aivan <i>taalasmaanullana</i> seuraan itse sellaisia innolla. Olemme myös Sulhiksen kanssa kovia kisailijoita ja veren maku suussa kilpailemme illanviettojen tietovisoissa (huom. kaverit, Sulhis tekee sen vain hillitymmin kuin minä, mutta samanlainen raivo hänellä on sisällään kilpailutilanteissa), joten jotain sen tyyppistä voisi kehitellä. Ehkä visailu vieraille liittyen meihin, ettemme voi itse osallistua ja pilata kaikkien iltaa aggressiivisella voitontahdollamme. </p></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><p>Sitten illemmalla bändi soittaa, eli varsinaiset pilleet alkavat. </p></blockquote><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_Q7z_EXAIpj5-lE9q-lufAoOS5P9loiBw_MglHOI9m6NYzO4BxJjYSwKRAjfEFEi39dpjHZ7A0WayNezM_i4yXgJGyfeeq2iUWj6RQ8TDQ5EEK-DJ4NQr8p9kJjaaMX9ObZxfCItUI7w/s2048/pexels-cottonbro-3171837.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1368" data-original-width="2048" height="428" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_Q7z_EXAIpj5-lE9q-lufAoOS5P9loiBw_MglHOI9m6NYzO4BxJjYSwKRAjfEFEi39dpjHZ7A0WayNezM_i4yXgJGyfeeq2iUWj6RQ8TDQ5EEK-DJ4NQr8p9kJjaaMX9ObZxfCItUI7w/w640-h428/pexels-cottonbro-3171837.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">(Pexels)<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /></td></tr></tbody></table></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: IM Fell English SC;">Morsiamen vaatetus</span> </div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div style="text-align: justify;"><b><span style="font-family: IM Fell English SC;">Hääpuku </span><span style="font-family: "IM Fell English SC";">✔️</span></b></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Aivan sairaasta hääpukushowsta olen kirjoittanut <a href="https://jotainvanhaahaablogi.blogspot.com/search/label/h%C3%A4%C3%A4puku">helvetin monta postausta</a>, sillä sen puvun kanssa on temppuiltu aivan kohtuuttoman kauan. No, en nyt edes kehtaa kertoa siitä viimeisimpiä käänteitä. Palaan tähän asiaan tarkemmin häiden jälkeen.</span></div></blockquote></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: "IM Fell English SC";">Huntu</span></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">En ole päättänyt, haluanko koko huntua. Kaikki sanovat, että sitä joko on huntuihminen tai sitten ei ole, että <i>kyllä sen vaan sitten tietää, kun sitä sovittaa</i>. Olen sovittanut niitä ja oikein pinnistellen kaivellut sitä vastausta sisimmästäni, mutta ei. Alunperin ajattelin, että en todellakaan halua huntua, mutta näyttäisihän se upealta kuvissa kirkon käytävällä. Jos nimittäin päädyn hankkimaan sen, se tulee luonnollisesti olemaan sellainen vähintään 8 m pitkä, jota pikkulinnut kannattelevat nokillaan perässäni. </span></div></blockquote></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div style="text-align: justify;"><b><span style="font-family: IM Fell English SC;">Kengät </span><span style="font-family: "IM Fell English SC";">✔️</span></b></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Hääkenkiini olen tosi tyytyväinen. Kirjoitin niistä tarkemmin <a href="https://jotainvanhaahaablogi.blogspot.com/2020/09/haakengat.html">täällä</a>.</span></div></blockquote><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: IM Fell English SC;">Laukku </span></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Tälle en ole uhrannut ajatustakaan. Voin laittaa kaiken omaisuuteni Sulhiksen taskuihin, kuten yleensä.</span></div></blockquote><div style="text-align: justify;"><b><span style="font-family: IM Fell English SC;">Korut </span><span style="font-family: "IM Fell English SC";">✔️</span></b></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Ehkä. Minulla on Kalevalan koko Vanamo-sarja ja tykkään siitä kamalasti. Mutta voinko laittaa niitä omiin häihini, kun olen niitä niin monissa juhlissa jo käyttänyt... Plus olen saanut jonkun osan entiseltä poikaystävältäni, että Sulhishan saattaa saada mustasukkaisuuskohtauksen ja viskaa ne Merikoskeen. </span></div></blockquote></blockquote><p> </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5ASeVtdjhr4Mk3fHbpESALfQt-Id9X5GDfjcAfp2LMXPQc2Ft3YLGh_SYpWkK_lSh68JqFbNxgCEd-_0TKO0JW_RENpqA_bJcmA8T32p6sv6F4JvGWvoKETFi6OKkyJh8y4WJd3UP_t0/s2048/pexels-photomix-company-291738.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1365" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5ASeVtdjhr4Mk3fHbpESALfQt-Id9X5GDfjcAfp2LMXPQc2Ft3YLGh_SYpWkK_lSh68JqFbNxgCEd-_0TKO0JW_RENpqA_bJcmA8T32p6sv6F4JvGWvoKETFi6OKkyJh8y4WJd3UP_t0/w426-h640/pexels-photomix-company-291738.jpg" width="426" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kaikki hääpukuni esillä hääaamuna, jotta voisin päättää, minkä laitan. (Pexels)</td></tr></tbody></table><p> </p><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: IM Fell English SC;">Sulhiksen vaatetus</span></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: IM Fell English SC;">Puku</span></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Sulhis tietää kyllä, mitä lähtee hakemaan. Sitten häitä edeltävänä torstaina........</span></div></blockquote><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: IM Fell English SC;">Kengät</span></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Sama kuin edellinen. Viimeksi, kun kysyin, hänellä oli haaveissa sininen puku liivillä ja rusetilla sekä ruskeat kengät</span><span style="font-family: IM Fell English SC;">. </span></div></blockquote></blockquote><div style="text-align: justify;"><b><span style="font-family: IM Fell English SC;"><br /></span></b></div><div style="text-align: justify;"><b><span style="font-family: IM Fell English SC;">Sormukset </span><span style="font-family: "IM Fell English SC";">✔️</span></b></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Voisi kai sanoa jo, että homma on hoidossa. Minun vihkisormukseni on ollut sepällä tekeillä jo jotain 16 vuotta, mutta käsittääkseni <strike>kuljemme jo kohti valoa </strike> näemme valoa tunnelin päässä. Kerron tästäkin sitten tarkemmin, kun aika on kypsä, enkä ole aivan raivoissani. Sulhis ei aio ostaa vihkisormusta erikseen. Kihlasormuksensa on leveä ja tumma titaanisormus, joka on jotenkin todella miehekäs ja cool. Ja edullinen! Sulhishan osti minun kihlani, joten tarjouduin jalomielisesti vuorostani maksamaan sulhiksen sormuksen, mutta vasta sen jälkeen, kun Sulhis liikkeessä päätyikin titaanisormukseen sen leveän valkokultaisen sijaan, jota lähdimme alunperin ostamaan. Se valkokulta näytti jotenkin pliisulta Sulhiksen kalpeissa talvikäsissä. </span></div></blockquote><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: IM Fell English SC;">Häämatka</span></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div style="text-align: justify;">Se suunniteltiin jo vuosi sitten. Häämatka on meille tärkein asia heti iltajuhlien jälkeen tässä koko avioliittoshowssa. Siis tietenkin ikuisen rakkauden ja yhteisen tulevaisuuden jälkeen! Suunnitelmissa oli pitempi reissu Etelä-Ranskan kautta Italiaan, mutta vähän näyttää siltä, ettei ole vastuullista lähteä matkustamaan vielä tulevanakaan kesänä. Eikä se oikein ole sama asia lähteä häämatkalle sitten joskus myöhemmin. Tiedä vaikka olisi sitten pershedelmäkin kuvioissa. Juu, juu, niinhän ne sanoo, että oma lapsi on maailman paras asia, mutta ainakin sivusta seuranneena, näyttää olevan täyttä helvettiä ne lomamatkat pienen lapsen kanssa. 😂 "Kuherruskuukaudesta" sitten puhumattakaan. Mutta hyvin suunniteltuhan on jo puoliksi tehty, että ehkä me tavallaan olemme jo käyneet siellä häämatkallamme... </div></blockquote><p style="text-align: justify;">Tämmöttii. Mielestäni olemme aika hyvässä vaiheessa. Kyllä tämä tästä. Yritän koko ajan tsempata itseäni ja valaa uskoa, että häitä päästäisiin vihdoin tanssimaan. Sulhis on nimittäin luopunut jo täysin toivosta ja sanoo aina, ettei tule mitään häitä, kun yritän puhua aiheesta. En nyt ole ihan varma, puhuuko hän <i><b>meistä</b></i> vai ainoastaan koronan aiheuttamasta epävarmuudesta... Että mistään ihanasta hääkuplasta ei täällä ole tietoakaan. 😄 </p><p><b>Mitä olen unohtanut? Miten muilla kesän morsoilla menee? ❤</b></p>Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-2212231128374782434.post-27566297675101691492021-01-17T23:24:00.002+02:002021-01-17T23:45:40.183+02:00Kaasot - töissä vai vieraana<p style="text-align: justify;">Minulta toivottiin postausta kaasoista, heidän alistamisesta, kaasolahjoista sekä yleisesti heidän roolistaan meidän häissämme. Olen sivunnut aihetta aihemmin kertomalla siitä, <a href="https://jotainvanhaahaablogi.blogspot.com/2019/07/kaasot-ja-bestmanit.html">kun kaasoni ja bestmanini suostuivat pitkin hampain tehtäväänsä</a> sekä siitä, <a href="https://jotainvanhaahaablogi.blogspot.com/2019/12/kaason-uudet-vaatteet.html">mitä aion pakottaa ne laittamaan päällensä <b>minun</b> juhliini</a>. </p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPJUsh9pvrTySVRdsi0qabQj7i1I27XJappzI5pizsqd27hPFWbGOmwXD-1X2Ek_K6Nd0LQ9pX0R29xJPUr6V52VhizZTECRNHNdAGwZB99_Q2iv4cctsQADxyvvGSDgm9YaTRAo32jzs/s2048/pexels-jonathan-borba-3444499.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1365" data-original-width="2048" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPJUsh9pvrTySVRdsi0qabQj7i1I27XJappzI5pizsqd27hPFWbGOmwXD-1X2Ek_K6Nd0LQ9pX0R29xJPUr6V52VhizZTECRNHNdAGwZB99_Q2iv4cctsQADxyvvGSDgm9YaTRAo32jzs/w640-h426/pexels-jonathan-borba-3444499.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">(Pexels)</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">Aloitetaan niistä kaasolahjoista. Taitavat olla aika suosittuja nykyisin ja sietävät kyllä ollakin, kun kuulee juttuja, minkälainen työleiri ystävän häät saattavat joskus kaasoille olla. Yhden ystävän häissä saimme kaasojen kanssa morsmaikulta ihanat Urban Decayn luomiväripaletit, vaikka emme tehneet oikeastaan mitään häiden eteen. Meidän kyllä piti tehdä, mutta olimme vaan kaikki tosi paskoja kaasoina olemisessa. Sen jälkeen päätin, että jos joskus menen naimisiin, en edes yritä teettää kaasoilla mitään. Parempi antaa niiden vaan bilettää rauhassa. </p><p style="text-align: justify;">Lahjoja on kyllä aina mukava antaa, jos keksii jotain saajalleen sopivaa. En kyllä enää nykyisin kamalan helposti keksi. Kiinnostus kaikkeen materiaan on vähentynyt ja se kyllä latistaa intoa lahjojenkin valikoinnin suhteen. Ainoa järkevä ajatus on pyörinyt hotelliyön ympärillä. Haluaisin nimittäin mennä hotelliin häitä edeltäväksi yöksi, joten sinne voisin <strike>pakottaa</strike> ottaa halukkaat morsiustiimistäni mukaan ja maksaa sen lystin. Minusta hotelliyö on nimittäin aivan I H A N A lahja. Tässähän kaasot ja bestaman eivät toki pääse itse valitsemaan, kenen kanssa sen viettävät, mutta minä olen kyllä hyvää seuraa,vaikka olenkin hieman jäävi sanomaan. </p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmqYdrQfTgsfSNdnYdOjAd2z3ThyphenhyphengZRWsk-M61hP6_FRYYj9csGKMy0_kl_ORgz-BTXdEJLCau22FJAH3xFaYrkbY7H0X7tNqRSdDGN38zI2WqqI0rW7HjThD4U2TN6_2HgH_KPiFdgiw/s2048/pexels-daria-shevtsova-3596685.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1366" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmqYdrQfTgsfSNdnYdOjAd2z3ThyphenhyphengZRWsk-M61hP6_FRYYj9csGKMy0_kl_ORgz-BTXdEJLCau22FJAH3xFaYrkbY7H0X7tNqRSdDGN38zI2WqqI0rW7HjThD4U2TN6_2HgH_KPiFdgiw/w426-h640/pexels-daria-shevtsova-3596685.jpg" width="426" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tässä minä ja yksi kaasoistani hotelliaamiaisella hääaamuna.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">Minulla on siis kolme kaasoa sekä yksi bestman. Minulla on monta kaveriporukkaa, joten tuntui luontevimmalta valita joka porukasta se paras jäsen häätiimiini. LOL. No ei, mutta minulla on paljon ihania kavereita ja ystäviäkin, mutta tämä kokoonpano on kuitenkin se kaikista läheisin valiojoukko. Ja juuri sen takia olenkin sitä mieltä (ainakin vielä tässä vaiheessa), että kaasoja ja bestamaneja ei laiteta meidän häissämme varsinaisesti töihin, vaan he ovat paikalla vieraina. Hehän ovat meidän parhaita ystäviämme, joten tottakai haluaisin, että he saisivat juhlia ja nauttia illasta. Erityisesti nyt, kun häidemme siirtymisen takia kukaan kaasoistani ei ole raskaana häiden aikaan. Mutta kerkeäähän tilanne toki vielä muuttua, osa heistä on nimittäin aika sikiävää sorttia.</p><p style="text-align: justify;">Eivät he nyt kuitenkaan <b>ihan</b> ilmaiseksi sinne pääse viiniä lipittämään, vaan yksi kaasoista maksaa siitä kalliisti kollegoidensakin puolesta, sillä hänet on värvätty laulamaan kirkossa sekä juhlapaikalla. Toiveidensa mukaan juhlapaikan esiintyminen ajoitetaan heti pirskeiden alkupäähän, ettei hän nyt ihan kamalan tukevaan humalaan kerkeäisi päästä ennen esiintymistään. </p><p style="text-align: justify;">Toisen kaason piti meikata minut, mutta vapautin hänet tästä nakista, kun häämme siirtyivät Ouluun. Täällä kun niitä ostomeikkaajia on saatavilla, toisin kuin kotiseudullani, missä häiden alunperin piti olla. Meidän ei todellakaan kannata ottaa kontollemme yhtään enempää tehtäviä kuin on aivan pakko. Voin nimittäin hyvin kuvitella meikkaajakaason liimaamassa minulle ripsitupsuja vielä sakastissa, kun <i>tuli taas vähän kiire</i>. Parempi, että aikataulumme on mahdollisimman pitkälle riippuvainen ulkopuolisista palveluntarjoajista, sillä en luota sen asian suhteen kaasoihini tai bestmaniin, ja kaikista vähiten itseeni. No ok, kolmas kaasoni on tavallaan se järjen ääni, joka ehkä saisi pidettyä homman joten kuten kasassa. Mutta hän pitää aina kaikenlaisia asioita kasassa, joten olkoon vapaalla minun hääpäivänäni ja keskittyköön kerrankin juhlimiseen. Bestmanilleni en taas edes keksisi mitään järkevää vastuualuetta. Lupasin hänelle sitä paitsi heti alkuunsa, ettei hänen tarvitse osallistua mihinkään akkojen hapatuksiin, että hänet on oikeastaan valittu häidemme kiintiöhomoksi sekä näyttämään hyvältä alttarin reunalle.</p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihibZ2Md8eBrJsx56npBuY51hn_VHwqS9OH1zi9hjUfeSx20Yf1Mp1Fltx-rkvXZt6AtXrMszFnbm_FCwyR0xawN18HyGlRga3_nxWlJHFutHskGNGSImJupxbfeO-o64ltZHIqFUrD48/s2048/pexels-tom-leishman-5600018.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1365" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihibZ2Md8eBrJsx56npBuY51hn_VHwqS9OH1zi9hjUfeSx20Yf1Mp1Fltx-rkvXZt6AtXrMszFnbm_FCwyR0xawN18HyGlRga3_nxWlJHFutHskGNGSImJupxbfeO-o64ltZHIqFUrD48/w426-h640/pexels-tom-leishman-5600018.jpg" width="426" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tässä minä matkalla kirkkoon vain puoliksi meikattuna kiireen <i>yllätettyä</i>. (Pexels)</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">Varsinaisia tehtäviä ja vastuualueita en heille siis ajatellut jakaa, mutta tottakai esimerkiksi piinaan heitä jatkuvasti whatsappeilla, joissa kysyn mielipiteitä asioihin, jotka olen oikeasti jo päättänyt. Toisaalta sitä tekisin, vaikka he eivät kaasoja tai bestamaneja olisikaan. Koko ajan ajatuksena on ollut, että valmistelut hoidetaan pitkälti Sulhiksen kanssa keskenämme. Eli valitaan helposti ympäriinsä nakeltavat koristeen, ei laiteta tienvarsikylttejä, otetaan pitopalvelu kaikilla mausteilla sekä pakotetaan Sulhiksen veli seremoniamestariksi (koska kyllähän sukulaisille voi nakittaa paskamaisia juttuja).</p><p style="text-align: justify;">Eikä tässä nyt pelkästään ole kyse siitä, ettemme halua vaivata ketään. Isoin syy kaasojen ja bestmanien vapautukseen töistä on varmasti se, että teen yleensä asiat itse kaikista parhaiten. Että yhtäkään mämmikouraa en halua esimerkiksi pilaamaan kutsukortteja leikkaamalla kartongit vinoon. Omissa häissään voi tosin tulla vähän kiirus, jos meinaa itse pitää kaikki langat käsissään, joten onhan tässä nyt pari kysymysmerkkiä vielä. Kuka ohjaa vieraat oikeaan paikkaan, kuka huolehtii polaroid-kameran filmin vaihtamisesta, kuka pakottaa vieraat kirjoittamaan vieraskirjaan, kuka piilottaa kossupullon halkopinoon ja niin edelleen... Voikohan Oulussa palkata mistään jotain palvelijoita? Iso osa näistä kysymysmerkeistä liittyy vahvasti juhlan kulun sujuvuuteen, mikä on pääosin seremoniamestarin heiniä, mutta ei nyt ihan kaikkea voi sysätä Sulhiksen veljenkään harteille, vaikka ne leveät ovatkin.</p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgj4LwubhT_JkHyp2IX6W3X8kFuVLcElvviVax1kwrsw7DfNi24ZMOxy6tutkbVweJHEEwrYGNhEoANA34SIxNH5M3tYk1mw6tnPCXmy5ixoY9sCjjv7LOvMnacoQAj-FxIOefAjZyTAmQ/s2048/pexels-agung-pandit-wiguna-2788488.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1661" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgj4LwubhT_JkHyp2IX6W3X8kFuVLcElvviVax1kwrsw7DfNi24ZMOxy6tutkbVweJHEEwrYGNhEoANA34SIxNH5M3tYk1mw6tnPCXmy5ixoY9sCjjv7LOvMnacoQAj-FxIOefAjZyTAmQ/w520-h640/pexels-agung-pandit-wiguna-2788488.jpg" width="520" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tässä meidän häiden tunnelma, kun kukaan ei muistanut kehottaa vieraita siirtymään juhlapaikalle vihkimisen jälkeen. (Pexels)</td></tr></tbody></table><p></p><div style="text-align: justify;">Meillä kaasojen ja bestmanien rooli on siis enemmän sellaisena henkisenä tukijana. Puheita rakastavana toivoisin tietenkin molempien häätiimien pitävän jonkinlaisen puheen, mutta ymmärrän toki (pitkin hampain), etteivät kaikki koe oloaan mukavaksi sellaisen esiintymisen suhteen. Heidän pakollisena tehtävänään on nyt ainakin fiilistellä hääasioita sekä esittää loputonta kiinnostusta esimerkiksi minun hääpukusekoiluani kohtaan. Voihan joku tietenkin kokea tuollaisen henkisen läsnäolon vaatimisen raskaana ja mieluummin paimentaisi sukulaisukkoja koko illan hääpaikalla, mutta en ainakaan vielä ole saanut kritiikkiä asianosaisilta. Kehityskeskustelut ovat toki vasta tuloillaan.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><b>Mitä sinä olet mieltä? Mitä tehtäviä sinun kaasoillesi tai bestamaneillesi kuuluu? Oletko itse joutunut työleirille ystävän häissä? Olisiko yhtään mehevää kauhujuttua aiheeseen liittyen? </b></div><p></p><p style="text-align: justify;"><br /></p>Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-2212231128374782434.post-2952597751790577312021-01-08T14:44:00.000+02:002021-01-08T14:44:06.979+02:00Parhaat vinkit joulupöytään<p style="text-align: justify;">Tiivistelmä: Täältä ei oikeasti saa yhtään vinkkejä. Että jos et ole kiinnostunut seikkaperäisestä selvityksestä ventovieraiden jouluruokailusta, kannattaa skipata.</p><p style="text-align: justify;">Innostuin kamalasti tuota <a href="https://jotainvanhaahaablogi.blogspot.com/2021/01/joulun-top-3.html">joulupostausta</a> tehdessäni muistelemaan, kuinka kertakaikkisen ihanat jouluruokailut meillä oli tänäkin vuonna. Olen siis kokenut jonkinlaisen heräämisen kokkaamisen suhteen kuluneen vuoden aikana. Että kyllä tämä 2020 olikin se <i>mun vuosi</i>, vaikka muu maailma sanoisi mitä. Minulla kävi nimittäin sellainen jännä juttu, että huomasinkin yhtäkkiä osaavani laittaa sitä ruokaa! Elelin tyytyväisenä lähes keski-ikäiseksi, enkä juurikaan kokkaillut, enkä ollut muutenkaan kiinnostunut aiheesta, mutta koronakevät made me do it. Olimme molemmat Sulhiksen kanssa etähommissa kotona ja huomasin, kuinka paljon Sulhis säästäisi MEIDÄN rahoja, jos tarjolla olisi enemmän kotiruokaa. Sulhis osaa itsekin tehdä jotain perusruokia, mutta häneltä puuttuu sellainen tietynlainen suunnitelmallisuus ja kävisikin mieluummin aina lounastamassa kaupungilla. Minusta kuulostaa aivan kamalalta tuhlaukselta käyttää joka päivä lounaaseen se vajaa kymppi vai mitä se keskimäärin onkaan lounasedun kanssa. Minä kun kätevänä pikkuemäntänä voin tehdä tuolla summalla aika helvetin monta kasvispihviä tai makkarakeittoa, jossa ei toki ole juuri makkaraa, koska kunnollinen sellainen on kallista. 😏</p><p style="text-align: justify;">Olin siis kertomassa, että olen vuosien mittaan innostunut hieman ruuanlaitosta ja nyt tänä keväänä puhkesin kukkaan ihan kunnolla. Toki teen sellaisia idioottivarmoja ruokia, enkä mitään ravintolatasoisia gourmet-annoksia, mutta olen huomannut, että hyvällä koristelulla monet yksinkertaisetkin ruuat näyttävät paljon monimutkaisemmilta kuin ovatkaan. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgofrDxYfy51QkofIIVubds-vA9w8PHjzkroCOBvDnc4kp8PTG6DovB5YbFGzIqHXVIE_1rZ76R4hAUh4j7hTGVxbczBEz04PbKRvH_-errIERshgnu_lNtphwdPMpBk6hquwynismi2dY/s2048/Polish_20210108_122833079.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgofrDxYfy51QkofIIVubds-vA9w8PHjzkroCOBvDnc4kp8PTG6DovB5YbFGzIqHXVIE_1rZ76R4hAUh4j7hTGVxbczBEz04PbKRvH_-errIERshgnu_lNtphwdPMpBk6hquwynismi2dY/w480-h640/Polish_20210108_122833079.jpg" width="480" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tämäkin näytti ihan kivalta ennen iskän käpälöimistä.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">Olen nyt sen verran innostunut tästä ruoka-aiheesta, että kerron koko postauksen verran tarpeettoman yksityiskohtaisesti meidän perheen jouluruokaperinteistä. Se koko jouluruokailukin on noussut minulla aikuisuudessa aivan erilaiseen asemaan, sillä vielä joitakin vuosia sitten söin joulupöydässä vain perunaa, karjalanpaistin lientä, <i>siis jumalauta sitä pelkkää lientä</i>, sienisalaattia ja sillejä. Graavilohtakin olen oppinut rakastamaan vasta viimevuosina. Naurattaa nykyisin koko ajatus <i>juhla-ateriastani</i>, jossa kaikki seilasi lautasella lilluen siinä hemmetin liemessä. 😄</p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2-q6FIhud_ajDz8tPCEVhCNKLNS38eKRFdMqNvjf0Ni1SfWqW0QLZGp-KEorEmbyJS7uBw3jXqOiiQCz3LZYSgN27eBUsZzA-9aCLVc5wWIOx0GK7FATZIPlLhWTws1WEMTktdHt3Syw/s2048/Polish_20210108_121427545.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2-q6FIhud_ajDz8tPCEVhCNKLNS38eKRFdMqNvjf0Ni1SfWqW0QLZGp-KEorEmbyJS7uBw3jXqOiiQCz3LZYSgN27eBUsZzA-9aCLVc5wWIOx0GK7FATZIPlLhWTws1WEMTktdHt3Syw/w480-h640/Polish_20210108_121427545.jpg" width="480" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yleensä meidän pirtistä saa tunnelmallisia kuvia, mutta tämä kattaus näytti nyt kyllä yhtä kalsakalta ja kylmäkiskoiselta kuin laittajansakin.</td></tr></tbody></table><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Jouluruokailut aloitetaan meillä aatonaaton illallisella, jossa tarjoillaan perinteisesti alkuruuaksi sienikeittoa, pääruuaksi blinejä kaikilla perusroippeilla. Jälkiruuaksi oli marenki-luumumoussekakkua. Luumu ei ole mikään kaunein raaka-aine yhtään mihinkään syötävään, mutta kyllä se veriripulilla täytetyn näköinen kakku kuitenkin ärjymäti nieltiin. Alkuun oli tarjolla keiton kylkeen leivänkänttyröitä voideltuina erilaisilla mähmöillä ja tahnoilla. Paras oli kapris-tapenade, jonka löysin yllättäen Lidlin Deluxe-sarjasta! Tein myös omia lemppareitani, paholaisen munia, joihin turautin sinappisen töräyksen. Ne menivät kuin kuumille kiville koko sakille!</div><p></p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEOKFvyhvNsux9JMQ_CMS_C7b9lY-FkRc2u8DNbJSadCe-NAPNxGbUpLGfqwaIcxstBa49AO_wp_jyjPrMH_4DXO4trjMEj76N1ce5DK4xG_zCcXulhEfnYojqMLoR5G7TYJNC6IGFv78/s2048/Polish_20210108_123400197.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="345" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEOKFvyhvNsux9JMQ_CMS_C7b9lY-FkRc2u8DNbJSadCe-NAPNxGbUpLGfqwaIcxstBa49AO_wp_jyjPrMH_4DXO4trjMEj76N1ce5DK4xG_zCcXulhEfnYojqMLoR5G7TYJNC6IGFv78/w259-h345/Polish_20210108_123400197.jpg" width="259" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKAKddWlvMYK3oXsrSReO8UnMDVTvjo_xIiCxgTTDBbeDItzeA34WxmZ7q3m7IdwhAr6uTixOSUmHLHY1AyR8LJb_5w2h0ox_RYj3Ld-Se0YJgPLWeh8-v7XxdWVgkakfGadg5Dgj8las/s2048/Polish_20210108_124048778.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="345" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKAKddWlvMYK3oXsrSReO8UnMDVTvjo_xIiCxgTTDBbeDItzeA34WxmZ7q3m7IdwhAr6uTixOSUmHLHY1AyR8LJb_5w2h0ox_RYj3Ld-Se0YJgPLWeh8-v7XxdWVgkakfGadg5Dgj8las/w259-h345/Polish_20210108_124048778.jpg" width="259" /></a></p><p style="text-align: justify;">Sienikeitto on yksi lempikeitoistani ja teen sen kuten perussienikeitto nyt tehdään. Tuntuisi typerältä jakaa mitään reseptejä, kun kaikki voivat googlata sen perus-hiton-sienikeiton. Toisaalta tykkään henkilökohtaisesti lukea oikeiden ihmisten hyväksi kokemia vinkkejä. Toisaalta taas en itse noudata tarkkoja reseptejä enää nykyisin (kun olen niin erinomainen intuitiivinen kokki tätänykyä) ja monia asioita menee tutuissa ruokalajeissa sinne kattilaan vähän fiiliksen ja kaappien sisällön mukaan. </p><p style="text-align: justify;">Esimerkiksi se sienikeitto. No, teen sen sen mukaan, paljonko minulla on sieniä ja kermaa/juustoa. Suurustan Maizenalla, se on niin ihanan anteeksiantavainen tuote, kun sitä voi kaadella sekaan vaan niin kauan kunnes koostumus vaikuttaa sopivalta. Ja jos hulahtaa liikaa, lisää vain vähän vettä! Ei ole mitään järkeä sotkea joillakin vehnäjauhoilla, kun saman asian voi tehdä tuhat kertaa helpomminkin. </p><p style="text-align: justify;">Teen sienikeittoni siis niin, että aluksi heitän kattilaan pieneen öljytilkkaan sienet. Yleensä siis teen tämän ihan mihin tahansa säilykeherkkusieniin tai Sauvon säilykesieniin, joissa on herkkareiden lisäksi <i>jotain muitakin</i> sieniä. Jos minulla joskus sattuu olemaan kuivattuja metsäsieniä (eli jos äiti tai joku muu on käynyt keräämässä ja kuivaamassa niitä), lisään ne valmiiseen keittoon lopussa. Sienten kanssa kattilaan menee alussa myös sipulikuutiot ja mausteita. Sitten niitä vähän siinä kuulloteltuani lisään vettä <i>jonkin verran </i>(juuri tällaisia nämä mun "reseptit" ovat, olkaa te hyvät). Jos käytän luottotuotettani eli Fond du Chef -liemilimalöllyköitä (ei lisättyjä aromivahventeita tai säilöntäaineita), heittelen niitä sekaan tässä vaiheessa. Yleensä laitan kasvisliman, mutta mielestäni se kananmakuinen tuo myös kasviskeittoon hieman ekstramakua (tämä on sellaista vankkaan kokemukseen perustuvaa tietoa, jota minun lapsenlapset vielä kertovat omille lapsilleen). Lisään usein linssejä tässä vaiheessa parantamaan energiasisältöä. Kun vesi kiehuu, aloitan tanssinkaltaisen leikittelyn Maizenan kanssa. Lisäilen, sekoittelen ja tunnustelen, kunnes koostumus on sopiva. Minähän pidän lähes kiinteistä keitoista, joten miksikään juoksevaliemiseksi liruksi se ei jää. Sitten sulatan joukkoon mitä tahansa sulatejuustoa, lisään (useamman) lorauksen kermaa, ja annan vielä kiehahtaa. Juustoa ja kermaa ei tarvitse paljoa, mutta toki juhlakeittoon laitan niitä reippaammalla kädellä. Ne voisi varmasti korvata myös esimerkiksi creme fraichella tai tuorejuustoilla, jos sellaisia jämiä kaapista löytyy. Minun spesialiteettinihan on valmistaa ruokaa kaikista mahdollisimman vanhoista elintarvikkeista (tervetuloa syömään meille). Ilahdun kamalasti, jos saan käytettyä vanhan juustonkannikan keittoon. Vuolen vain homeen pois ja muutenkin noudatan sellaista "poissa silmistä, poissa mielestä" -mentaliteettia. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEguvouBYG4zBoSooNR8VDEQzuQJxd3W5j23qeDtO7oswXOpc2pL2NLixcYfCjtrK3mzak-qR-4AIZrddU0UuiawUsgy5sJElK2XkWgL4Tk0SpZv0cjSQ1tD24hd7Zp-NrqDvR9-gGpIZoQ/s2048/Polish_20210108_121956049.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEguvouBYG4zBoSooNR8VDEQzuQJxd3W5j23qeDtO7oswXOpc2pL2NLixcYfCjtrK3mzak-qR-4AIZrddU0UuiawUsgy5sJElK2XkWgL4Tk0SpZv0cjSQ1tD24hd7Zp-NrqDvR9-gGpIZoQ/w480-h640/Polish_20210108_121956049.jpg" width="480" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lusikka oli kattauksessa turha. Haarukkaa ja veistä piti käyttää, sen verran jämäkkää keittoa oli.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">Paholaisen munat ovat naurettavan helppo tehdä, mutta kuten olen todennut, mikä tahansa näyttää pursotettuna hienommalta kuin onkaan. Keitä munat, halkaise ne pituussuunnassa, poista keltuaiset pienellä hopealusikalla. Jos ei löydy hopealusikkaa, myös tavallinen köyhien lusikka käy. Sitten vain teet mähmän niistä keltuaisista, Dijon-sinapista (tai varmaan mistä tahansa voimakkaasta sinapista), sipulisilpusta ja esimerkiksi majoneesista tai vaihtoehtoisesti vaikka smetanan, creme fraichen ja kermaviilin sekoituksesta, jos majoneesi ällöttää. Mausteeksi vähän cayannepippuria ja suolaa. Suhteista sen verran, että sinappia tulee huomattavasti vähemmän kuin majoneesia/vastaavaa, ehkä 1/8 majoneesin määrästä. Vähitellen lisäämällä ja maistelemalla onnistut, mutta <a href="https://www.k-ruoka.fi/reseptit/paholaisen-munat">tässä hyvä perusohje</a>, jota voit soveltaa riippuen munamäärästä. Tämäkin on vähän sellainen juttu, että ei sitä oikein voi edes pilata, jos vain pitää munista ja sinapista. Sitten se valmis mähmä pursotetaan munan puolikkaisiin. Päälle taas mitä tahansa heinää koristeeksi.</p><p style="text-align: justify;">Leivänkänttyröiden valmistamista ei varmaan tarvitse avata sen enempää, kuin että osta/valmista jotain hyviä tahnoja ja laita niitä leivän päälle. Muista heinät! Minä voitelin paahdetun leivän päälle sitä kapris-tapenadea, toisiin maa-artisokkatahnaa. Pesto tai joku lohimössö olisi varmasti myös varma valinta. Meillä ei nyt kamalasti ollut vaihtoehtoja, sillä nämä känttyrät tehtiin aika ex tempore ylijäämäpaahtoleivästä (jes!!!). Koristeeksi marinoitua punasipulia ja sitä vihreää, mitä nyt sattui olemaan, eli tällä kertaa lehtipersiljaa. Herneenverso on minusta ehdottomasti kaunein koriste, ja se onkin pelastanut aika monta tekemääni säälittävää köpöstystä.</p><p style="text-align: justify;">Meillä on yksi keliaakikko perheessä vastuksena, joten blinit tein gluteenittomina. Pelkistä tattarijauhoistapa ne taitavat kyllä useimmiten muutenkin olla. Käytin <a href="https://www.myllynparas.fi/reseptit/blinit">tätä Myllyn parhaan ohjetta</a> ja siitä sitä lämpimän nesteen versiota, jossa taikinan piti tekeytyä vain muutama tunti, koska yllättäen meillä oli kiire. Ikäväkseni emme olleet kauppareissulla valmistautuneet laisinkaan blinien tekoon, vaikka kaikille oli päivänselvää, että niitä taas tehdään. Isänikään ei suostunut enää lähtemään ties monettako kertaa kauppaan sinä päivänä, joten jouduin vähän käyttämään mielikuvistustani. Se on oikeastaan meidän perheen tapa, että emme ikinä osta kaikkea kerralla kaupasta, vaan vanha isä lähetetään sinne sitten hakemaan yksitellen uupuvia asioita. Hän usein esittää toiveen, josko voisimme nyt vain miettiä kaikki asiat kerralla, mutta ei me yleensä voida. No, joka tapauksessa meiltä puuttui bulgarianjogurtti, joten tein smetanasta, maitorahkasta, maidosta ja päiväysvanhasta kermaviilistä (JES!!!) jogurtin koostumusta muistuttavan liemen. Hyvin onnistui! Tuolla käyttämälläni ohjeella olisi pitänyt ilmeisesti tulla 10 isoa bliniä, mutta sain siitä aikaiseksi miljoona pientä (halkaisija about 10 cm). Se oli vähän sellainen "kaksi kalaa ja viisi leipää" -tyyppinen tilanne. Onnistuivat kyllä hyvin. Tai en siitä mausta nyt sen enempää osaa sanoa, taitaa olla melkein ihan sama, mikä lätty kaiken sen mädin, smetanan, sipulin ja suolakurkun alla on.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBLD7lAjscy-nd1d4pDHjoRdAcCIoaJ6WcpIoOeaEBgc3jqYpnIWhDUWMpH7bIG9mXDpXSgMEqQf8VdVf30LCeKSFBhj4-R-xX06tKA8XZvq49Jk-hSrRSGuFriHTc-ItYskzloykxyoA/s2048/Polish_20210108_122153298.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1806" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBLD7lAjscy-nd1d4pDHjoRdAcCIoaJ6WcpIoOeaEBgc3jqYpnIWhDUWMpH7bIG9mXDpXSgMEqQf8VdVf30LCeKSFBhj4-R-xX06tKA8XZvq49Jk-hSrRSGuFriHTc-ItYskzloykxyoA/w564-h640/Polish_20210108_122153298.jpg" width="564" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vain amatööri unohtaa muovipurkin taustalle. Unohdettiin kattaa smetana, enkä saanut siirtää sitä enää lasikulhoon, kun muut syöjät karjuivat nälkäisinä pöydässä haarukat tanassa.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">Jälkiruokana oli se marenki-luumumoussekerroskakku, jonka luulin keksineeni itse, mutta jälkeen päin googlattuna tuo oli vain yksi variaatio lukuisista jouluisista britakakuista. Siinä siis vain läiskittiin marenkia ja luumusoseesta, kermavaahdosta ja maitorahkasta tehtyä moussea vuorotellen kerroksiin. Päällimmäiseksi pursottelin erilaisilla tyllilla erivahvuisia (eli siten siis "tosi" erivärisiä) luumumousseja koristeeksi, mutta ei oikein tullut häävi. Juuri aiemmin kehuskelin, että pursottamalla saa pelastettua monet asiat, mutta jo muutenkin epäilyttävän näköinen luumumousse ei pursottamalla kummene. Hyvä ja makea jälkiruoka tämä kuitenkin on ja paranee vain yön aikana, kun marenki hieman pehmenee. </p><blockquote style="border: none; margin: 0 0 0 40px; padding: 0px;"><p style="text-align: justify;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfGUUMkkyKV8nOnDSBS6D85MqMtDWhwU8OkPdHfbeRhl90I9jGgu1wbs5-TnBmsQPdq2LQena4Qsc8JsVYLLmo90y5-p7jT4xwl6Eqr81yTTiH84BbBMElgtPqOOwUgfIKHJL3nfMRYYc/s2048/Polish_20210108_123801715.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfGUUMkkyKV8nOnDSBS6D85MqMtDWhwU8OkPdHfbeRhl90I9jGgu1wbs5-TnBmsQPdq2LQena4Qsc8JsVYLLmo90y5-p7jT4xwl6Eqr81yTTiH84BbBMElgtPqOOwUgfIKHJL3nfMRYYc/w480-h640/Polish_20210108_123801715.jpg" width="480" /></a></p></blockquote><p style="text-align: justify;">Jouluaaton juhlaillallinen on meillä aika perinteinen joulupöytä, jota on hieman tuunattu uusilla jutuilla. Meillä joulupöytään on kautta aikain kuulunut sillit, graavikalat, mäti, itsetehty sienisalaatti, punajuurisalaatti, rosolli (jota kukaan ei koskaan syö, paitsi äiti lusikallisen näön vuoksi), karjalanpaisti, maksa- ja lanttulaatikko sekä kinkku tai kalkkuna. Nyt olemme ottaneet mukaan aiemmin mainitsemani punajuuri-homejuusto- sekä chili-bataattilaatikot, koska ne ovat hyviä toisin kuin lanttu- tai varsinkaan se maksalaatikko. Aika kaikkiruokainen olen, mutta maksalaatikkoa en kertakaikkiaan PYSTY syömään. Se maksan haju inhottaa. Äiti vielä tekee laatikot itse, että haju varmasti leijailisi kodin joka sopukkaan. 😡</p><p style="text-align: justify;">Tänä jouluna tein myös jouluaaton illalliselle niitä leivänkänttyröitä sekä paholaisen munia, kun niistä niin tykättiin. Haluan mainita aina, kun mahdollista, että ruokailu on yksinkertaisesti sitä parempi, mitä enemmän erilaisia pikkujuttuja erityisesti kylmissä ruuissa on. Samassa yhteydessä mainitsen myös joka kerta, että toivottavasti meidän häissämme on myös mahdollisimman runsas alkuruokapöytä täynnä kaikenlaista erilaista silppua ja sörsseliä pääruuan ollessa oikeastaan ihan yhdentekevä. Mutta toki sekin pitää olla, ettei kukaan pyörittele päätään ja muistele jälkeenpäin, kun ei tarjottu mitään "KUNNOLLISTA RUOKAA".</p><blockquote style="border: none; margin: 0 0 0 40px; padding: 0px;"><p style="text-align: justify;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRwfShOe8y7qI-KXdbsy3vX0oT3k0Zzdp_bfsZ4-o5H8kjGNgXpQzTkfVzfr_8m36j_D1JmdQ3gcvSWNmnQeAjI9wDwhYDZwSdDP8t96vZpq1UplJOOBev4kADo2ymcK9bWE-q-NeEV3M/s2048/Polish_20210108_121325798.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRwfShOe8y7qI-KXdbsy3vX0oT3k0Zzdp_bfsZ4-o5H8kjGNgXpQzTkfVzfr_8m36j_D1JmdQ3gcvSWNmnQeAjI9wDwhYDZwSdDP8t96vZpq1UplJOOBev4kADo2ymcK9bWE-q-NeEV3M/w480-h640/Polish_20210108_121325798.jpg" width="480" /></a></p></blockquote><p style="text-align: justify;">Tuosta sienisalaatista voisin vielä sen verran mainita, että kannattaa koklata tehdä itse. Ihan erilaista kuin kaupan valmissalaatti. Me laitamme siihen niitä sieniä, mitä nyt sattuu olemaan, tänä vuonna oli kangas- ja haaparouskuja sekä niitä basic herkkareita. Sekaan kuutioidaan sipulia, omenaa ja suolakurkkua. Soosiksi tulee smetanaa, craime fraichea, kermavaahtoa ja kermaviiliä, jota halusin välttämättä laittaa mukaan "raikastamaan" äidin vastusteluista huolimatta. Se menikin sillä hieman liian vetiseksi ja äiti pääsi sanomaan "No mitä mää sannoin". 😒 Maustetaan suolalla ja pippurilla. Kannattaa antaa tekeytyä jääkaapissa yön yli. Tämän säilyvyydestä en osaa tarkemmin sanoa, mutta söin itse sitä vielä hieman yli viikon päästä valmistamisesta, eikä peräpäästä kuulunut vastalauseita. </p><p style="text-align: justify;">Aikamoista mättämistä tämä jouluaika meillä siis aina on, mutta kuulunee asiaan... Olen koko syksyn opetellut syömään kuten normaalit ihmiset eli säännöllisesti, eikä esim. parin vuorokauden energiamäärää kerran päivässä klo 23.30 ja opinkin tavoille ihan kohtalaisesti. Tämä loma syömisineen ja valvomisineen on kuitenkin saanut minut taas palaamaan vanhoihin tapoihini epäsäännöllisen ruokailun suhteen. Juhlapyhät ovat siinä mielessä ekstrapaha ajanjakso, kun ruokailu ei pelkästään ole epäsäännöllistä, vaan sitä tehdään aivan liian usein ja aivan liian isoilla määrillä, päälle vielä kaikki viinittelyt ja erikoisherkut. Vaivalla sain mahalaukkuani hieman pienennettyä syksyn mittaan, mutta se on kyllä taas venytetty semmoseksi säkiksi, että jos sen kääntäisi ympäri, mahtuisin sinne itsekin. Sulhiskin ehkä. Mielenkiinnolla odotan sunnuntaita, kun "pääsen" kotiin vaa'alle. Sulhis sanoo koko ajan, että kotona keretään sitten taas kevennellä, ja samalla työntää suuhunsa konvehteja, joita ostimme SÄÄSTÖMIELESSÄ Ivalon S-marketista, kun rasiasta sai ainakin 20 senttiä alennusta.</p><p style="text-align: justify;">Maanantaina sitten alkaa uusi elämä, kuten aina. </p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjs2F24VfKLxVTlx-7aHZp-DHG3qEqp31E-SIoTDbQgGMwO0KQ_LefXGkSgrOZ5ZmX6-3-F9TEmD1lmkgn0U98GNkf4jmugrgwYRHk53EFNBaomVuRlSvpBipZaCNXsRBWWscFvmbuzBNM/s2048/Polish_20210108_122403918.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjs2F24VfKLxVTlx-7aHZp-DHG3qEqp31E-SIoTDbQgGMwO0KQ_LefXGkSgrOZ5ZmX6-3-F9TEmD1lmkgn0U98GNkf4jmugrgwYRHk53EFNBaomVuRlSvpBipZaCNXsRBWWscFvmbuzBNM/w480-h640/Polish_20210108_122403918.jpg" width="480" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Loppuun totuus kaikkien kauniiden (ja feikattujen) ruokakuvien takana.</td></tr></tbody></table><br /><div><b>Sanoin aiemmin, että sitten, kun menen Tinderiin, käytän avauslainina kysymystä jouluruokaperinteistä. No, tällä menolla en ihan heti ole sinne Tinderiin pääsemässä, joten kerro sää teidän jouluruokailusta. Oliko meidän setissä jotain, mikä ei todellakaan sinne kuulu, tai puuttuiko joku oleellinen, jota ilman joulu on pilalla?</b></div>Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-2212231128374782434.post-65897004636964614632021-01-06T02:02:00.004+02:002021-01-06T02:16:53.623+02:00Joulun top 3<div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Tiivistelmä: Joulu tuli ja meni.</span></div><span style="font-family: inherit;"><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Olen jouluihminen henkeen ja vereen. Olen jouluihminen siinä määrin, että näin uudenvuoden jälkeen iskee aivan sellainen masennuksenomainen tila. Äidilläni se iskee jo jouluaattoiltana, kun suurien eleiden ihminen on, mutta minä kyllä nautin joulusta vielä välipäivinäkin. Uudenvuoden päivänä se sitten loppuu minullakin kuin seinään ja alistun vastaanottamaan inhoamaani kevättä.</span></div></span><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Olemme viettäneet nyt useamman vuodenvaihteen Sulhiksen kanssa Lapissa mökillä ja täällä se joulufiilis pysyykin yllä ehkä helpommin kuin kotona. Varsinkin aiemmin, kun tämä paikka kuhisi ulkomaalaisia turisteja, korostui omassakin päässä ajatus, että <i>täällä me lomaillaan talven ihmemaassa</i>. Nyt tunnelma täällä on luonnollisesti hieman maltillisempi, kun lomailijat ovat suurimmaksi osaksi kaltaisiani tympeitä suomalaisia. </span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Olen aiemminkin kertonut, ettemme ole viettäneet Sulhiksen kanssa vielä yhtään yhteistä joulua, vaikka yhteinen aikamme on laskettavissa jo yhdeksässä joulussa. Olemme kumpikin niin epäterveellisen tarrautuneita lapsuuteen, että molemmat haluamme viettää joulumme omien perheidemme</span><span style="font-family: inherit;"> kanssa kotikodeissamme. Olemme jo suhteemme varhaisessa vaiheessa päättäneet, että katsellaan tätä järjestelyä uudestaan sitten, kun olemme joskus naimisissa. No, luojan kiitos, häämme siirtyivät ja saimme vuoden lisäaikaa viettää joulua vanhoihin kaavoihimme kangistuneina. Olisiko paha, jos sittenkin miettisimme tätä järjestelyä vaikka vasta sitten, jos meille joskus tulee lapsi tai jos asumme joskus siinä unelmiemme talossa, johon mahtuisi yöpymään vieraita muuallakin kuin meidän välissämme sängyssä. Hankala kuvitella esimerkiksi minun isääni Sulhiksen vieressä pikkulusikkana jouluyönä, jos joulua vietettäisiin porukalla meidän nykyisessä asunnossamme. </span></div><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">No, mutta viimeisistä joulufiiliksen rippeistä kiinni pitäen kokosinkin nyt joulun top 3 -listat, jotka bongasin<a href="https://kookoo52.blogspot.com/2020/12/joulun-top-3.html"> Kristiina Kortelahden blogista</a>, johon Kristiina Kortelahti oli bongannut ne <a href="https://atmarias.indiedays.com/2020/12/11/joulun-top-3/">Marian Bistro -blogista</a>. Tämä on juuri tätä, minun pitäisi tehdä kouluhommia, mutta päädyn lukemaan blogeista muiden ihmisten joulunviettotavoista. Tässä tämä nyt kuitenkin ovat.</span></p></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div><p style="text-align: justify;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9-xVFzokrWSbT050sJH_Essa-p-dSL0ycfh8KdXAU4XbtiPFHb50zTnJg_xxt2kvOqfJyGXV4_s1rkNhhc_bjBNd4fVClt6SlMZa56WgCg6HVu2mw5l6mOR858Rgml4pOT1wRroB9OQg/s2048/Polish_20210106_012709897.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9-xVFzokrWSbT050sJH_Essa-p-dSL0ycfh8KdXAU4XbtiPFHb50zTnJg_xxt2kvOqfJyGXV4_s1rkNhhc_bjBNd4fVClt6SlMZa56WgCg6HVu2mw5l6mOR858Rgml4pOT1wRroB9OQg/w480-h640/Polish_20210106_012709897.jpg" width="480" /></a></p></div></blockquote></blockquote><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: IM Fell English SC; font-size: large;">Jouluruuat</span></p></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">1. Aatonaaton perinteeksi muodostunut blini-illallinen, paljon mätiä, punasipulia, smetanaa ja suolakurkkua</span></p></div><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">2. Kaikki kalat, sillit ja se mäti</span></p></div><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">3. Itsetehty sienisalaatti</span></p></div></blockquote><div><p style="text-align: justify;"><span style="text-align: center;"><span style="font-family: IM Fell English SC; font-size: large;">Jouluherkut</span></span></p></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">1. Juustotarjotin, jossa mukana paljon makeita ja mehukkaita komponentteja, kuten perssssimoneja ja päärynöitä.</span></p></div><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">2. Pandan juhlapöydän konvehdit (myös se parjattu ananaattorikonvehti)</span></p></div><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">3. Luumu lähes kaikissa muodoissa, luumumousse best</span></p></div></blockquote><div><p style="text-align: justify;"><span style="text-align: center;"><span style="font-family: IM Fell English SC; font-size: large;"> Joululeivonnainen</span></span></p></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Tähän en kyllä oikein osaa vastata. En erityisesti pidä tortuista, pipareista, hedelmä-, taateli- tai maustekakuista. Suorastaan inhoan kaikkia leivonnaisia, joissa on käytetty <i>makuna</i> piparkakkua tai glögiä. Meillä ei yleensä ole jouluisin mitään tiettyjä leivonnaisia. Äiti tekee aina jonkun random kakun, tänä vuonna taisi olla karpalo-kinuskijuustokakku. Usein yleisen paineen vuoksi olemme tehneet pipareita ja torttuja, mutta tänä vuonna emme enää vaivautuneet. Luovuimme tänä jouluna todella monesta muustakin turhasta tavasta tämän erityisen <i>korona-joulun</i> varjolla. 😏</span></p></div></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSsbK-F8yy8BxrROEV4HRJl5V70MY8Q8SmED91NCXmVugvFLNIeKJ62Av9co0oiMHAUnzhznp1mOLWGiNHcOfJ41z-c4yGu5Ep2k74BkJEir3Oh8krCw11wadtgsrNWy5RwwKLIkzzKmE/s2048/IMG_20201119_213825_278.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1058" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSsbK-F8yy8BxrROEV4HRJl5V70MY8Q8SmED91NCXmVugvFLNIeKJ62Av9co0oiMHAUnzhznp1mOLWGiNHcOfJ41z-c4yGu5Ep2k74BkJEir3Oh8krCw11wadtgsrNWy5RwwKLIkzzKmE/w330-h640/IMG_20201119_213825_278.jpg" width="330" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yritin koristella sieviä pipareita pikkujouluihin, mutta se olikin helvetin ärsyttävää ja vaikeaa. </td></tr></tbody></table></blockquote></blockquote></blockquote><p> </p><div><p style="text-align: justify;"><span style="text-align: center;"><span style="font-family: IM Fell English SC; font-size: large;"> Joulujuomat</span></span></p></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">1. Viini kaikissa muodoissaan</span></p></div><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">2. Glögi. Tai en minä siitä nyt erityisesti edes pidä, enkä oikeastaan ikinä itse keittele, mutta kuuluuhan se jouluun ja on ajatuksena valtavan tunnelmallinen juoda höyryävää glögiä viltin mutkassa. </span></p></div><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">3. En keksi kolmatta, eihän jouluun kuulu muita erityisiä juomia kuin tuo väkisillä listattu glögi. Ja tietenkin Julmust, mutta en ole mielenvikainen? Olisin tietenkin voinut täyttää tämän vain jakamalla valkkarin, kuoharin ja punkun eri sijoille, mutta äiti aina mäkättää, jos puhun liikaa alkoholista.</span></p></div></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOz9E-5lBX2XbXIB6JHTlLHVcx_uh6XAohxsEYB0yr-vgJxYcfLFG78LRZajXdSxmK0V1Vjd2xy9s2bl3ct9NVU-zY0M4AlkqWFlV-4QpK6PIiMC3_HYs3S1VddRIhLFYgPgs0Gx5Q_i8/s2048/Polish_20201224_164149560.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1432" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOz9E-5lBX2XbXIB6JHTlLHVcx_uh6XAohxsEYB0yr-vgJxYcfLFG78LRZajXdSxmK0V1Vjd2xy9s2bl3ct9NVU-zY0M4AlkqWFlV-4QpK6PIiMC3_HYs3S1VddRIhLFYgPgs0Gx5Q_i8/w448-h640/Polish_20201224_164149560.jpg" width="448" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">No, se pakollinen glögi.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;"> </p></blockquote></blockquote><div><p style="text-align: justify;"><span style="text-align: center;"><span style="font-family: IM Fell English SC; font-size: large;">Joululaulut</span></span></p></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">1. En etsi valtaa, loistoa. Ystäväni äiteineen ja siskoineen ovat musikaalista sakkia, ja olenkin kerran kiristänyt heiltä moniäänisen versioinnin tästä ääniviestiin laulettuna. Uhkasin, etten suostu ystäväni vasta saaman lapsen kummiksi, jos laulua ei kuulu. Lapsi sai kumminsa ja minä esitykseni.</span></p></div><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">2. Maa on niin kaunis </span></p></div><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">3. All I want for Christmas Is You. En yleensä pidä tämän tyyppisistä iloisista rallattelujoululauluista, vaan haluan kuunnella muiden suomalaisten tapaan masentavia ja melankolisia joululauluja lapsista, jotka hukkuvat hankeen ja unhoittuvat, mutta tämä on poikkeus. Kuuntelen tätä niin monia kertoja päivässä ennen joulua, että Sulhis on aivan raivona.</span></p></div></blockquote><div><p style="text-align: justify;"><span style="text-align: center;"><span style="font-family: IM Fell English SC; font-size: large;">Joululeffat</span></span></p></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">1. The Holiday</span></p></div><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">2. Home Alone 1</span></p></div><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">3. Home Alone 2</span></p></div></blockquote><div><div style="text-align: justify;"><span style="text-align: center;"><span style="font-family: IM Fell English SC; font-size: large;">Joulun parhaat hetket</span></span></div></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">1. Joulunodotus, joka alkaa jo lokakuussa, kun ensimmäiset jouluvalot, nimenomaan siis <b>joulusellaiset</b>, eikä mitkään neutraalit "kausivalot", joilla yritetään hämätä ankeita jouluvihaajia, jotka jaksavat joka vuosi kirjoittaa Facebook-päivityksen siitä, kuinka ostoskeskuksissa aletaan soittamaan joulumusiikkia liian aikaisin, vaikka soitetaanko muka suomalaisissa ostoskeskuksissa koskaan joululauluja??? No, mutta ne siis sytytetään.</span></p></div><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">2. Aattoilta, kun on syöty, avattu lahjat ja voidaan vaan hengailla, katsoa jouluohjelmia, lukea ehkä lahjaksi saatua kirjaa ja syödä "vielä yhden konvehdin". Tänä vuonna, nuorimmankin joulunviettäjän ollessa jo 28-vuotias, siirryimme vihdoin "aikuisten jouluun", emmekä enää tehneet lahjojen avaamisesta spektaakkelia, johon koko päivä "huipentui". Nyt emme edes paketoineet lahjoja, vaan jaoimme ne jokaisen omaan lahjapussiin ja hoidimme lahjaosion pois alta jo aikaisin päivällä. Toki jokainen nosti säkistään lahjan vuorollaan ja yksitellen, että jokaista lahjaa saatiin porukalla ihmetellä, mutta minusta se on vain kohteliasta lahjanantajaa kohtaan. </span></p></div><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">3. Joulupäivä. Minusta joulupäivä on nykyisin melkeen parempi päivä kuin itse aatto. Joulupäivänä voi vaan olla, kun kaikki ne joulun velvollisuudet on hoidettu. Mukava hengailla koko päivä yökkäreissä ja roikkua vähän väliä jääkaapin rivassa, että mitä rääppeitä sieltä seuraavaksi söisi. Toki olemme yleensä myös aaton yökkäreissä ihan vaan kotona, mutta siinä on kuitenkin sitä kaikkea juhlaillallisen laittoa ja lahjojen avausta ym. aikataulutettua menoa. </span></p></div></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiulvT6xV1UujRacn5WPD_oWCra-2uj6kptpd4O7gc_AU5cZlnM0lOea9Al4IvVnWUSSYOnEB8bHinDHQBVA6mnd-yGaTUEp4F5IqFYoJivz448oWdrP7vKMVEwrQeRXUO2uymSYbpgQzo/s2048/Polish_20210106_012002618.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiulvT6xV1UujRacn5WPD_oWCra-2uj6kptpd4O7gc_AU5cZlnM0lOea9Al4IvVnWUSSYOnEB8bHinDHQBVA6mnd-yGaTUEp4F5IqFYoJivz448oWdrP7vKMVEwrQeRXUO2uymSYbpgQzo/w480-h640/Polish_20210106_012002618.jpg" width="480" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Joulupallokokoelma</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;"> </p></blockquote></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><p></p></blockquote><div><p style="text-align: justify;"><span style="text-align: center;"><span style="font-family: IM Fell English SC; font-size: large;">Joulutekeminen</span></span></p></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">1. Yleinen jouluinen hengailu. Eli siis tavallista hengailua, joka vain tapahtuu joulun pyhinä.</span></p></div><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">2. Lukeminen. Luen kyllä muutenkin, mutta erityisesti jouluun liittyy se joululahjakirjan lukeminen myöhään yöhön. </span></p></div><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">3. Jouluruokailu. Aatonaattona syömme kolmen ruokalajin illallisen, alkuruokana sienikeittoa, pääruokana blinejä jälkiruuan vaihdellessa. Aattona syömme perinteisen jouluaterian kinkkuineen, kaloineen ja laatikoineen. En ole yhtään peruslaatikoiden ystävä ja olenkin alkanut ujuttaa herkullisempia vaihtoehtoja joulupöytään. Siis miksi joku valitsee lanttu- tai maksalaatikon punajuuri-homejuusto- tai bataatti-chililaatikoiden sijaan? Haluaisinkin ehkä kertoa tarkemmin meidän jouluruokailuistamme. No ok, luonnostelin jo kilometrin pituisen postauksen aiheesta. Minua nimittäin itseäni aina kiinnostaa muiden perheiden jouluruokaperinteet ja kysynkin niitä usein uusilta tuttavilta. Sitten kun menen Tinderiin, aion käyttää avausrepliikkinäni kysymystä, mitä toisen joulupöytään kuuluu. </span></p></div></blockquote><div><h2 style="text-align: justify;"><span style="font-weight: normal; text-align: center;"><span style="font-family: IM Fell English SC; font-size: large;">Joulupukeutuminen</span></span></h2></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">1. Yöpaita</span></p></div><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">2. Rumat joulupaidat, jotka on tilattu vuosia sitten jostain hikipajasta, jossa joku kiinalainen lapsi on ne sormet verillä ommellut. </span></p></div><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">3. Mustat legginsit, koska minulla on aina mustat legginsit aina, kun se vain on soveliasta. Mutta todella usein myös silloin, kun se ei ole.</span></p></div></blockquote><div><div style="text-align: justify;"><span style="text-align: center;"><span style="font-family: IM Fell English SC; font-size: large;">Joulumielen tuoja</span></span></div></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">1. Sama kuin lempijoulutekeminen eli perheen kanssa hengailu jouluna. Saa nähdä lisääkö vai vähentääkö Sulhiksen kanssa jouluhengailu minun joulumieltäni, kun siihen joskus päästään. No viitsi, vitsi. Olemme me jo aloittaneet sellaisen asteittaisen siedätyshoidon: Sulhis on usein meillä joulua edeltävät päivät ja lähtee esimerkiksi vasta aattona kotikotiinsa. Ja minä lähdin tänä vuonna JO 26.12. Sulhiksen perheen kanssa mökkeilemään. </span></p></div><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">2. Jouluvalot. Parhaimpia ne ovat, kun niitä on ihan helvetisti ja ovat väriltään lämpimän valkoiset. Kirjavat ja erityisesti kirjavat, jotka vilkkuvat, pilaavat päiväni totaalisesti. </span></p></div><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">3. Joululaulut, -leffat, -lehdet ja -konsertit, annosta vähitellen nostaen syksyn mittaan.</span></p></div></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0jAMOAF-8KzzD1PG5fuE_ddfBjp02UMmFmYLn2YPwWScvnkvASoG-OJjy9bxzjq-Hh2a_WFQEuSEB-Lx0_sGzO27jgljxWikBajS1QJvIAJhkUMEH5JNDoTPufhzXjzdr954vgL2oHPg/s2048/Polish_20210106_011516973.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0jAMOAF-8KzzD1PG5fuE_ddfBjp02UMmFmYLn2YPwWScvnkvASoG-OJjy9bxzjq-Hh2a_WFQEuSEB-Lx0_sGzO27jgljxWikBajS1QJvIAJhkUMEH5JNDoTPufhzXjzdr954vgL2oHPg/w480-h640/Polish_20210106_011516973.jpg" width="480" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tässä monta lempiasiaa: viini, konvehdit, hengailu, perhe, joulupaidat...</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;"><br /></p></blockquote></blockquote><div><p style="text-align: justify;"><span style="text-align: center;"><span style="font-family: IM Fell English SC; font-size: large;">Joululahja </span></span></p></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">1. Unikko-sukat. Olen kova Marimekko-fani ja olen rakastanut unikkokuosia A I N A , mutta niin hullu en ole, että maksaisin omista sukistani 20 e?! Siis aivan naurettava hinta yhdestä sukkaparista. </span></p></div><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">2. Marimekon raitapaita, koska Marimekko, ja kuka nyt ei tarvitsisi uutta raitapaitaa?</span></p></div><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">3. Intiimialueen kosteuspyyhkeitä, joita siskoni oli ostanut minulle, että voisin tuulettaa <i>horoskooppini</i> helposti myös tien päällä. </span></p></div></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgiT0ggWenkLbxVxTfxEOxWCstWnltnpeYdybvjuGUwr10vbblYyNWK4MO06cm56R5HErK9J6AXRyXwrPWaD5j16F3Y6rmRwMcx6bzw96dTm0Yj7n5ikCB5SWPuaKYJbTuvgJjOkAXIw44/s2048/Polish_20201221_215903121.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgiT0ggWenkLbxVxTfxEOxWCstWnltnpeYdybvjuGUwr10vbblYyNWK4MO06cm56R5HErK9J6AXRyXwrPWaD5j16F3Y6rmRwMcx6bzw96dTm0Yj7n5ikCB5SWPuaKYJbTuvgJjOkAXIw44/w480-h640/Polish_20201221_215903121.jpg" width="480" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sulhis pilaamassa mun täydellisen tunnelmallisen joulukulissin kaljapulloineen.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;"> </p></blockquote></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Vaikka en kauhean syvällinen ja tunteikas ihminen olekaan, parasta joulussa tietenkin on yhdessäolo ja se yleinen tunnelma, mutta kyllä minusta on ihan mukava saada ja ennenkaikkea antaa lahjoja. Äitini joka vuosi sanoo, <i>ettei aio ostaa enää ensi vuonna montaa joululahjaa</i>, silti se aina ostaa. En kannata täyttä lahjattomuutta, mutta eikö yksi riittäisi? Tai edes vaikka viisi. 😂 Tänä vuonna lahjoja oli kyllä yllättävän hillitty määrä, mutta sitten oli pari ekstrajuttua, jotka eivät muka olleet varsinaisia joululahjoja. Esimerkiksi Iittalan ihanat, lasiset joulupallot, Nappula-kynttilänjalka ja Teeman tarjoiluastioita. Eli siis ihan puhtaita joululahjoja, joita ei vain oltu paketoitu, eikä niitä annettu jouluaattona eli eivät siten muka olleet joululahjoja. 😁</span></p></div><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Sulhiksen kanssa emme ostaneet tänä vuonna toisillemme joululahjoja. Yleensä ostamme, mutta nyt kumpikaan ei oikein tarvinnut mitään, joten päätimme jättää välistä. En halua väkisin ostaa tai saada yhtään mitää. </span></p></div><div><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Paras joululahja, jonka itse annoin, oli jokavuotinen kuvakalenteri vanhemmilleni. Teen heille joka vuosi ihan perusseinäkalenterin kaikilla aivan kauheilla kuvilla meistä ja lähipiirin ihmisistä. Se on kauhean hauska aina yhdessä katsoa läpi ja <strike>pilkallisesti</strike> eiku hyväntahtoisesti nauraa kamalille kuville.</span></p></div></blockquote><p style="text-align: justify;">Loppuun kerron vielä meidän joulukuusigatesta. Meillä on todellä upea, iso ja aidonnäköinen tekokuusi, josta saa koristelemassa aivan täydellisen. No, äiti oli tänä vuonna sitä mieltä, että se on liian vaivalloinen hakea vintiltä ja laittaa. Että helpompaa on lähteä metsään, rämpiä siellä pimeässä, yrittää valita vähiten ruma yksilö niistä kaikista muotopuolista, raahata se kotiin, kastella sitä, imuroida neulasia ja hävittää se joulun jälkeen. Aito kuusi meillä nyt sitten tänä vuonna oli. Ei nyt aivan rumimmasta päästä, mutta jotenkin säälittävä, kun on tottunut täydellisen tuuheaan. Ihan kuin minä ilman filttereitä. </p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEga2jX6EQMZHXobPA0TBivGVp1PawdVUljYshpJAC2e5yhl9xtSaZVoBW6_lkx4H9K_dtDMdcVmxPUYFF59Sg7K7-zStyeCNt8yBCc2ZwwMbzBDvyEcqjZvtf5R8DF7Ap9Bqn6dUienWMo/s2048/Polish_20201222_195702527.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1383" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEga2jX6EQMZHXobPA0TBivGVp1PawdVUljYshpJAC2e5yhl9xtSaZVoBW6_lkx4H9K_dtDMdcVmxPUYFF59Sg7K7-zStyeCNt8yBCc2ZwwMbzBDvyEcqjZvtf5R8DF7Ap9Bqn6dUienWMo/w432-h640/Polish_20201222_195702527.jpg" width="432" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Siinä se on.</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;"> </p></blockquote></blockquote></blockquote><p style="text-align: justify;">Apua, olen kirjoittanut tätä postausta ainakin 14 tuntia. Pakko mennä, moikka! </p><p style="text-align: justify;"><b>Haastan tähän kaikki. Kerro kommenteissa, parhaat palat omasta joulustasi. 🖤Hyvää mennyttä joulua!</b></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><br /></div>Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-2212231128374782434.post-54955368624980067092021-01-03T18:42:00.000+02:002021-01-03T18:42:11.962+02:00Uusi vuosi, uudet häät<p style="text-align: justify;">Hyvää meidän häävuotta kaikille! TAAS! 😅</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgd-2zf8QS14mv_-W-kav2tQ1SCjtDQWmbWKyRQdRkrX20RgUzpuqdOAApaduaeejjd6IQefv6266hL9co-wovLYVoW3knO5xBcGdErxZx-DQ-VyCRqwzQbKkWd2GF9uYgcgdMTh7p6BNY/s2048/Polish_20210101_161932102.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgd-2zf8QS14mv_-W-kav2tQ1SCjtDQWmbWKyRQdRkrX20RgUzpuqdOAApaduaeejjd6IQefv6266hL9co-wovLYVoW3knO5xBcGdErxZx-DQ-VyCRqwzQbKkWd2GF9uYgcgdMTh7p6BNY/w480-h640/Polish_20210101_161932102.jpg" width="480" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sulhis laskemassa kohti uusia pettymyksiä.</td></tr></tbody></table></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><br /></div><p></p><p style="text-align: justify;">Puhuinkin jo edellisessä valituspostauksessani, että tuntuu kuin ne häät olisi jo juhlittu, kun niitä niin antaumuksella suunnitteltiin. Ja nyt ei jaksaisi enää innostua yhtään. Mutta jos oikein kunnolla tsempataan ja yritetään väkisin nostattaa taas hääfiilistä, olisi seuraavana vuorossa kutsukorttien lähettäminen. Mehän tilasimme kutsut viime vuonna tapojemme vastaisesti ajoissa ja niinhän siinä sitten kävi, että ne jäivät käyttämättä. Ei pitäisi koskaan yrittää olla parempi kuin oikeasti on, siitä seuraa vain pettymyksiä. </p><p style="text-align: justify;">Luonto ei oikein anna periksi tilata uusia kutsuja ja laittaa vanhoja haaskuuseen, joten yritän miettiä, miten voitaisiin hyötykäyttää ne. Jos vain päivämäärä olisi muuttunut, kutsut voisi saada ihan hauskasti fiksattua ja säilöttyä niihin samalla muiston siitä, mikä yxi wittujen cevät koko ihmiskuntaa kohtasi. Meillä kuitenkin päivämäärän lisäksi muuttui kirkko, juhlapaikka sekä paikkakunta... Ja kerkeäähän tässä mieskin vielä vaihtua. On minulla yksi idea kutsukorttien varalle. Alan miettimään sitä tarkemmin, kun palaamme taas sivistyksen pariin mökiltä.</p><p style="text-align: justify;">Olemme siis Sulhiksen kanssa vielä viikon Lapissa. Täällä on ollut ihanaa. Lautailua, hiihtämistä ja yleisesti ulkoilua ihanan talvisissa maisemissa. Tokikaan emme ole kerenneet kertaakaan ulos päivän valoisimpaan aikaan, sillä meidän vuorokausirytmimme lipsahtaa lomalla aina ihan päälaelleen. Nyt se on sillä tolalla, että nukumme suurinpiirtein silloin kuin normaali-ihmiset ovat aamuvuorossa. Mutta haitanneeko tuo. Minulle kun se rytminkääntäminenkään ei ole hankalaa. Nukahdan, kun menen vain nukkumaan. Sulhis toisinaan kärsii nukahtamisvaikeuksista, eikä se vaan nukahda, vaikka auliisti annankin hänelle kaikkia hyviä neuvoja. "Olet nyt vaan paikoillasi siinä, laitat silmät kiinni ja alat nukkumaan, mikä siinä on niin helvetin vaikeaa!!??!". </p><p></p><div style="text-align: justify;"><br /></div><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiFxhg7wwqhCk_QTsq3ivVC9gjSQPThyhZ3Xx0btDUXtOkq0U8A4uwmxrKIGjpONCe2d1Ez2YVBliIFzkoctGdM6fFjVkxYIMJO30TV-p4E1eh53E3R-8R9zzrj_3BsFNb4XYfORXshAsI/s2048/Polish_20201230_151049656.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiFxhg7wwqhCk_QTsq3ivVC9gjSQPThyhZ3Xx0btDUXtOkq0U8A4uwmxrKIGjpONCe2d1Ez2YVBliIFzkoctGdM6fFjVkxYIMJO30TV-p4E1eh53E3R-8R9zzrj_3BsFNb4XYfORXshAsI/w480-h640/Polish_20201230_151049656.jpg" width="480" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuvatodiste yllämainitusta ihanasta.</td></tr></tbody></table><p></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Minun ei tosin tarvitse vielä murehtia arjesta, minulla on nimittäin vielä ensi viikko lomaa. Tai no, lomaa ja lomaa. Kouluhommia pitäisi tehdä. Eli en tee mitään ja poden koko ajan huonoa omatuntoa, kun <i>pitäisi</i> tehdä. Viikko on siis pilalla joka tapauksessa. Otin läppärin ja oikein erillisen näytön mukaan, että olisi mukavampi tehdä niitä hommiani. LOL. Olemme olleet täällä jo viikon ja nyt vasta sain pelit ja vehkeet kaiveltua laukusta ja pystytettyä työpisteeni, jossa voisin tehdä sitä tiedettä. Luonnollisesti alkoi blogin päivittäminenkin heti kiinnostaa... Toisaalta olen luonteeltani ahkera ja puuhastelu on minulle ominaista, mutta toisaalta olen aivan käsittämättömän saamaton. Sitten märyä vääntäen hoidan (koulu)hommat kauheassa kiireessä viime tipassa. Enkä todellakaan koskaan ota opikseni.</div><p></p><p style="text-align: justify;">Täällä minun oli tarkoitus tehdä tutkinto-ohjelmaani liittyvää gradun tapaista tutkielmaa (syventävien opintojen tutkielma, "syvärit"), mutta huomasin, etten muistanut ottaa koko syväritiedostoa mukaan pöytäkoneeltani. Että en nyt kamalan hyvin valmistautunut tähän opiskelulomaani. 😂 Tämä unohduksen huomattuani "lohduttauduin" kuitenkin sillä, että voisin lukea seuraavaan lopputenttiini. Tietäähän sen... Saatan kyllä siis istua tulevan viikon päivisin koneella, mutta en vilkaisekaan luentomateriaaleja, vaan luen esimerkiksi vauva.fi:n Aihe vapaa -palstaa ja katson Youtubesta erilaisia järjestelyvideoita. Ehkä eksyn tännekin suoltamaan tätä sisällötöntä sisältöä. Sitten valvon kolme vuorokautta putkeen ennen tenttiä, luen haukionkala-tyyppisesti luentomateriaaleja, kirjoitan huonoja muistiinpanoja ja tiuskin Sulhikselle, että viettäisi työpäivänsä jälkeistä vapaa-aikaa vähän hiljempaa, kun JOTKUT YRITTÄÄ TÄÄLLÄ OPISKELLA!!!!!111 Tankkaamalla tankkaan tiedot, jotka sitten välttävästi oksennan tenttipaperiin, enkä muista niistä sanaakaan enää tulevaisuudessa. 😊 Niitähän on paljon sellaisia sometilejäkin, joissa käsitellään opiskelua ja eri oppimistekniikoita. Minun tilini olisi varmasti menestys.</p><p style="text-align: justify;">Tuntuu, että olen taas jauhanut riittävästi EN YHTÄÄN MISTÄÄN. Lähdemme hiihtämään. Tarvitsisin kyllä hieman apua teiltä (äiti ja kaksi muuta lukijaa). <b>Mistä ihmeestä voisin tänne kirjoittaa? Haluaisin kyllä kirjoitella, mutta se on kamalan hankalaa, kun tämä on hääblogi, eikä ne häät kiinnosta. </b></p><p style="text-align: justify;"><br /></p>Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.com19tag:blogger.com,1999:blog-2212231128374782434.post-62915600599393935392020-12-14T00:15:00.004+02:002020-12-14T00:17:23.233+02:00Kun omat häät eivät voisi vähempää kiinnostaa<p> Tiivistelmä: Meille ei kuulu mitään.</p><p style="text-align: justify;">Tänne on ollut todella hankala päivitellä mitään, sillä minulla on nyt vähän sellainen pieni pulma, ettei nuo häät oikein ginostele. Sulhis nyt on toistaiseksi vielä kuvioissa, mutta into häiden suhten on tipotiessään molemmilla. Jos kuitenkin yritän nyt keksimällä keksiä jotain häihin liittyvää, niin tein viime yönä joulukortteja, jotka toimivat samalla save the date -korttien irvikuvana. Liitin niihin nimittäin epävarman ja innottaman loppulauseen "Yritämme päästä naimisiin 10.7.2021. Virallinen kutsu seuraa ehkä perässä."</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKCgPXYI5eUN7Rt7TAnWB7n8VfgkEsDB5tKdafDBdYqj960EDeBWUldmiVwxIzxxsCKaQ8QiutzIVXXcxkQu6oUMFSb5m8e-F-8w2O8sMND7WXI4l0PcIfeC_cCtMuquGkAZcgdRpsIO0/s1920/Polish_20201213_234540696.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1786" data-original-width="1920" height="596" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKCgPXYI5eUN7Rt7TAnWB7n8VfgkEsDB5tKdafDBdYqj960EDeBWUldmiVwxIzxxsCKaQ8QiutzIVXXcxkQu6oUMFSb5m8e-F-8w2O8sMND7WXI4l0PcIfeC_cCtMuquGkAZcgdRpsIO0/w640-h596/Polish_20201213_234540696.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Minulla oli aivan ihanan tunnelmallinen askarteluhetki aamuyöllä. Kuuntelin samalla Slipknotia, join glögiä ja roiskin glitteriä joka paikkaan tarpeettoman paljon. </td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">Tuntuu, ettei nyt kannata pää punaisena pöhistä häiden eteen, kun ensi kesän tilanteesta ei vielä oikein tiedä. Tai olihan lehdissä jo isot otsikot, että juhannukseen mennessä elämä palaisi taas uomiinsa. Ei kyllä oikein huvittaisi odotella ja katsella sinne asti, kun häidemme olisi tarkoitus olla pari viikkoa juhannuksen jälkeen... Mutta se oli totisesti luojan lykky, ettemme siirtäneet häitämme pidettäväksi 19.12.2020, mikä oli yksi vahva vaihtoehto. Oulu on nyt kiihtymisvaiheessa (TAAS) ja kaikkien yksityistilaisuuksien järjestämisestä suositellaan pidättäytymään. Olisi kyllä oikeasti ollut helvetti irti, jos oltaisiin siirretty häät heinäkuulta, jolloin ne sitten lopulta olisikin voinut pitää, joulukuulle, jolloin niitä ei todellakaan olisi voinut pitää... Lisäksi yhden kaasoni raskaus meni vähän pitkäksi ja hän synnytti vasta eilen yhden ihan söpön mötkylän eli tuskin olisi halunnut tulla jo viikon päästä häihin vaipat jalassa jälkeisiä lirutellen. </p><p style="text-align: justify;">No, onneksi siirsimme häitämme reippaasti pidemmälle, mutta nyt on vähän sellainen fiilis, että jaksaako niistä enää innostua. Mekin kun olemme jo periaatteessa suunnitelleet kolmet häät ja hyvin suunniteltuhan on jo puoliksi tehty. Tuntuu, että on jo saanut sen ilon niistä bileistä, kun on suunnittelusta sairaalloisesti innostuva ihminen. </p><p style="text-align: justify;">Vähän olemme leikitelleet ajatuksella, että emme pitäisi koko häitä enää. Se meidän kauhuskenaario random tiistain ruokatunnin maistraattivihkimisestä alkaa kuulostaa jo oikeastaan ihan coolilta. Tässä vaihtoehdossa myös tienaisi, sillä rahat on jo suurimmaksi osaksi säästetty, joten jos niitä ei käytetäkään häihin, sehän olisi meille tavallaan ihan uutta ilmaista ekstrarahaa. 😄</p><p style="text-align: justify;">Mutta alkaako häiden vapaaehtoinen peruminen kaduttamaan myöhemmin... Meillä kun koko häiden pointti kietoutuu aika pitkälti siihen, kuinka ihanaa olisi järjestää kavereille, perheille ja vähän myös sukulaisille ne kunnon pirskeet. Niihin haluaisimme kuitenkin sisällyttää myös perinteisiä hääjuttuja, kuten hääpukeutumisen. Jos pitäisimmekin vain rennommat grillibileet lähimmille "sitten joskus" (eli ei koskaan), sinne ei tunnu luontevalta purjehtia valkoiseen hääpukuun ja kahdeksan metrin huntuun sonnustautuneena, vaikka sillä tavalla muuten ylilyönteihin taipuvainen olenkin. </p><p style="text-align: justify;">No, ehkä me nyt kuitenkin vielä pidämme ne häät voimassa. Mutta se on päätetty, että<i> enää häitä ei siirretä</i>. Jos maailma on ensi kesänä kiinni, saavat nämä kinkerit jäädä välistä ja sitten me vain menemme naikkariin ihan keskenämme. Ehkä sen voisi nykyisin tehdä etänä työpaikalta zoomssien tai skaipsin kautta. Sulhiksella on joustava työaika ja minä voin aivan hyvin huikata potilaiden välissä headsettiin, että tahdon. Katellaan.</p><p><b>Onko muilla epäonnen morsiamilla hääkyllästymistä ilmassa? </b></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p></p>Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-2212231128374782434.post-37102482472287463922020-11-15T20:54:00.006+02:002020-11-15T20:55:34.872+02:00Kahden hääpuvun taktiikka<p style="text-align: justify;">Tiivistelmä: Hääpukuvalinta kaduttaa, vatvon asiaa tuttuun tyyliini pääsemättä kuitenkaan mihinkään lopputulemaan.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Muistatte varmaan, miten etsin hääpukuani ympäri Suomea kuukausitolkulla ja kävin piinaamassa pukumyyjiä liikkeissä lähes 20 kertaa sovituksillani.<a href="https://jotainvanhaahaablogi.blogspot.com/2020/01/i-said-helllll-to-yes-to-dress.html"> </a><a href="https://jotainvanhaahaablogi.blogspot.com/2020/01/i-said-helllll-to-yes-to-dress.html">Löysin sitten keväällä vihdoin unelmieni puvun</a> ja olin todella fiiliksissä siitä. No, laitoin sen äskettäin myyntiin. Me nimittäin erosimme riitaisasti ja peruimme häät. No vitsi, vitsi! Tämä häiden lykkäys on tuonut minulle vain aivan liikaa aikaa vatvoa hääasioita, joten aloin kyseenalaistamaan pukuvalintaani, mikä sitten eskaloitui lopulta myynti-ilmoituksen laatimiseen.</div><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlbXvNzFTpMA44D3ReNhXnJdsMWfzzcpMiOG0BMGeXJzjZegNFe70eJMl6Lwy6FJjrobZsYTDM4j5gV_o3iWRQNpIg8ea3hCbjarrJhiuaOlEzL65fj0NENVjyxQNnpVKoJZTZUhXtb08/s2048/dan-lefebvre-J-3b5sj4yIE-unsplash.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1489" data-original-width="2048" height="466" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlbXvNzFTpMA44D3ReNhXnJdsMWfzzcpMiOG0BMGeXJzjZegNFe70eJMl6Lwy6FJjrobZsYTDM4j5gV_o3iWRQNpIg8ea3hCbjarrJhiuaOlEzL65fj0NENVjyxQNnpVKoJZTZUhXtb08/w640-h466/dan-lefebvre-J-3b5sj4yIE-unsplash.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">(Unsplash)<br /></td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;"><br />Hääkirppiksillä olen aina pyöritellyt silmiäni, että kaikenmaailman hulluja sitä onkin, kun menevät ostamaan toisen puvun. Että minulle ei kyllä koskaan kävisi noin... No, tämä häähulluus on kyllä vienyt minut täysin mukanaan ja kauas pois raiteltani. Kyllä minä helposti innostuva ja pakkomielteitä herkästi kehittävä olen aina ollut, mutta en todellakaan tiennyt, että voisin olla näin holtiton. Olen yleensä myös aika tarkka rahankäyttäjä ja yritän aina tehdä mahdollisimman taloudellisia päätöksiä, mutta nyt olen koko ajan vain, että "TAKE MY MONEY" ja venyttelen budjettia. Olen myös kaikessa hiljaisuudessa lisännyt budjettiimme uuden kategorian, "korona-tappiot". Tai siis mielessäni olen, Sulhis ei tiedä asiasta mitään. Ajattelin, että jos puku nyt koronan takia (tämä on koronan syytä, ei minun) menee uusiksi ja otan niissä kaupoissa takkiini, niin se nyt vain kuuluu ajan henkeen. Että no can do, ei siitä <i>wittujen ceväästä</i> moni muukaan selvinnyt ilman taloudellisia tappioita. </p><p style="text-align: justify;">Sen verran olen kuitenkin asettanut itselleni rajoja, että en osta uutta, ellen saa vanhaa pukuani kaupaksi järkevällä hinnalla. Tai no, ketä yritän huijata, tässähän käy lopulta niin, että minulla on kaksi pukua... Parhaassa tapauksessa häitä ei voi järjestää vielä ensi kesänäkään, jolloin minulla on kaksi pukua, mutta nollat häät. Tai jos saan pukuni myytyä ja uuden ostettua, alan keväällä harmittelemaan, että olisi se ensimmäinen ollut sittenkin parempi. Sitten painostan ja uhkailen sen ostajan myymään sen minulle takaisin ja mahdollisesti päädyn maksamaan siitä tuplahinnan. Että kun minun päähänpistojeni kanssa on kauhean vaikea koskaan voittaa. </p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLWFnToZSBLay_EWD8QcRx8tVfMwz2hCzK5mvGAFVqsGDcpN-OrU2QPPefgrp9awe4UZ7cfcJkEgpVMxaaEVPt_nLw_TOu2zvsuf_OQ9sk5TQkEqKsv-QLuOwNd4z2cK_PWgrqcxp1R4k/s2048/rostyslav-savchyn-XdKIj0yM274-unsplash.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1366" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLWFnToZSBLay_EWD8QcRx8tVfMwz2hCzK5mvGAFVqsGDcpN-OrU2QPPefgrp9awe4UZ7cfcJkEgpVMxaaEVPt_nLw_TOu2zvsuf_OQ9sk5TQkEqKsv-QLuOwNd4z2cK_PWgrqcxp1R4k/w426-h640/rostyslav-savchyn-XdKIj0yM274-unsplash.jpg" width="426" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tässä minä miettimässä, että mitä ihmettä tekisin hääpukuni suhteen. (Unsplash)<br /></td></tr></tbody></table></blockquote></blockquote><p style="text-align: justify;">Äidille uskalsin ensimmäisenä paljastaa miettiväni edelleen sitä ihan ensimmäistä pukua, ja hän pääsi lausumaan maailman kauneimmat sanat: "määhä sannoin". Se ensimmäinen puku on ollut äitini suosikki koko ajan, joten hänelle tätä käännettä ei tarvinnut oikeastaan pehmitellen myydä yhtään. Sain suorastaan kehotuksen pistää ostettu puku välittömästi myyntiin ja ajaa nilkka suorana liikkeeseen ostamaan se toinen. </p><p style="text-align: justify;">Näiden pukujen kanssa kävi nyt siis niin, että vaikka ihastuin totaalisesti siihen ensimmäiseen sovittamaani pukuun (se ensimmäisen sovitetun puvun taika taitaa olla joku psykologinen juttu), se alkoi tuntua noin 5867 puvun jälkeen jotenkin tylsältä. Nyt taas näen asian niin, että se puku oli nimenomaan tyylikäs ja elegantti, <b>koska</b> se on niin "tylsä". Minulle tuli vaan jonkinlainen sokeus, kun sovittelin, mitä upeampia pukuja. Ja olenkin kertonut olevani muutenkin <i>more is more</i> -ihminen, mitä en kuitenkaan haluaisi olla hääpukuni suhteen. Toisaalta en tiedä, miten se elegantimpi puku muuttaa mitään, jos kuitenkin kaakatan koko päivän kovaan ääneen skumppapäissäni... Mutta ehkä hillitympi puku olisi muutenkin sopivampi, kun ei tässä varsinaisesti enää missään prinsessaiässä olla. </p><p style="text-align: justify;">Pakkaa sekoittaa myös eräs kolman puku. Odotan että liikkeeseen tulee siitä sellainen riuskojen emäntien sovituskoko nyt siellä olevan nukenvaatteen lisäksi. Käyn sovittamassa sen sitten ihan vain, että "saisin sen pois systeemistäni". Eli ihastun siihenkin ja kesällä minulla on kolme pukua sekä vihainen kihlattu. No, leikkiähän minä vain lasken, Sulhis ei suutu koskaan! </p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBlvqtBqLTDPooHHj-Oo3H_AEo0UJYB8dJkNPBCmwIEwxvtbvHwzDTPLhyphenhyphenUa_zdwTU01dO6OLEd0MAsu7OnitXGMe3FWKsCUXwuHCs1U7HjHVtNO23Ch_rb9PQSG5jvO8bqC9OIfe3O5c/s2048/valerie-elash-PyDkGs6pZJE-unsplash.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1365" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBlvqtBqLTDPooHHj-Oo3H_AEo0UJYB8dJkNPBCmwIEwxvtbvHwzDTPLhyphenhyphenUa_zdwTU01dO6OLEd0MAsu7OnitXGMe3FWKsCUXwuHCs1U7HjHVtNO23Ch_rb9PQSG5jvO8bqC9OIfe3O5c/w426-h640/valerie-elash-PyDkGs6pZJE-unsplash.jpg" width="426" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tässä minä ja minun kaksi ystävääni pukeutuneena minun hääpukuihini tavallisena tiistaina, kun seuraavatkin häät peruuntuivat. (Unsplash)<br /></td></tr></tbody></table></blockquote></blockquote><p><br /></p><p><b>No mutta tämmöttii kriiseilyä tällä kertaa. Mielelläni kuulen kokemuksia muilta tuuliviireiltä. Erityisesti niiltä, jotka saivat ensimmäisen pukunsa myytyä ilman tappioita ja kaikki meni muutenkin täydellisesti. 😅 </b></p>Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-2212231128374782434.post-70270607549431178252020-10-11T23:25:00.000+03:002020-10-11T23:25:02.847+03:00Oletko sinäkin aina kerännyt rahaa väärin? Näin voit säästää häärahat kuin itsestään<p style="text-align: justify;">...Hankkimalla miehen, joka huolehti suurimmaksi osaksi rahojen tienaamisesta. Ok, anteeksi, kokeilin nyt vain, miten iltapäivälehtien klikkiotsikko toimii blogissa.</p><p style="text-align: justify;">Tiivistelmä: Häät maksaa aina hitokseen liikaa. // Disclaimer: Sisältää huumorin sävyttämää liioittelua miehen rahoilla elämisestä eli lompakkoloisimisesta.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;">Saaramari kirjoitti juuri <i><a href="https://haapaiva.com/sinamunminasun/rahan-sstminen-hit-varten-tuskailua-ja-vinkkej" target="_blank">Sinä mun, minä sun</a></i> -blogissaan ajatuksistaan liittyen hääsäästämiseen. Muutenkin nyt somessa on käynyt kova kuhina rahapuheen ympärillä. Siis sen jutun, josta ei yleensä saa puhua, eikä varsinkaa näyttää, jos sitä on. Ja toisaalta sitäkin enemmän pitää piilotella ja ymmärtää hävetä, jos sitä ei ole. No, meillä sitä ei ainakaan liikaa ole. Minulla on säästöjä, mutta Sulhiksella on säännölliset, ihan oikean aikuisen tulot, kun on röielämään jo "kerennyt". Toisin kuin nuoruuteensa epätoivoisesta takertunut morsiamensa, joka edelleen laahustaa opiskelijabileissä näin keski-iän kynnykselläkin (minulla on muuten huomenna syntymäpäivä, enkä nyt ihan neljääkymppiä vielä täytä, mutta kyllä tämä iästä vitsailu joku syvältä kumpuava defenssi varmasti on). Minun pitäisi saada tutkintoni kyllä kasaan ennen häitämme, mutta siihen asti tuloni koostuvat pääasiassa erään valtion laitoksen maksamasta, opiskelijoille suunnatusta 250 e:n kuukausirahasta. 😏 No, on minulla onneksi niitä säästöjä ja oikeasti minäkin työskentelen, mutta säännöllisen epäsäännöllisesti toinen toistaan epämääräisemmissä hommissa. Sillä tavalla minulla on kuitenkin valtavan hyvä taloustilanne, että minun rahani ovat minun ja Sulhiksen rahat ovat yhteisiä. </p><p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEji0kDPOIHt4RKL0pjD7QJ6_xXFwUpY6wxzf9jvc0U5IH25jugWqL38h1-zTTW9iC0ggd7vGLvyygtmlo8dgNTJylwDqcTgm0wLROenbjVKD6ijDFf4IojM76iiyAlQ_N2Kw1xkHANwl-g/s2048/micheile-henderson-ZVprbBmT8QA-unsplash.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1365" data-original-width="2048" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEji0kDPOIHt4RKL0pjD7QJ6_xXFwUpY6wxzf9jvc0U5IH25jugWqL38h1-zTTW9iC0ggd7vGLvyygtmlo8dgNTJylwDqcTgm0wLROenbjVKD6ijDFf4IojM76iiyAlQ_N2Kw1xkHANwl-g/w640-h426/micheile-henderson-ZVprbBmT8QA-unsplash.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Näin kasvatan rahapuuta Sulhiksen palkalla.<br /></td></tr></tbody></table></p><p style="text-align: justify;">Minäkin voisin vähän avata enemmän häiden rahapuolta. Ihan kylmiä faktoja hintalappuineen voisin kertoa vasta sitten häiden jälkeen. Silloin tiedän tarkemmin toteutuneet kulut, enkä muutenkaan halua, että vieraat katsovat häissä jokaista koristetuheroa, että "kuka hullu tommosesta sen ja sen verran maksaa". Ei niitä yksityiskohtia kukaan enää seuraavana päivänä muista, joten häiden jälkeen olemme turvallisemmilla vesillä. Mutta jos tietää mitään yleisimpien hääpalveluluiden hinnoista, esim. kuvaaja koko päiväksi keskimäärin 1500 e, bändille toinen mokoma, hääpuku usein samaa hintaluokkaa (ja joillakin niitäkin on jopa useampi.............). Näistä kertyy jo 4500 e, siihen päälle paikkavuokrat, sormukset, asusteet, morsiamen järeät restauroinnit, ne koristetuherot, kukat sekä isoin kuluerä eli ruokailu. Lisäksi meillä on siellä juhlasalillinen loppasuita paikalla, joten virvokkeita tulisi myös olla riittävästi. Ai niin, kai se Sulhiskin pitää vaatettaa. Se meinaa aina unohtua, kun mieluiten käyttäisin meidän rahojamme ainoastaan itseeni. No, näistä voi vähän saada jo osviittaa, että aika ison urakan saa tehdä säästämisen suhteen. </p><p style="text-align: justify;">Tämän ei ollut nyt tarkoitus kuulostaa valitukselta, <i>kun ne hemmetin vieraat tulevat niin kalliiksi</i>, vaikka siltähän se juuri kuulosti. Me ihan aidosti haluamme järjestää kunnon juhlat! Siihen nyt vaan menee rahaa, kun meillä sattuu olemaan sillä tavalla onnekas tilanne, että ympärillämme on yli sata ihmistä, joiden kanssa haluamme juhlia avioliittomme solmimista. Meillä molempien vanhemmat ovat ilmoittaneet auttavansa kulujen kanssa, mutta olisihan se mukavaa pystyä maksamaan omat häänsä, kun tässä ei kuitenkaan nyt mitään juuri aikuisuuden kynnyksen ylittäneitä olla, vaikka Sulhis sellaiselta näyttääkin.</p><p></p><p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKpZW9o7HDm3yEhmEDGCfZ9FdMmTDS83jQWloNGcp-PAl5qiDi1VQBPwX-2LYpaMPqQLo9nKu5yeRdBJD-HwxzJon1oNEU_tD4YBAmTpodiIpKR53VOLxMrZVEgzSoj6u3S2IQtTBk8EI/s2048/jeanie-de-klerk-UkDcFmSbDGY-unsplash.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1365" data-original-width="2048" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKpZW9o7HDm3yEhmEDGCfZ9FdMmTDS83jQWloNGcp-PAl5qiDi1VQBPwX-2LYpaMPqQLo9nKu5yeRdBJD-HwxzJon1oNEU_tD4YBAmTpodiIpKR53VOLxMrZVEgzSoj6u3S2IQtTBk8EI/w640-h426/jeanie-de-klerk-UkDcFmSbDGY-unsplash.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Jos muuhun ei olisi varaa, panostaisin kaikenlaiseen ihanaan silppuun noutopöydässä. (Unsplash)<br /></td></tr></tbody></table></p><p style="text-align: justify;">Menimme kihloihin uutena vuotena 2019. Meille oli selvää, että häät ovat mahdollisimman pian, joten myös säästäminen häätilille alkoi välittömästi. Hääpäiväksi valikoitui noin 47 muutoksen ja <a href="https://jotainvanhaahaablogi.blogspot.com/2019/03/haapaivan-paattamisen-sietamaton-vaikeus.html?" target="_blank">useamman kiusallisen tilanteen jälkeen</a> lopulta 4.7.2020 eli meillä oli yli puolitoista vuotta aikaa säästää. Olisimme saaneetkin aika lailla tarvittavan summan säästöön, mutta maaliskuussa, kun päätimme siirtää häät koronan vuoksi, aloimme hieman lipsumaan säästökuurista, kun säästämiseen tuli kerran se yksi ekstravuosi. Sitten olikin jo kesä, joka on meillä rahantuhlaamisen kulta-aikaa. Kävimme reilun viikon reissun Norjassa, humputtelimme muutenkin tarpeettoman paljon ja sitten lähinnä minä hassasin aivan liikaa esim. Marimekon t-patoihin. Minusta vaan on niin vitsikästä, jos meillä on samanlaisia vaatteita! Ne iänikuiset vitsit samanlaisista tuulipuvuista ovat minusta kuluneita ja oikeastaan loukkaavia. Se on meidän elämäntyylimme!!!!</p><p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBAEN2VnNu2wLdF-JI9P095SdD-pucIzUIWbTIUYTRs-qtVQQKSWNknNrEm7VKN0-XVpXvzl6MoarDLewo7TRkeAcOCdCkMRzHchJDtfqC-VS3QSaQcfKqiu-EyqDWu0abwuoniJJS7xQ/s2048/jp-valery-9BatP4ovW2I-unsplash.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1365" data-original-width="2048" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBAEN2VnNu2wLdF-JI9P095SdD-pucIzUIWbTIUYTRs-qtVQQKSWNknNrEm7VKN0-XVpXvzl6MoarDLewo7TRkeAcOCdCkMRzHchJDtfqC-VS3QSaQcfKqiu-EyqDWu0abwuoniJJS7xQ/w640-h426/jp-valery-9BatP4ovW2I-unsplash.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tässä minä aina, kun saan rahaa. (Unsplash)<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div></td></tr></tbody></table></p><div style="text-align: justify;">No mutta kuitenkin, kevään ja kesän hassailut ovat jo takana päin. Nyt pitäisi palata takaisin ruotuun, jotta saamme puuttuvat eurot kasaan. Sen ei pitäisi olla enää homma, eikä mikään, jos kaikki menee suunnitelmien mukaisesti, eikä esimerkiksi tule mitään uusia, isoja kulueriä. Siksi klikkaankin joka päivä etuovi.com:n auki pelonsekaisin tuntein. Meillä on edelleen graavi talokuume, mutta kuitenkin toivon joka kerta sydämeni pohjasta, ettei sieltä löytyisi mitään ihanaa, jonka lainanlyhennykset sotkisivat hääsäästämisemme totaalisesti. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Onnistumisen avaimet menestyksekkääseen säästämiseemme ovatkin olleet halpa asuminen ja meidän molempien ajoittainen säästäväisyys. Oikeasti minä olen meistä se säästäväisempi jokapäiväisessä arjessa, mutta sitten välillä tuhlaan ihan holtittomasti ja ainakin Sulhiksen mielestä turhiin asioihin. Ok, Sulhis ei ehkä koskaan klikkaile pää punaisena hullareiden nettikuvastoa yön pimeinä tunteina, mutta hän puolestaan mielellään tuhlaisi ruokaan aivan älyttömästi. Minä piheilen juuri kotitalousasioissa, enkä missään nimessä voi ymmärtää jatkuvaa Woltittamista. Varsinkin kun asumme kävelymatkan päässä kaikista ruokapaikoista, jolloin voisi edes kuljetusmaksut säästää, jos on pakko saada jotain muuta kuin kotiruokaa. Asia on ratkaistu niin, että minä olen opetellut tekemään ruokaa, jolloin Sulhiksen ei tarvitse ihan jokaiseen nälkäänsä tilata pizzaa. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfp7MGOA-LHYAMDvAq_S-BQ50Al59EarMvqHUxm2uuSqN6Q1yHJe3aaem_j2IutBK5GOxLkb0Ktr6eU5_yzkI9FPsg5IROIRfiSXOW__AssF-RSPEX6fcx1BliPS6od4Zh5zSC5fuJ3k0/s2048/zac-ong-N9qbApU6Yk8-unsplash.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1637" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfp7MGOA-LHYAMDvAq_S-BQ50Al59EarMvqHUxm2uuSqN6Q1yHJe3aaem_j2IutBK5GOxLkb0Ktr6eU5_yzkI9FPsg5IROIRfiSXOW__AssF-RSPEX6fcx1BliPS6od4Zh5zSC5fuJ3k0/w512-h640/zac-ong-N9qbApU6Yk8-unsplash.jpg" width="512" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sulhis menossa syömään salaa ostamaansa pizzaa pimeälle kujalle. (Unsplash)<br /></td></tr></tbody></table><br />Voisihan se ukko tietenkin itsekin ruokansa tehdä, mutta se ostaisi kuitenkin liian kalliita raaka-aineita. Jotain tippukiviluolassa kypsytettyjä juustoja ja valkokarvaisen vuoden maitoa, joka on lypsetty kuun ensimmäisenä sunnuntaina keskiyöllä seitsemän neitsyen toimesta. Jotain tuollaisia järjettömyyksiä se ketale kuitenkin ostaisi! Alkoi jo suututtamaan pelkkä ajatuskin! Eli Sulhis ei saa ostaa neitsytmaitoa, ja minäkin yritän nyt rajoittaa kaikkea ei-elintärkeää ostamista häihin asti. No, tähän vähän niin kuin liittyisi nyt yksi iso ostos, josta en edes kehtaa vielä kertoa täällä. En ainakaan tässä säästämispaatoksen yhteydessä. Palataan siihen sitten, kun pöly on vähän laskeutunut... </div><p></p><p></p><p style="text-align: justify;">Olisin kovasti halunnut kirjoittaa postauksen, jossa olisi listattu vinkkejä säästämiseen (koska rakastan listoja ja vielä enemmän vinkkejä), mutta en keksinyt mitään muita kuin tuon, että ei kannata ostaa taloa, kun yrität säästää häihin. Se kuulostaa ihan samalta kuin Susanna Kosken muutaman vuoden takaiset vinkit köyhille rikastumiseen. Nehän olivat suurin piirtein, että laita toinen asuntosi vuokralle, äläkä käytä taksia siirtymisiin ihan joka kerta. 😏</p><p style="text-align: justify;"><b>Kerropa sinä parhaat säästövinkkisi.</b><b> Kaikki keskustelu häiden budjetoinnista on tervetullutta!</b></p><p style="text-align: justify;"><br /></p>Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-2212231128374782434.post-82728652626972061222020-09-27T02:05:00.002+03:002020-09-27T02:06:34.708+03:00Kuva ois kiva<p style="text-align: justify;">Tiivistelmä: Samat jorinat valokuvaajan valitsemisen vaikeudesta, kuin silloin vuosi sitten suunnitellessani ensimmäisiä häitäni.</p><p style="text-align: justify;">Hääsuunnittelut etenevät erittäin hitaasti ja epävarmasti. Tällä hetkellä isoimpana kysymysmerkkinä on valokuvaaja. Huvittavaa, että lähes kaikki oli valmiina ja päätettynä vielä reilu puoli vuotta sitten, mutta sitten tässä oli vähän kaikkea ja suurin osa suunnitelmista meni uusiksi... Ja jälleen olemme lähtöruudussa. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1325" data-original-width="2048" height="414" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhn3S86JKE05HfaczIKKa7HLqbjrUaPUWQPMPokUiWs5kNidPDYpwrduyZDfIOUUW6xBgy73r1vfLv4iiTOGlxJhnzcRqRwmTjhmw4gh4haqcigjoWIHdpPKjOVW3cAugBJhTr3jtkrsWM/w640-h414/katherine-hanlon-aEvDvXcNksQ-unsplash.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;" width="640" /></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Me meidän hääkuvassa, jos näitä häitä lykätään yhtään enempää. (Unsplash)<br /></td></tr></tbody></table><p><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhn3S86JKE05HfaczIKKa7HLqbjrUaPUWQPMPokUiWs5kNidPDYpwrduyZDfIOUUW6xBgy73r1vfLv4iiTOGlxJhnzcRqRwmTjhmw4gh4haqcigjoWIHdpPKjOVW3cAugBJhTr3jtkrsWM/s2048/katherine-hanlon-aEvDvXcNksQ-unsplash.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><b></b></a></p><p style="text-align: justify;">Aiemmin ajattelin, että kuvaaja voisi aivan hyvin olla kuka tahansa kansalaisopiston kurssin käynyt harrastelija, että <i>ei se kuvien otto nyt niiiiiiin vaikeaa ole</i>. Nyt tässä tämän loputtomalta tuntuvan häähössötyksen keskellä on tullut katseltua aika monet hääkuvat, joten oma silmäkin alkaa harjaantua sen verran, että huomaan, kuinka törkeästi olenkaan aliarvioinut yhden ammattiryhmän ammattitaidon vaatimukset. (Ammatti)kuvaajissakin on kamalasti eroja. Toinen voi olla teknisesti taitava kuvaaja, mutta muokkaustyyli on minusta sietämätön. Toinen taas osaa muokata, mutta tyyli ei muuten kohtaa omia toivomuksiani. Ja sitten tietenkin ne kuvaajat, joiden kanssa kaikki tuntuu natsaavan, mutta hintalapussa on tonni tai kaksi liikaa. Tai eihän se varsinaisesti liikaa ole kuin meille köyhille. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHxNK8HOBJ0X_iGCWGH3am8q07SlwLrioRHmr-Bnpn_6ARd9GqIYJvjB5wa6ZvBSUfmgj7eJsSO6pTSoMit_GL7G9BEAY0yqTerlLQDoQST_IBBgn4eyQAuczb2TskJsO4IW3b_xli2c4/s1920/town-halls-1575966_1920.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1285" data-original-width="1920" height="428" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHxNK8HOBJ0X_iGCWGH3am8q07SlwLrioRHmr-Bnpn_6ARd9GqIYJvjB5wa6ZvBSUfmgj7eJsSO6pTSoMit_GL7G9BEAY0yqTerlLQDoQST_IBBgn4eyQAuczb2TskJsO4IW3b_xli2c4/w640-h428/town-halls-1575966_1920.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tässä on vähän sellaista tyyliä, jota en ensimmäisenä ole hakemassa. (Unsplash)</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">Tilanne on siis se, että kriteerit valokuvaajan suhteen ovat vain kiristyneet, mutta budjetti pysynyt samana, eli toisin sanoen olemme <strike>kusessa</strike> kiipelissä. Lisämausteensa tähän soppaan toi uusi päähänpinttymäni siitä, että kuvaajan tulisi ehdottomasti olla nainen. Varmaan tämä lasketaan seksistiseksi vihapuheeksi tähän maailman aikaan, mutta yksi kaveri pohti ääneen, osaakohan naiskuvaaja ottaa paremmin huomioon asioita morsiamen kannalta, joten siitä tuli nyt sitten ainoa totuus minun mielessäni. Tuntuu vähän rikolliselta edes kirjoittaa tällaista heteronormatiivista paatosta, mutta ihan oikeasti mietin, älyääkö mieskuvaaja ottaa minusta sellaisia kuvia, joissa näytän mahdollisimman hoikalta ja mahdollisimman vähän itseltäni. Hoksaako se mieskuvaaja kuvia muokatessan valita sävyt siten, että rusketukseni olisi parhaimmillaan? Toki valokuvaaja on alansa ammattilainen sukupuoleen katsomatta, mutta oman kokemukseni mukaan naiset ihan yleisesti kiinnittävät enemmän huomiota esteettisiin yksityiskohtiin esimerkiksi juuri morsiamen lookissa. Vaikka kuvaaja olisi teknisesti supertaitava, mutta jos hiustuherot eivät kiinnosta, tuleeko niiden edukseen esiitymistä kuvissa edes huomioitua? Voisiko joku kertoa, että olen naurettava ja vanhanaikainen sukupuolistereotypioihin jumittautunut juntti, niin helpottuisi tämä kuvaajan löytäminen vaihtoehtojen tuplaantuessa. </p><p style="text-align: justify;">Häiden keväällä siirtyessä laitoimme kaiken tauolle, emmekä pitäneet mitään kiirettä yhtään minkään kanssa, mutta nyt tilanne on taas se, että suurin osa meitä miellyttävistä sekä sopivan hintaisista kuvaajista on varattuja. Sulhiskin sai jo kerran bannit Facebookin häävalokuvausryhmään, että ei meillä kauhean hyvin mene. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRdUO1QfKO-Iyis77Id4-8iSPKzowDGrI-Z5lD7UIKqtleNBphq8LhFAdzLUjUteIKz7qSoVPuzOM2Q6COUBmZm44X2PIQJlIWYqOh9k4Xdtf6U5Oajtk0aZU4I6EIPPfKVEy0QbxaXm0/s2048/jonathan-borba-tpzrqZ6VVBk-unsplash.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1301" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRdUO1QfKO-Iyis77Id4-8iSPKzowDGrI-Z5lD7UIKqtleNBphq8LhFAdzLUjUteIKz7qSoVPuzOM2Q6COUBmZm44X2PIQJlIWYqOh9k4Xdtf6U5Oajtk0aZU4I6EIPPfKVEy0QbxaXm0/w406-h640/jonathan-borba-tpzrqZ6VVBk-unsplash.jpg" width="406" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tässä voitaisiin olla me, jos olisimme nuoria, kauniita sekä riittävän varakkaita tällaisiin puitteisiin. (Unsplash)</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">Sitä videokuvaajaa emme ole saattaneet edes miettiä. Ihan kamala show olisi alkaa sitäkin metsästämään. Tavallaan kyllä haluaisimme myös videokuvauksen, mutta emme näköjään millään jaksaisi nähdä vaivaa myös sen kilpailutuksessa. Lopulta käynee niin, ettemme kerkeä varata ketään tai sitten kehitän pakkomielteen asiasta, ja joudumme maksamaan videoinnista moninkertaisen hinnan alkuperäiseen budjettiimme verrattuna. TAI jos ratkaisemme asian DIY-henkisesti jalustalla ja omalla videokameralla, se kamera unohtuu heti alkuunsa ulos ja kuvaa koko päivän tyhjää pihaa, kuten eräälle kaverilleni kävi omissa häissään. 😄 Ja entä se videokuvauksen luonne? Tunnelmatrailerit ovat ihania, mutta jotenkin kuitenkin turhia kaltaisillemme käytännönläheisille <i>tolkun ihmisille</i>. Ehkä ennemminkin jonkinlainen kooste vihkimisestä, esityksistä sekä puheista olisi ennemmin mieleemme, jotta ne hetket voisi fiilistellä uudelleen rauhassa kotisohvalla. Olen maininnut jo aiemminkin, mutta en voi liikaa korostaa, että yhtäkään kaveria tai sukulaista <b>ei</b> sitten pakoteta myöhemmin katsomaan mitään 10 tunnin koostetta meidän hääpäivästämme, jonka joku sukulaisukko on kuvannut tärisevällä käsikameralla yskien taustalla säännöllisin väliajoin. Ei meillä kyllä edes ole mitään rykiviä sukulaisukkoja, mutta tuohan se mielikuva on, jos ei ole ammattilainen kuvaamassa...</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;"><b>Löytyisikö kuvaajasuosituksia? Entä ajatuksia videokuvauksesta? Kannattaisiko siihen satsata vai pärjääkö pelkillä kuvilla? </b></p><p> </p>Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-2212231128374782434.post-7758881363108264362020-09-05T23:09:00.004+03:002020-09-06T14:48:09.358+03:00Hääkengät<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">Tiivistelmä: Mää löysin hääkengät!</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><br /></div><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8uRw1srN5FJWFMg7bl_grT2ZvhaZUU-BZ19BaSyyid6kiHkSRlPnCqCKUZrRY5NWeWB7OJlHALMjl3O-bcF3tO1uYzGSCA_1uCp_zGggjWpAUpr456d8Ee7P-eQiLosG9mElkr0miGtQ/s2048/max-nayman-18HIsX1rmnA-unsplash.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1281" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8uRw1srN5FJWFMg7bl_grT2ZvhaZUU-BZ19BaSyyid6kiHkSRlPnCqCKUZrRY5NWeWB7OJlHALMjl3O-bcF3tO1uYzGSCA_1uCp_zGggjWpAUpr456d8Ee7P-eQiLosG9mElkr0miGtQ/w400-h640/max-nayman-18HIsX1rmnA-unsplash.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tässä minä etsimässä hääkenkiä. (Unsplash)<br /></td></tr></tbody></table><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Olen yrittänyt pitää aika maltillisen linjan kaiken häihin liittyvän oheishärpäkkeen suhteen, enkä ensin edes ajatellut ostaa hääkenkiä. Sitten olin kuitenkin vähän kahden vaiheilla, että joko laitan ihan perusavokkaat, kun <i>eihän niitä edes kukaan näe</i>, TAI sitten ostan jotkut aivan kreisit eyecatcherit, kun <i>kivastihan ne sitten vilkkuisivat sieltä helman alta</i>... Tämä on klassinen esimerkki siitä, miten saan aina asian kuin asian selitettyä itselleni parhain päin sen mukaan, miten se asia lopulta sitten ratkeaa. Että omassa mielessäni päädyn aina hyvään lopputulemaan, meni asia niin tai näin. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Ehkä eniten piheydestäni johtuen päätin ensin, etten osta uusia kenkiä häitä varten. Minulla nimittäin on yhdet laadukkaat nudet avokkaat, jotka olisivat hyvin voineet toimittaa hääkenkien virkaa. No, sitten satuin näkemään pienen, suomalaisen kenkäkaupan nettikaupassa aivan I H A N A T värikkäät avokkaat ja vielä alennuksessa. Pyrin nykyisin ostamaan vain tarpeeseen ja välttämään kertakäyttökulttuuria sekä erityisesti "ostin, kun halvalla sain" -mentaliteettia, mutta kuka nyt ei tarvitsisi värikkäitä avokkaita jatkossakin?! Olen varma, että nämä ovat pitkäaikainen sijoitus ja tuovat minulle iloa vuosikausia. Hääpukua olisi masentavaa säilöä, sillä eihän se kuitenkaan mahtuisi minulle päälle enää parin vuoden kuluttua, mutta kengät ovat hieman armollisempi pukine. Niitä ehkä viitsiikin sovittaa 20 vuoden kuluttua ilman, että alkaa ihan heti vituttamaan. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPZfvPkYMg0_2AdRvRsf6lDHBgH_rjLWUymi4RCQYIl8QjchOEBcmTev3oSxLinreOyXMfQeEtGG4yuia70G5_fX05J13TMYj1Vc02ZpiYECT0jwalDeWSIzMg-SsuSCgyqPiTZLdUiC0/s2048/Point+Blur_Sep052020_230129.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPZfvPkYMg0_2AdRvRsf6lDHBgH_rjLWUymi4RCQYIl8QjchOEBcmTev3oSxLinreOyXMfQeEtGG4yuia70G5_fX05J13TMYj1Vc02ZpiYECT0jwalDeWSIzMg-SsuSCgyqPiTZLdUiC0/w480-h640/Point+Blur_Sep052020_230129.jpg" width="480" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Täsä ne ny o!<br /><br /></td></tr></tbody></table><div style="text-align: justify;">Yritän valita kengät myös mukavuutta silmällä pitäen. No, en oikeasti! Ostan hupikenkäni sillä tavalla, että ulkonäkö painaa vaa'assa 70 % ja mukavuus 30 %. Kestän kyllä, jos varpaat ovat tohjona tai kengät ovat muuten jumalattoman huonot jalassa, mutta koron pitää olla tukeva ja maltillinen. Useimmiten juhlissa olen sen verran "juhlatunnelmissa", että ylimääräiseen harha-askellukseen ei yksinkertaisesti ole varaa. Näissä onkin tukeva 10 cm:n tolppakorko, mikä tällä hetkellä muutenkin miellyttää silmääni eniten. Lisäksi 1,5 cm:n plato antaa huomattavasti enemmän turvaa kuin mitä vaivaisesta 1,5 cm:stä voisi kuvitellakaan! Jonkin verran olen näitä jo ajanut sisään. Itse asiassa laitoin ne nytkin jalkaan, kun ryhdyin tätä kirjoittamaan. Toki sisäänajo on huomattavasti tehokkaampaa, jos sen aikana tekee muutakin kuin istuu leveähköllä peräsimellään, mutta kyllä minusta tuntuu, että nämä koko ajan nytkin muotoutuvat jalkaani! Olipa mukava huomata sekin, että ilmeisesti kesän viinipöhö alkaa jo laskea (kyllä, se voi tässä iässä yltää ihan jalkapöytiin asti), kun vieläkään ei ole mennyt tunto toisesta isovarpaasta. Minulla siis menee valtava verisuoni todella pinnassa tuossa oikean isovarpaan juuressa ja sen verenkierto blokkautuu melkein aina, missä tahansa avokkaissa. Toistaiseksi kuitenkin varvas on pysynyt elossa ja kiinnittyneenä paikoillaan.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGp970N8BijEy1W10F3qqNMBqPWbZn3cFNtJugiNFzQNYuDM6DByXOtfGC1DlnCr90vgL26rdaH-vfQq4vtx18YpMIrX7elZvImrTsN8rKXwL_5t33DMprof1BvA-gZ2NbCkojKM1Y4LM/s2048/Polish_20200905_220405421.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1728" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGp970N8BijEy1W10F3qqNMBqPWbZn3cFNtJugiNFzQNYuDM6DByXOtfGC1DlnCr90vgL26rdaH-vfQq4vtx18YpMIrX7elZvImrTsN8rKXwL_5t33DMprof1BvA-gZ2NbCkojKM1Y4LM/w540-h640/Polish_20200905_220405421.jpg" width="540" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Mahdottoman söpöt ja kaikki varpaatkin mahtuvat sisälle!</td></tr></tbody></table><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">En ajatellut hankkia kakkoskenkiä illaksi, vaan tarkoituksenani oli nimenomaan valita kengät, joissa pystyn olemaan koko päivän. Mutta saa nyt sitten nähdä. Tietenkin tuskastun korkoihin jossain vaiheessa, heivaan kengät, astun lasinsiruun ja joudun yöksi jonottamaan yhteispäivystykseen muiden juokaleiden kanssa. Tai höpö, höpö, osaanhan minä itsekin tikata ja moni vieraistakin. Eli ei hätää sittenkään! <i>(Muista hommata tikkausvehkeet vessakoreihin. Varmuuden vuoksi.) </i></div><div><br /></div><div><br /></div><div><b>Onko erilliset hääkengät sinusta ihan turhake vai asiaankuuluva välttämöttömyys? Entä ne kakkoskengät, ekstraturhake?
</b></div>Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.com12tag:blogger.com,1999:blog-2212231128374782434.post-27971502836567221282020-08-25T22:35:00.005+03:002020-08-25T22:35:59.465+03:00Häät yllättivät kihlaparin<p style="text-align: justify;">Moi!</p><p style="text-align: justify;">Minulla meni jo mielenkiinto Norja-postauksiin, kun pääsin lomanjälkeisestä masiksesta yli ja sain taas normielämän syrjästä kiinni. Mutta kirjoitan niitä haikkailu- ja nähtävyyssuosituksia, kunhan taas saan inspiksen (eli mahdollisesti en koskaan). </p><p style="text-align: justify;">Olen yrittänyt nyt virittäytyä jälleen häätunnelmiin, kun kohtahan nekin taas ovat. Monennetko meidän häät nuo seuraavat jo ovat, en edes pysy enää laskuissa. </p><p style="text-align: justify;">Aika rennosti olen ottanut kevään ja kesän häiden suhteen ja luullutkin asioiden olevan ihan hyvällä tolalla, onhan näitä juhlia suunniteltu jo vuosikausia. Tai siltä se ainakin on tuntunut... Yhtäkkiä kuitenkin havahduin siihen, että eihän meillä ole valokuvaajaa, pitopalvelua, eikä ammattilaisia suorittamaan minun restaurointiani. Että loppujen lopuksi tässä nyt kävi sitten niin, että kiire yllätti ja paniikissa selaan palveluntarjoajia, kun saan kaikilta pakkeja jo täysien kalenterien takia. Sitä aikaahan piti olla <i>vaikka kuuuuinka paljon</i>! Kaiken lisäksi olen pätevänä kyllä neuvonut muita, että<i> haloo, kannattaa muistaa, että ensi vuonna tulee olemaan todella kiireinen hääkesä, kun siellä on kahden kesän parit järjestämässä bileitään</i>. Tämä on oikein oppikirjaesimerkki siitä, miten olen kyllä hyvä neuvomaan muita, mutta omat asiat jäävät sitten hoitamatta.</p><p style="text-align: justify;">Siihen minun restaurointiini tuli tosiaan muutoksia samalla, kun häät siirtyivät Ouluun. Aiemmin oli tarkoitus, että yksi kaasoistani meikkaa minut, mutta nyt kun olemmekin kaapungissa, niin sama mennä ammattimeikkaajalle, jolloin kaasokin saa ihan rauhassa valmistautua aamulla. Kaasoni on todella osaava ja onkin meikannut minun pikkusilmäni useaan otteeseen, mutta kun ei ole ammattilaisarsenaalia litkuissa ja maaleissa, olisin ainakin minä itse stressannut pysyvyyden takia ja käsi ojossa pitänyt vieraita loitolla, etteivät vaan tule pyyhkimään meikkejäni kauluksiinsa. No, sain varattua haluamani meikkaajan. Hänellä oli jo sille aamua toinen meikkaus, mutta luojalle kiitos meidän aamuhäistä, sillä hän kerkeää tehdä minut ensin! Meikkaajani on supertaitava <a href="https://www.instagram.com/katariinaollonen/?hl=fi">Katariina Ollonen</a>, joka taitaakin olla aikamoisessa haipissa Oulussa täysistä varauskirjoistaan päätellen. </p><p style="text-align: justify;">Kampaaja on tuottanut hieman enemmän päänvaivaa. Se vihkiminen tosiaan kun on joskus aamuyöllä, ei minulla millään olisi aikaa lähteä ympäri kaupunkia kampaamoihin nuohuamaan. Kotikäyntejä tekeviä kampaajia on vain yllättävän vähän! Yhden kotikampaajan kanssa olemme alustavasti sopineet minun kampaamisestani, mutta tämäkin varmistuu vasta keväällä, kun kampaaja saa lomat tietoonsa. Tämä hieman kuumottelee, mutta en ole vielä keksinyt parempaa ratkaisua. Jos tiedät oululaisia, kotikäyntejä tekeviä kampaajia, kerro jo, hyvänen aika!</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0b1v71RVoTiLCOTY_tuTrZDp4N2Me5JEUWRsU9T__O_0E4jf1ktLQvp9yOHamQEhGTGxb5jlHh7dKCkJoXT83pHfiP2M0EubV76BlCMCQ4TnfjFPMvgt_yT0yRf_5k0R2EOHStTrLnG0/s2048/victoria-kubiaki-PcT8ygbVP4Y-unsplash.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1367" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0b1v71RVoTiLCOTY_tuTrZDp4N2Me5JEUWRsU9T__O_0E4jf1ktLQvp9yOHamQEhGTGxb5jlHh7dKCkJoXT83pHfiP2M0EubV76BlCMCQ4TnfjFPMvgt_yT0yRf_5k0R2EOHStTrLnG0/s640/victoria-kubiaki-PcT8ygbVP4Y-unsplash.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Minä kampaajalla hääaamuna. (Unsplash)<br /></td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">Valokuvaajan kanssa taidamme olla oikeasti jo pulassa. Kukaan ennakkosuosikkimme ei ole enää vapaana. Haluaisimme kuvaajan olevan Oulusta tai edes lähialueelta, mutta pitänee kohta laajentaa etsintää muihin kaupunkeihin. Meille erityisen tärkeitä ovat hyvät tilannekuvat juhlista sekä se, että kuvaaja saa minut näyttämään kuvissa hoikalta, kauniilta ja ruskettuneelta. Että eipä siihen hommaan ketä tahansa voi ottaa. Vinkkejä tähänkin? </p><p style="text-align: justify;"><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiT7rCC3l1vtilw5vSmTlvu7PyATsRFaOy66haTALxX6zrV7F9VfFBRbV_Nd1VJLKjaMYFzJID-BWcePcq1QSuuuN1qYyM1EQaHYAD5clqU_SZndBM-541Dbzz8rnuvo-vtMBnE7SL5OBw/s2048/getulio-moraes-HFnzbEABYsA-unsplash.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1365" height="800" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiT7rCC3l1vtilw5vSmTlvu7PyATsRFaOy66haTALxX6zrV7F9VfFBRbV_Nd1VJLKjaMYFzJID-BWcePcq1QSuuuN1qYyM1EQaHYAD5clqU_SZndBM-541Dbzz8rnuvo-vtMBnE7SL5OBw/w534-h800/getulio-moraes-HFnzbEABYsA-unsplash.jpg" width="534" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tässä Sulhis ottamassa minusta sadatta kuvaa, kun emme ole saaneet oikeaa kuvaajaa ja kaikissa aiemmissa näytän liikaa itseltäni. (Unsplash)<br /></td></tr></tbody></table></p><p style="text-align: justify;">Entä se videokuvaus... Nyt kun <strike>Sulhiksella </strike> eiku meillä on pitkä vuosi enemmän aikaa tehdä töitä ja säästää rahaa, alkaa se videokuvauskin houkuttaa. En vain tiedä, mitä teemme sellaisella viiden minuutin trailerilla, joita kuvaajat tuntuvat nykyisin tekevän. Siis onhan ne aivan ihania ja niitä on tosi kiva katsoa, mutta ennemmin haluaisimme taltioiduksi vihkimisen, esiintymiset sekä puheet. Ystävät ja sukulaiset, ei huolta, emme todellakaan pakota teitä katsomaan jotain 8 h koostetta meidän häistämme, mutta itse haluaisimme katsoa ainakin nuo osiot uudelleen jälkikäteen kotona ihan rauhassa. Ei niistä kuitenkaan yhdellä kuulemalla muista mitään. Ehkä voisimme vain pystyttää videokameran jalustalle kuvaamaan itsekseen ohjelmanumerot. Tai no, siinähän käy tietenkin niin, että kamera kuvaa seinää koko illan, eikä kukaan huomaa. </p><p style="text-align: justify;">En tiedä, miksi vatuloimme pitopalvelunkin kanssa näin pitkään. Sehän on juhlien yksi tärkeimmistä asioista, joten miksi ihmeessä emme vain varanneet sitä heti, kun uusi päivä varmistui! Tai edes sitten, kun se oikeasti lopullinen päivä varmistui... No, näissäkin ennakkosuosikkimme olivat jo varatut, mutta nyt juuri odottelemme tarjouspyyntöä yhdestä tosi kivasta pitopalvelusta, jonka olimme ensin rajanneet pois, kun pelkäsimme, ettei se mahdu budjettiimme. Ei se varmaan vieläkään mahdu, mutta emmehän me nyt voi ilmankaan olla! Ruuan suhteen toiveena on runsas alkuruokapöytä, koska sehän se paras osuus koko ruokailusta on. Pääruoka on vain sitten se pakollinen paha, jolle ärsyttää jättää tilaa kaiken ihanan alkuruokapöytäsilpun keskellä. Miten muuten jälkiruoka? Onko se iänikuinen vadelmakiisseli ihan yhtä tyhjän kanssa, kun kakkukahvitkin ovat tulossa? Jos ei ole jälkiruokaa, kuinka pian kahvit voisi juoda? No, kerron pitopalvelusta ja menusta kyllä lisää, kunhan meillä on sellaiset. 😃</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1638" height="800" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghWtgrW4yrxmPNyDBWd_Upoug9cTsp64fDpo33c1tkf70ickiZUU2XAntpdT8HQHC1n4fvU0YWc3-xux27Xr9rFCb68zhTbswQ8qx69NVvkYru4-NDVH2TkI-qOYkMdv5p7AkKviwc3Iw/w641-h800/caroline-hernandez-8IR7jXjNG0w-unsplash.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;" width="641" /></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ei siellä tältä näytä. Korkeintaan Mäkistä kerkeämme enää saada tarjoilut tällä vauhdilla. (Unsplash)<br /></td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">Nyt en jaksa enää kirjoittaa, moikka! </p><p style="text-align: justify;"><b>Vinkkaapa meille (oululaiset) suosikkisi meiltä puuttuvien palveluntarjoajien osalta! ❤ </b></p>Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-2212231128374782434.post-65276871652246252332020-08-10T22:47:00.005+03:002020-08-10T22:55:44.801+03:00Mitä pakata mukaan Norjaan, jos ei tiedä mitään retkeilystä, eikä karavaanielämästä (Norjan road trip, osa 2)<p style="text-align: justify;"></p><p style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><b><i>Lue ensin <a href="https://jotainvanhaahaablogi.blogspot.com/2020/08/norjan-road-trip-osa-1.html">Norjan road trip, osa 1</a>.</i></b></span></p><div>Tiivistelmä: Postauksen verran asiaa meidän pakkaamista räteistä ja pastoista......</div><div><br /></div>Minähän rakastan kaikenlaisia listauksia, joten tämä postaus on yhtä listaa listan perään. Suunnitellessani pakkaamistamme (noin 8 minuutin ajan) luin monet blogipostaukset pakkaamisesta Norjan reissulle, mutta ne olivat enemmän hc-retkeilijöiden tai hc-karavaanareiden listoja, joten sellaista tavallisten, semiaktiivisten, aloittelevien roadtrippailijoiden pakkauslistaa olisin itse kaivannut. <p></p><p style="text-align: justify;">Olimme reissussa reilun viikon. Halusimme yöpyä autossamme ja tehdä ruuat itse, mutta paskantaa kuitenkin vessoihin, joten olimme päättäneet jo etukäteen, että yövymme pitkälti leirintäalueiden mukavuuksien äärellä. Luonnollisesti leirintämaksut nostivat reissubudjettiamme (noin 25 - 35 e/yö), mutta emme (tai no minä lähinnä) ole vielä riittävän retkeilyhenkisiä kaivamaan koko lomaa jotain vessakuoppia metsään. Meillä oli mukana myös trangia, mutta emme loppujen lopuksi käyttäneet sitä kuin kahvinkeittoon, sillä leirintäalueiden keittiöt olivat niin vaivattomia ns. kokkailuihimme.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiouOjXOeX95Gs7Q6BlIo7zFA_CqBb39_DuySHqnJL3Z8mVrjExgeRBntnZEVGdV6N8eAQDoQjWoaPKu2Z91kPZb-vonzMvFDRVGRBohjrC9pQ-XkbRhKA5H8v3HzWZe20Q4F3xdrJ8p-I/s2048/Polish_20200809_233501598.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiouOjXOeX95Gs7Q6BlIo7zFA_CqBb39_DuySHqnJL3Z8mVrjExgeRBntnZEVGdV6N8eAQDoQjWoaPKu2Z91kPZb-vonzMvFDRVGRBohjrC9pQ-XkbRhKA5H8v3HzWZe20Q4F3xdrJ8p-I/s640/Polish_20200809_233501598.jpg" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Päiväkahviseura crocseissaan</td></tr></tbody></table><p style="text-align: justify;">Matkasimme tila-autollamme, joten tavaramäärää ei sinänsä tarvinnut kauheasti rajata, mutta huomasimme kyllä pari juttua, jotka teemme toisin seuraavalla kerralla. Ensinnäkin kannattaa pakata <b>kaikki</b> tavarat pinottaviin, läpinäkyviin laatikoihin, eikä pariin laatikkoon sekä 17 erilaiseen nyssykkään ja pussukkaan. Kyllähän me tuon periaatteessa jo tiesimme, mutta tuli jälleen kerran kiire lähtö ja silloin sitä sortuu aina heittelemään niitä nyssyköitä ihan päättömästi peräkonttiin. </p><p style="text-align: justify;">Ensi kerralla kuitenkin pakkaisin niin, että ottaisimme neljä isoa, kannellista muovilaatikkoa, jotka mahtuisivat yöksi etupenkeille kahteen pinoon. Yksi laatikko olisi kuivamuonalle ja ruuanlaittovehkeille, toinen laatikko molempien vaatteille, kolmas sekalaiselle roippeelle (laturit, jatkojohdot, kosmetiikka+pesuaineet, kosteuspyyhkeet, lääkehommelit yms.) ja neljäs laatikko esim. kengille. Tuli huomattua tällä reissulla, kuinka rasittavaa se on, kun molemmilla piti tietenkin olla useammat kengät mukana, ja sitten ne pyörivät joka paikassa edessä. Sulhiksen kengänkoko on kaiken lisäksi 45-46, että aika iso laatikko niille saakin olla. </p><p style="text-align: justify;">Listaan tähän, mitä tälle reissulle pakkasimme ja oliko niissä mitään järkeä.</p><p style="text-align: justify;"><u><b>Vaatteet ja kengät</b></u></p><p></p><ul style="text-align: left;"><li style="text-align: justify;">pikkuhousuja (ei oikeasti kovin pieniä) </li><ul><li style="text-align: justify;">Melkein kaksinkertainen määrä päiviin verrattuna, koska jostain syystä kuvittelen aina, että matkalla meille tulee varmasti monen päivän mittainen räjähtävä ripuli. Jota ei ole koskaan vielä tullut, mutta ehkä ensi kerralla.</li></ul><li style="text-align: justify;">sukkia </li><ul><li style="text-align: justify;">Joka päivälle oma pari</li></ul><li style="text-align: justify;">t-paitoja</li><ul><li style="text-align: justify;">Minä otin kolme mustaa, ne riittivät juuri ja juuri. Käytän siis aina mustia t-paitoja. Lisäksi otin pari "parempaa" t-paitaa, mutta unikkopaidan pitäminen leirintäalueella, kun juon kertiskupista tonkkaviiniä, tuntui typerältä.</li><li style="text-align: justify;">Sulhis otti viisi, riittivät kuulemma.</li></ul><li style="text-align: justify;">urheilupaidat</li><ul><li style="text-align: justify;">Molemmilla oli kaksi, joten puhdasta paitaa ei joka risaukseen ollut, mutta what ever.</li></ul><li>urheiluliivit</li><ul><li>Minä selvisin yksillä, Sulhis sporttaili ilman.</li></ul><li style="text-align: justify;">shortsit</li><ul><li style="text-align: justify;">Minulla oli yhdet urheiluun ja kolmet vetelehtimiseen, mutta siinä sitten kävi niin, että käytin lopulta kaksia shortseja urheillessa ja kolmansia kaiken muun ajan. Farkkushortsit jäivät koskemattomina laukun pohjalle molemmilla.</li><li style="text-align: justify;">Sulhiksella oli yhdet urheiluun ja kahdet muuhun elämään. </li></ul><li style="text-align: justify;">trikoot</li><ul><li style="text-align: justify;">Minulla oli kahdet urheilutrikoot mukana. Toisia käytin, mutta en todellakaan urheiluun.</li></ul><li style="text-align: justify;">tuulihousut</li><ul><li style="text-align: justify;">Kummallakin jäi käyttämättä kelien takia. Jos olisi ollut yhtään vilpoisampi, olisi varmasti ollut tarpeen. </li></ul><li style="text-align: justify;">farkut</li><ul><li style="text-align: justify;">Turhuuksien turhuus. Kummallakaan käynyt mielessäkään vetää jotain farkkuja jalkaan kesälomalla, haloo.</li></ul><li style="text-align: justify;">pitkähihainen paita</li><ul><li style="text-align: justify;">Minulla oli kaksi urheiluun ja yksi muuhun elämään. Kaikki ainakin kävivät päällä.</li><li style="text-align: justify;">Sulhiksella yksi urheiluun, yhdellä retkellä taisi tarvita sitä.</li></ul><li style="text-align: justify;">huppari</li><ul><li style="text-align: justify;">Meillä oli samanlaiset Peakin hupparit mukana (moderni pariskuntatuulipuku). Olivat päällä joka päivä.</li></ul><li style="text-align: justify;">villapaita</li><ul><li style="text-align: justify;">Saimme vanhemmiltani perintöpaidat, jotka päällä he itse ovat reissanneet Norjassa. Maalailin niistä romantisoituja mielikuvia, että ne vanhat paidat päällä me siellä fiilistellään (tai <i>tullaan vuonolta näyttäen huonolta norjalaispaitoineen</i>), mutta kelien takia saimme pukea ne päällemme vain kerran, ja silloinkin vähän pakottaen himpun verran liian lämpimänä iltana.</li></ul><li style="text-align: justify;">sadetakki</li><ul><li style="text-align: justify;">Kävimme oikein matkalla ostamassa Sulhiksellekin sadetakin. Jäivät käyttämättä. Olisi pitänyt uskoa, kun Sulhis näytteli minulle täyttä aurinkoa lupaavia sääennusteita...</li></ul><li style="text-align: justify;">lenkkarit</li><ul><li style="text-align: justify;">Minulla oli yhdet yleislenkkarit, Sulhiksella vapaa-aikaan ja urheiluun erikseen. Näille kaikille oli käyttöä lähes päivittäin</li></ul><li style="text-align: justify;">vaelluskengät</li><ul><li style="text-align: justify;">Minulla oli, Sulhis kiipeili sileäpohjaisilla lenkkareillaan, koska ilmeisesti toivoi liukastuvansa kuolemaansa kavutessamme jyrkillä vuorenrinteillä. </li></ul><li style="text-align: justify;">läpsykät</li><ul><li style="text-align: justify;">Tarpeelliset leirintäalueiden suihkuun ja muutenkin käytimme omiamme joka päivä.</li><li style="text-align: justify;">Minulla oli perussläbärit, mutta Sulhishan oikein osti tätä reissua varten kauan haaveilemasna "crocsit" (halvimmat feikit, ei niitä, jotka maksavat jopa 8 euroa!!) ja käppäili niissä suurimman osan ajasta. Hän oli äärimmäisen iloinen ostoksestaan ja mainitsikin siitä lukemattomia kertoja reissun aikana. </li></ul></ul><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjchxHNA9tsXxKsoYl6uDoCv2dyVnDS3DOgDUmu5RkWalMO63aVZK0b5ITJhKhloqZ-nKsAurhQXBv22wD-swPOT4OHJ7B-p-4rnaKZt10CdnBBvmJZI4AoXviTJK_MwXODy_36J8Kn2BM/s2048/IMG_20200809_222243.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1461" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjchxHNA9tsXxKsoYl6uDoCv2dyVnDS3DOgDUmu5RkWalMO63aVZK0b5ITJhKhloqZ-nKsAurhQXBv22wD-swPOT4OHJ7B-p-4rnaKZt10CdnBBvmJZI4AoXviTJK_MwXODy_36J8Kn2BM/s640/IMG_20200809_222243.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ei ihme, että tuli kiire lähtö, kun käytin kohtuuttoman paljon aikaa pakkailujeni kuvaamiseen.</td></tr></tbody></table><div style="text-align: justify;"><u><br /><b><br /></b></u></div><div style="text-align: justify;"><u><b>Ruokatarvikkeet</b></u></div><div><ul style="text-align: left;"><li style="text-align: justify;">pussipastaa </li><ul><li style="text-align: justify;">Kaksi pakettia päivää kohti, yksi jäi syömäti.</li><li style="text-align: justify;">Knorrin pesto- ja formaggio -pastat ehdottomat lempparit!</li><li style="text-align: justify;">Tuunasimme pasta-aterioita kikherneillä, herkkusienillä ja tonnikalalla, että olisivat hieman täyttävämpiä. Pääasiassa selvisimme kuitenkin hengissä vetämällä sipsejä, keksejä, olutta ja viiniä iltaisin.</li></ul><li style="text-align: justify;">kikherneitä</li><ul><li style="text-align: justify;">Seitsemän tölkkiä, yksi jäi, kun aloimme inhota niitä kuudennen tölkin jälkeen.</li></ul><li style="text-align: justify;">herkkusieniä</li><ul><li style="text-align: justify;">Viisi purkkia Suomesta, kolme lisää Norjasta.</li></ul><li style="text-align: justify;">tonnikalaa</li><ul><li style="text-align: justify;">Neljä purkkia Suomesta, saman verran lisää Norjasta.</li></ul><li style="text-align: justify;">pestopurkki sekä habanero-kastike ruokien tuunaamiseen</li><ul><li style="text-align: justify;">Tulivat tarpeeseen. Sitä paitsi, mikä tahansa on hyvää peston kanssa.</li></ul><li style="text-align: justify;">suolaa</li><ul><li style="text-align: justify;">Tarvitsimme vain puuroon.</li><li style="text-align: justify;">Unohdimme muuten kaikki mausteet kotiin, mutta kuten jo mainitsin, meillä oli sitä pestoa pelastamaan mikä tahansa köpöstys.</li></ul><li style="text-align: justify;">pikapuuroa</li><ul><li style="text-align: justify;">Yhteensä 12 annosta, mikä ei riittänyt alkuunkaan, koska saimme pian huomata, ettei Sulhis tule yhdestä pussista miksikään.</li><li style="text-align: justify;">Ostimme vielä paketin irtopikahiutaleita Norjasta.</li></ul></ul><div style="text-align: justify;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiuIGFZ6hCYWqMosIVOqs5NdSh6lMCClAYI76as_-rSCeMBqwItQNnFoJCYNm67lAAspSU0Tgv0XKzf1bXC5B7ks38IQXpWsq0kHJo1rgD7MJz9zDGRAD6GZ8CzQMR8NWt0hYovRUM9j0/s2048/IMG_20200809_223024.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1891" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiuIGFZ6hCYWqMosIVOqs5NdSh6lMCClAYI76as_-rSCeMBqwItQNnFoJCYNm67lAAspSU0Tgv0XKzf1bXC5B7ks38IQXpWsq0kHJo1rgD7MJz9zDGRAD6GZ8CzQMR8NWt0hYovRUM9j0/s640/IMG_20200809_223024.jpg" /></a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><ul style="text-align: left;"><li style="text-align: justify;">riisikakkuja</li><ul><li style="text-align: justify;">Kaksi pakettia, joita ei edes avattu.</li></ul><li style="text-align: justify;">suolakeksejä</li><ul><li style="text-align: justify;">Neljä pötköä, kätevää pientä suolukkaa haikkausretkille.</li></ul><li style="text-align: justify;">rusinoita</li><ul><li style="text-align: justify;">Kuusi pientä rasiaa, kaikki män.</li><li style="text-align: justify;">Nämäkin olivat käteviä päiväretkille, eiväthän kaikki ne äidit 90-luvulla voineet olla väärässä, kun pakkasivat näitä lapsilleen aina evääksi.</li></ul><li style="text-align: justify;">pähkinä-hedelmä-sekoitus</li><ul><li style="text-align: justify;">Varmaan joku 500 g:n pussukka puuron päälle ja yleiseen naposteluun.</li></ul><li style="text-align: justify;">proteiinipatukoita</li><ul><li style="text-align: justify;">10 kpl akuutteihin tilanteisiin, kun Sulhikselle tulee yhtäkkiä kamala raivonälkä. Tulivat tarpeeseen...</li></ul><li style="text-align: justify;">sipsit</li><ul><li style="text-align: justify;">Ostimme lapsellisesti vain yhden pussin Suomesta, vaikka molemmat tiesimme, että se on minun lempiruokani. Pari pussia ostimme vielä Norjasta.</li></ul><li style="text-align: justify;">suklaa</li><ul><li style="text-align: justify;">Minä olen vuoden kestävän karkkilakkoni loppupuolella, mutta Sulhis osti itselleen kolme levyä mukaan ja vielä pari Norjasta. Kuulemma hyvää kiipeilyruokaa....</li></ul><li style="text-align: justify;">Fasupaloja</li><ul><li style="text-align: justify;">Iso säkki, koska minulla tosiaan on se karkkilakko, mutta Fasupalathan ovat keksejä!!</li></ul><li style="text-align: justify;">kauramaito</li><ul><li style="text-align: justify;">Kaksi purkkia kahvimaidoksi, menivät melkein kokonaan.</li></ul><li style="text-align: justify;">kahvipaketti</li><li style="text-align: justify;">mehutiiviste</li><ul><li style="text-align: justify;">ilmankin olisi selvinnyt.</li></ul><li style="text-align: justify;">5 l:n vesipönttö</li><ul><li style="text-align: justify;">...jota raahasimme mukanamme avaamattomana koko reissun. Vettä sai leirintäalueilta ja sitä pystyi huoletta juomaan.</li></ul></ul><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Suomessa lähtiessä tehty kauppareissu oli noin satkun. Lisäksi kävimme Norjassa aika hövelisti kaupassa ostamassa kaikkea tarpeellista, lähinnä sipsejä ja olutta, mutta myös voita ja raejuustoa. Viinitonkan haimme menomatkalla Muoniosta ja viimeisenä iltana tiristelimme sen loppuun, että se oli oikeastaan parhaiten optimoitu ruokatarvike riittävyytensä kannalta. Ruokahuollon pystyisi myös säätämään aika budjettiystävälliseksi, mutta meille se kaikenmaailman mättäminen on yksi osa lomaa, joten emme halunneet niuhottaa sen suhteen. Yleensä käymme paljon ravintoloissa lomilla, joten siinä mielessä säästimme pitkän pennin puuro- ja pussipastadieetillämme. Kotimatkalla piti pysähtyä huoltoasemalle syömään perinteiset p<span style="background-color: white; color: #222222; font-size: 16px;">ø</span>lserit eli norjalaiset hot dogit, mutta sekin jotenkin jäi. </div></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKyMRs-LtSZrKsWkt30fmSPmQ6qBjNGmSJWxNSOE6zCqynS8M21njH3RR1MVO3dt6AwOC696BPPYpM9WPTcghB9VwS6brZ1SI_4jnI0jk_s6nmruHovFYaHN2KYNB1LaRZ3OlWW80s4Z8/s1335/Polish_20200809_233939971.jpg" style="font-size: medium; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1335" data-original-width="733" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKyMRs-LtSZrKsWkt30fmSPmQ6qBjNGmSJWxNSOE6zCqynS8M21njH3RR1MVO3dt6AwOC696BPPYpM9WPTcghB9VwS6brZ1SI_4jnI0jk_s6nmruHovFYaHN2KYNB1LaRZ3OlWW80s4Z8/s640/Polish_20200809_233939971.jpg" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pasta al Pomodora e Pesto</td></tr></tbody></table><br /><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><u>Lisäksi meillä oli mukana: </u></div><div style="text-align: justify;"><ul><li>sähköinen kylmälaukku</li><ul><li>Nooh, ihan kätevä, mutta ilmankin olisimme selvinneet pienillä järkkäilyillä.</li></ul><li>kertakäyttöastioita</li><ul><li>Turhia, jos yöpyy leirintäalueilla juoksevan veden äärellä.</li></ul><li>retkiastiat</li><ul><li>Kätevät, jos ei luota leirintäalueiden muiden asukkien tiskaustaitoihin. Mutta jos luottaa, service roomeissa oli yleensä ihan hyvä valikoima yhteiskäyttöön tarkoitettuja astioita.</li></ul><li><span style="color: #222222;">Fairy + tiskisieni</span></li><li><span style="color: #222222;">reppu + kangaskassi</span></li><ul><li><span style="color: #222222;">Asioita pitää kantaa lomallakin.</span></li></ul><li>jatkojohto jakorasialla</li><ul><li>Saimme tällä hyvin ladattua kaikki laitteemme kerralla, eikä tarvinnut rohmuta kaikkia pistorasioita meidän puhelimille, tabletille sekä powerbankeille.</li></ul><li>powerbankit puhelimille</li><li>kosteuspyyhkeitä </li><ul><li>Aika turhia, joka päivä pääsi suihkuun ja helposti käsienpesulle. No, ehkä Sulhis käytti näitä kerran haikkausreissulla putsatakseen sormensa suklaasta.</li></ul><li>hygieniatarpeet</li><ul><li>Niitä nyt on turha listata, jokaisella on omat litkunsa ja linimenttinsä.</li></ul><li>laastarit, särky- ja ripulilääkkeet, desinfiointiaine, käsidesi</li><ul><li>Noita samoja ripulilääkkeitä olen kantanut mukanani jo varmaan 10 vuotta, eikä niille koskaan ole tarvetta. Varmaan joku lapsuuden trauma tämä kohtuuton ripulin pelkoni.</li></ul><li>pyyhkeet </li><ul><li>Kylpypyyhkeet, käsipyyhkeet sekä astiapyyhe, kaikki olivat tarpeen.</li></ul><li>nukkumisvehkeet</li><ul><li>Meillä oli sen verran lerppana 120 cm patja, jonka sai kätsysti rullattua tarvittaessa vähän pienempään tilaan. Lisäksi tuplapeitto ja tyynyt. Sänky oli ihan täydellinen. </li></ul><li>retkituolit</li><ul><li>Nämä olivat äärimmäisen tärkeät, jos halusi olla yhtään uskottava leirintäalueilla valtavien asuntoautojen keskellä. Kovimmilla karavaanareilla oli omat pihakukatkin mukana...</li></ul><li>teltta</li><ul><li>Otimme ihan varmuuden vuoksi, jos autossa nukkuminen olisikin hankalaa. Mutta ei se ollut, joten telttaa emme olisi tarvinneet. </li></ul><li>hyttysverkkoa ikkunoihin yöksi</li><ul><li>Emme nähneet yhtään hyttystä...</li></ul><li>Leatherman, puukko, ilmastointiteippiä, nippusiteitä, pyykkipoikia yms.</li><ul><li>Öööh, ihan turhia. Minulla unohtui jatkuvasti pakatessa, että emme ole menossa minnekään erämaan armoille, vaan leirintäalueille syömään sipsejä.</li></ul></ul><div><br /></div><div><div><b> </b></div><div><b>Näillä romppeilla pärjäsimme paremmin kuin hyvin. Puuttuuko sinusta jotain oleellista tai oliko mukana jotain ihan turhaa? Kerropa parhaat pakkausvinkkisi. </b></div></div><div><b><br /></b></div><div><b><br /></b></div><div><b><br /></b></div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgObzROxFznqKMfWIkxfTlfPV3hgHVOZsEshMqQWCzOCZnMjQxQl-ZuJkOG07yqgN-8dFT7mRnawExQfgKUhGnqmpZ6hBHBw_EZTBW5jYod-MPQkYvEWFxKUpimrUJwwACkjiFqY0RDMEU/s1920/Polish_20200810_223038226.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1756" data-original-width="1920" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgObzROxFznqKMfWIkxfTlfPV3hgHVOZsEshMqQWCzOCZnMjQxQl-ZuJkOG07yqgN-8dFT7mRnawExQfgKUhGnqmpZ6hBHBw_EZTBW5jYod-MPQkYvEWFxKUpimrUJwwACkjiFqY0RDMEU/s640/Polish_20200810_223038226.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lopuksi vielä kuva vanhempieni suorittamasta testimakuusta. (Testihenkilöt olivat lyhyempiä, mutta leveämpiä, kuin minä ja Sulhis. Mittaustulos osoittautui kuitenkin luotettavaksi.) <br /></td></tr></tbody></table><div><br /></div><div><br /></div></div><p></p>Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2212231128374782434.post-934165456138240152020-08-09T23:30:00.005+03:002020-08-09T23:32:21.193+03:00Norjan road trip, osa 1<div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div>Tiivistelmä: Me kävimme Norjassa ja rakastimme joka hetkeä! </div><div><br /></div><div style="text-align: justify;">Saimme Sulhiksen kanssa sellaisen uniikin idea lähteä tänä vuonna kesälomareissulle Pohjois-Norjaan. Sitten laitoimme hösseliksi ja kaksi päivää myöhemmin olimmekin jo tien päällä. Meistähän tuli taannoin autollisia eli oikeita aikuisia, joten MOTORHOME löytyi ihan omasta takaa. </div></div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9eflWeJc4HOrRoKjUEeVHZB0JF9Mg452z8QfK4l3_bWhRNjwXfqLDKsCtuav30qPCnl4pwUVEGEDWPMiW__CH4tmtcwvJvu11J-tCzlz0_ewlod1aRQSqTI_YD0XUJ4zhW8cc_-yyk_c/s1920/IMG_20200809_223711.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1514" data-original-width="1920" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9eflWeJc4HOrRoKjUEeVHZB0JF9Mg452z8QfK4l3_bWhRNjwXfqLDKsCtuav30qPCnl4pwUVEGEDWPMiW__CH4tmtcwvJvu11J-tCzlz0_ewlod1aRQSqTI_YD0XUJ4zhW8cc_-yyk_c/s640/IMG_20200809_223711.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tämä oli virallisesti telttapaikka, joten pystytimme omamme hämäykseksi.<br /></td></tr></tbody></table><div><br /></div><div style="text-align: justify;">Tämä on kai jotakin menetetyn nuoruuden hamuilua, mutta innostuimme kamalasti sellaisesta road trip -tyyppisestä matkasta autossa nukkumisineen. Isäni kyllä ihmetteli, että miksemme vaan yöpyisi hotelleissa, kun katsoi toimintaani mittaillessani takakonttia lähes kaksimetristä Sulhista varten... Äitini muistutti, että kyllähän hekin iskän kanssa yöpyivät teltassa ensimmäisillä Norjan reissullaan. <i>"Mutta mehän olimme silloin NUORIA...."</i>, isäni virkkoi ja loi minuun merkitsevän katseen. 😔</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Meillä on seitsemän hengen tila-auto, jonka takapenkit kääntyvät kätevästi kaikki samaan tasoon. Siihen heitimme vain patjan, tuplapeiton ja tyynyt ja meillä oli aivan ihana pesä. Oli aivan ihanaa iltaisin vetäytyä pesään (no enemmän luolaa se muistutti loman loppupuolella) katselemaan upeita maisemia. Tai ok, ne maisemathan oli nähty minuutissa, mutta sitten katsoimme tabletilla uutta lempisarjaamme, Le bureau'a, Areenasta. </div><div><br /></div><div><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWzyb_JaU55V6kegQiudv7f87myk9PSozsEElSyR_QRfUnRnMgSwzyxKUmITbti5YXR0NGgVtiqcwV75oc6A-JZhGEA_oSl3tguQthTaU_kHDzfg2KvIxhLjKB1aLEzHazVhtH4QPX6jg/s1920/Polish_20200727_003307989.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1297" data-original-width="1920" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWzyb_JaU55V6kegQiudv7f87myk9PSozsEElSyR_QRfUnRnMgSwzyxKUmITbti5YXR0NGgVtiqcwV75oc6A-JZhGEA_oSl3tguQthTaU_kHDzfg2KvIxhLjKB1aLEzHazVhtH4QPX6jg/s640/Polish_20200727_003307989.jpg" width="640" /></a></div><div><br /></div><div style="text-align: justify;">Kirjoitan pakkailusta erikseen, mutta saimme auton pakattua kätevästi yhdellä reissulla vanhempieni luona. Sieltä löytyi about kaikki, mitä vain keksin tarvitsevamme. Sulhis sai ennakkoperintönä jopa isäni vanhan norjalaisneuleen. Harmitti sitten lopulta, kun matkamme aikana olikin niin lämmin, että vain yhtenä iltana saimme vetää päällemme ne samat neuleet, joita vanhempani ovat käyttäneet omilla Norjan reissuillaan. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Sääolosuhteet olivat kyllä uskomattomat. Olen aiemmin kertonut siitä äidiltäni verenperintönä saadusta huonosta tuurista säiden suhteen. Yleensä perheemme Norjan reissuilla onkin ollut 8 ℃ ja satanut räntää vaakatasossa, joten sellaiseen menoon olin varautunut tälläkin kertaa villapaitoineni. Sulhis yritti näytellä aurinkoisia sääennustuksia, mutta olin vain tietäväisenä että <i>"Shhh child, this curse follows me everywhere"</i>. Mutta toisin kävi. Alan jo vähitellen uskomaan, että olen vapaa äitini synneistä ja minun kohdallani on mahdollista nauttia myös niistä aurinkoisista lomasäistä! Ensimmäisenä päivänä ajaessamme satoi vettä kuin Esterin peräloosterista, mutta muuten aurinko paistoi ja oli ihan kuumiakin päiviä. Ehkä osaksi upeiden kelien ansiosta, tämä tuntui parhaalta reissulta, jonka olemme koskaan Sulhiksen kanssa tehneet yhdessä. </div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_LFCvGGY87VaFbwjbkimk5-8UZndDH5sRi3VEd1Z3aiffHic7TmuAFZPWtjVRt2RLbmXBzRPgAT85sQ0ik_pZ5ymspq5XOenHzM7gCNxOBVds4yf0RJazomQKWSj6epM_xMd1FVuWvvk/s1920/IMG_20200809_231452.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1471" data-original-width="1920" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_LFCvGGY87VaFbwjbkimk5-8UZndDH5sRi3VEd1Z3aiffHic7TmuAFZPWtjVRt2RLbmXBzRPgAT85sQ0ik_pZ5ymspq5XOenHzM7gCNxOBVds4yf0RJazomQKWSj6epM_xMd1FVuWvvk/s640/IMG_20200809_231452.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Viimeisen yön näkymät sängystä käsin.<br /></td></tr></tbody></table><div><br /></div><div style="text-align: justify;">Tämä on nyt taas tällaista tajunnanvirtaa, mutta kirjoitan siitä pakkaamisesta (TÄRKEÄ!!!) sekä hyväksi koetuista kohteista reissullamme hieman tarkemmin seuraaviin postauksiin. Tiedän, etteivät random matkakertomukset voisi vähempää kiinnostaa, jos ei ole itse lähdössä juuri sinne, juuri sillä hetkellä, mutta minusta on aina ihanaa löytää blogikirjoituksia kohteesta, kun olen lähdössä reissuun ja googlettelen etukäteen kokemuksia. </div><div><br /></div><div>Palataan astioille jatko-osien tiimoilta!</div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div>Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2212231128374782434.post-14226172135165626252020-07-14T22:24:00.002+03:002020-07-14T22:24:34.357+03:00Ensimmäiset hääni <div style="text-align: justify;">Tiivistelmä: Juhlimme ensimmäisiä häitämme Sulhiksen kanssa eri puolilta Suomea, muuten ei taaskaan mitään uutta.<br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Hääsuunnitelmat ovat edelleen enemmän ja vähemmän jäissä. Tällä hetkellä ei jotenkin kiinnosta yhtään. Häihimme on TAAS se vuosi aikaa, joten eipä tässä kai kiirekään ole. Sen verran olen kuitenkin palannut hääjuttujen pariin, että ihastuin erääseen uuteen pukuun ja meinasin jo lähteä ostamaankin sen. Minullahan siis on jo<a href="https://jotainvanhaahaablogi.blogspot.com/2020/01/i-said-helllll-to-yes-to-dress.html" target="_blank"> aivan ihana hääpuku</a>, jonka löytymisen eteen valutettiin verta, hikeä ja kyyneliä. Eikä pelkästään minulta, vaan myös hääorjiltani sekä äidiltäni. Iskäkin antoi panoksensa lähtiessään kuskiksi tehokkaalle työpäivän jälkeiselle reissulle reilun 350 km:n päähän Jyväskylän <a href="https://weddinggarage.fi/" target="_blank">Wedding Garageen</a> katsomaan unelmapukuani. Ja ai niin, porukat myös maksoivat sen puvun, olenhan köyhä, nuori opiskelija. 😅 Toisaalta tämä omien päätösteni kyseenalaistaminen tuntuu siltä, että olen vähitellen palaamassa häätunnelmaan. Minun hääsuunnitteluni koostuu nimittäin 60 % asioiden vatvomisesta ja 40 % tehtyjen päätösten katumisesta. Sulhasvalintaakin mietin jatkuvasti uudestaan...</div><div style="text-align: justify;"><br />Meillähän piti olla häät viikko sitten lauantaina, mutta onneksi ei ollut, kun Sulhiskin oli poikien reissulla Lapin erämaassa. Oulussa alkoi kaiken lisäksi tulemaan vettä kuin Esterin perseestä sillä kellonlyömällä, kun meidän vihkiminen olisi ollut. Tuo päivä ei tuntunut muutenkaan mitenkään haikealta. Olimme päättäneet siirtämisestä jo niin aikaisessa vaiheessa, että olimme kerenneet sopeutua tilanteeseen aivan mainiosti. Toki vedin hääpäivänä kunnon jurrit kaason kanssa, mutta se nyt on vain harrastus, eikä niinkään mikään defenssi. <br /></div><div style="text-align: justify;"><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiIi7aipDTikfkoNz5iWQgTxYLXrn5X0mlLSJmSERSgH-NnJAjCvJvKiXBHMNc_si5SJhDeiJBzRTUC-G4skB3jo2Cj9q1hDXO9BV1AFdqyF_5GwjJHk4C9OncwgaPZhhK7s_N79hICtU/s1774/IMG_20200714_213651.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1774" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiIi7aipDTikfkoNz5iWQgTxYLXrn5X0mlLSJmSERSgH-NnJAjCvJvKiXBHMNc_si5SJhDeiJBzRTUC-G4skB3jo2Cj9q1hDXO9BV1AFdqyF_5GwjJHk4C9OncwgaPZhhK7s_N79hICtU/w390-h640/IMG_20200714_213651.jpg" width="390" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Aikamoisia romantikkoja.<br /></td></tr></tbody></table></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Hääpäivä meni siis mukavissa tunnelmissa. Pari kaasoani yllättivät minut paketilla, jossa oli lempiasioitani eli skumppaa ja kasvonaamioita. Toinen kaaso olisi panostanut yhteen kuohuvaan, mutta toinen tiesi, ettei yksi pullo riitä mihinkään. Minun ensimmäiset hääni menivätkin hyvässä seurassa skumpan ja maittavan ruuan merkeissä. Uskon seuraavien häidenikin koostuvan samoista komponenteista. Sinne saaamme toivon mukaan myös Sulhiksen paikalle.<br /><div style="margin-left: 120px;"><br /></div><div style="margin-left: 120px;"><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj200cv_bG_FTL9xDu9Rmml4zCEItnjvInpwthw-HmzYkLXCnXeWHwEofdsWMKT9fkUV9jirMh8huJdAB5MQqR8Q20oibSYo6F3_FF6nwbX9W8SUoRScLEClN86XaY5un0UukRQ601PEZo/s2048/Polish_20200714_212326758.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj200cv_bG_FTL9xDu9Rmml4zCEItnjvInpwthw-HmzYkLXCnXeWHwEofdsWMKT9fkUV9jirMh8huJdAB5MQqR8Q20oibSYo6F3_FF6nwbX9W8SUoRScLEClN86XaY5un0UukRQ601PEZo/w480-h640/Polish_20200714_212326758.jpg" width="480" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Oodi vapaudelle sekä kasvonaamioille, jotka lupaavat kosteutta ja heleyttä keski-ikäiselle iholle!<br /></td></tr></tbody></table></div>
<div style="text-align: justify;"><br />
</div><div style="text-align: justify;">Noh, tilanne on nyt se, että häidemme suhteen olemme ottaneet pari askelta taaksepäin järjestelyissä, kun aika lailla<i> kaikki </i>meni uusiksi. Ainoat jo hommatut jutut, joihin olemme täysin tyytyväisiä, ovat juhlapaikka ja bändi. Lisäksi olemme varanneet vihkimisajan, joka on täysin sopimaton meille, sekä hankkineet sen minun hääpukuni, joka on varmasti kohta niin auttamattoman vanhanaikainen, että sama pukuralli on edesssä taas keväällä. Kutsut ovat puolivalmiit. Ajattelimme tuunata jo aikaisemmin tilaamamme kutsut ajamaan asiansa ensi kesänäkin. Enää siis pitää hankkia <i>vain</i> pitopalvelu, valokuvaaja, mahdollinen videokuvaaja, meikkaaja, kampaaja, Sulhiksen puku ja asusteet, minun asusteeni, kukat, mahdolliset koristeet, hääyön majoitus sekä häämatka. Plus ne kaikki muut, jotka unohdin listasta...</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"> Vaikka muuten olemme olleet aika coolisti häiden siirron suhteen, menetetty häämatka ehkä vähän kyrsii. Tällä hetkellä olisimme varmaan jo jossain päin Pohjois-Italiaa, mutta sen sijaan olemme Oulun pohjoispuolella Sulhiksen lapsuudenkodissa talonvahteina. No, ihan mukavaa tämäkin, varsinkin, kun tänään satoi vain 10 h ja vain vettä eilisen raemyräkän sijaan... <br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1705" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijjkqB7fMWnwZTieLnB8Owm6uBew1DEq4jzsHflhOfp5_st-OlRmg5zR7jirK06D0oKyy-lbF0hL6g29avnXYX-MBwmZeIGgWMGo3w8pSvQeQu1TfgydWjY-TSMVAJA5xNoH7C42Uh-hA/w407-h640/Polish_20200714_212511360.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;" width="407" /></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Harmi, ettei tästä edes kunnolla näe, kuinka mahdottoman ankeaa täällä nyt on.<br /></td></tr></tbody></table><div style="text-align: justify;"><b><br /></b></div><div style="text-align: justify;"><b>No, mutta tämmöttii negistelyä tällä kertaa. Löysin kyllä juuri mahdollisesti THE HÄÄKENGÄT, että katsellaanpa niitä ensi kerralla! Moikku!</b><br /></div><div style="text-align: center;"><br /></div>Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-2212231128374782434.post-21521909499661667312020-06-30T22:16:00.002+03:002020-06-30T22:17:48.607+03:00Anonyymit Auringonottajat<div style="text-align: justify;">Luojan kiitos helteet väistyivät jo! </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Olen kirjoittanut edellisen postauksen toukokuun lopulla juuri ennen <i>TROOPPISEN TIRISTÄJÄN</i> saapumista. Sen jälkeen, kun se sitten tuli, en olekaan kerennyt tekemään mitään muuta kuin käppäilemään ulkona, milloin minkäkin tekosyyn varjolla. Varsinainen auringonottohan on jo aika epämuodikasta ja noloakin, joten esimerkiksi nurmikkoa on ajettu aika ahkerasti. Siinä saatua aurinkoahan ei lasketa. No ok, kyllä minä aikaani olen viettänyt myös ihan aurinkotuolissa. En tietenkään maaten, vaan istuvassa asennossa, että olen koko ajan valmiudessa hyppäämään pystyyn ja olemaan <i>aivan kuin en olisikaan</i>. No joo, saatoin minä muutaman hetken ruhoani lepuuttaa myös vaakatasossa auringon alla, sain nimittäin poltettua perämoottorini! Tarpeellisena taustatietona kerrottakoon, että olen valitettavan kokenut auringonottaja, rusketun hyvin, enkä tavallisesti pala ainakaan Suomessa. Nuoruudessa meni paritkin Sunny Beachin lomat loppuajasta pelkällä porkkanaöljyllä läträten. Nykyisin suojakertoimet ovat kohdillaan myös Suomessa, vaikka edelleen suhtaudunkin ruskettumiseen tosi <i>2000-luvun-alkumaisen</i> pakkomielteisesti. Huolellisista rasvailuista huolimatta sain nyt ne perskannikkani käräytettyä. Joo, ne ovat aika laajat ja pojottavat suoraan aurinkoa kohti, jos niille vain antaa tilaisuuden, mutta silti... Varoittelut korkeista UV-indekseistä ovat ihan totisinta totta, olen tänä kesänä oppinut sen peräpään kautta. </div><div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Erityisen voimakkaasta UV-säteilystä kertoo myös se, että olen jo ihan kohtalaisen ruskettunut, vaikka valelen ruhoani vähän väliä 30 - 50 -kertoimilla. Täytyy nyt kuitenkin huomauttaa, että turvallista ruskettumista ei ole olemassa. Ei, vaikka käyttäisi suojavoiteita. Rusketus on merkki ihosolujen DNA-vauriosta eli paska on vähän niin kuin jo housuissa, kun rusketusta alkaa näkyä. Minäkin ymmärrän, että turvallisinta olisi pysytellä varjossa suojakertoimista huolimatta, mutta perustelen omaa auringossa oleskeluani atooppisella ihottomallani. Se paranee selvästi kesällä ja lomilla UV-säteilyn vaikutuksesta. Lisäksi olen toki sairaalloisen koukussa ruskettumiseen, mutta tykkään käyttää enemmän tuota ihottumaperustelua... </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Voidaan kai puhua jo sairaudesta, kun elämää pitää suunnitellaan auringon mukaan, enkä esimerkiksi malta mennä sisälle syömään aurinkoisina päivinä, jos minulla on mahdollisuus olla ulkona. Mutta älkää huoliko, ei se paastoaminen missään tietenkään näy, sillä kerkeän aivan hyvin syödä päivän kaloritarpeen ja rutkasti ylikin sitten illalla, kun ei enää ole <i>tarvetta</i> olla ulkona. Äidilläni on ollut tämä sama riippuvuus, mutta hän on päässyt pahimman yli jo vuosia sitten. Eihän tästä koskaan varsinaisesti parane, mutta äitini kohdalla voisi sanoa, että hän on <i>varjossa oleva addikti</i>. Riippuvuus tietenkin seuraa loppuelämän mukana, mutta toisin kuin monissa muissa addiktioissa, tässä kohtuukäyttö on mahdollista. Että ehkä minullakin on toivoa... </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kyllä minä kuitenkin haluan olla ruskettunut myös ensi kesänä hääkuvissani, mutta tietäähän sen jo nyt, että minun tuurillani kelit eivät todellakaan tule olemaan tällaiset. Räntäähän se sataa koko alkukesän, joten pitänee suunnata Sulhiksen kanssa suihkurusketukseen, sillä en myöskään haluaisi, että olisin paljon ruskettuneempi kuin Sulhis. 😄 No, meille käy, kuten Rossille siinä yhdessä jaksossa, mutta se on sitten sen ajan murhe.</div><div><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXouTb4a1_2QSsPJszqeaHKDNRNaEgNRui6gej-0NOrz03kwwlQJEZFsQ-oIQcLEAg4Wtc16pJ4rVeUXhxOMWwoJeQHr9TUUOhZmp-RWL3vCqHbxUf0gQhCh8Cm-sH0zImwSLG2edt7dY/s695/ross.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="695" data-original-width="500" height="625" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXouTb4a1_2QSsPJszqeaHKDNRNaEgNRui6gej-0NOrz03kwwlQJEZFsQ-oIQcLEAg4Wtc16pJ4rVeUXhxOMWwoJeQHr9TUUOhZmp-RWL3vCqHbxUf0gQhCh8Cm-sH0zImwSLG2edt7dY/w450-h625/ross.jpg" width="450" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: Pinterest (laitonta)<br /><br /></td></tr></tbody></table><div style="text-align: justify;">Ei minulla nyt varsinaisesti ollut vielä inspistä alkaa kirjoittamaan mitään niistä itse häistä, mutta ajattelin tehdä tällaisen kevyen comebackin, kun sade vihdoin soi minulle kauan kaivatun vapaapäivän...</div></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Palataan astioille!</div></div>Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2212231128374782434.post-32552321890587464102020-05-28T22:39:00.002+03:002020-05-28T22:39:38.089+03:00Häät huonoon tai vielä huonompaan aikaan<div style="text-align: justify;">
Tiivistelmä: Häät siirtyvät. 😆</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ei tämä enää ole todellista. Me joudumme siirtämään häitämme TAAS. En viitsi edes laskea, monennesko kerta tämä on. No ok, viitsin minä. Tämä on <i>neljäs (4) helvetin kerta</i>. Näistä kaksi on tapahtunut onneksi kulisseissa, ettei sentään joka kerta ole tarvinnut hätyyttää vieraita, mutta silti.</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
Juuri viime viikolla pääsimme julkistamaan vieraille uuden hääpäivämme vuoden päästä elokuussa ja itsekin iloitsimme, että saimme sittenkin ne tunnelmalliset elohäät. Elokuu on meistä nimittäin ehdottomasti paras kuukausi kesähäille. Sain kuitenkin kuulla, että myös serkullani on häät tuona päivänä, ja vaikka olemmekin karsineet sukulaiset minimiin vieraslistalta, juuri ne samat tädit ja enot kutsutaan myös serkkuni häihin. Ei ole kiva asettaa vieraita siihen tilanteeseen, että joutuvat valitsemaan. No, mehän siirrämme häitämme, kun siitä alkaa jo kokemustakin olla! 😄</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
Hieman haasteelliseksi tämä(kin) siirto osoittautui, kun olimme päättäneet pitää häät Oulussa. Paikat ovat nimittäin vähän laajemmasti varattuina jo aiemmin kuin maalla olemme tottuneet. Lisäksi kesä 2021 on muutenkin hankala, kun siellä on nyt koronan ansiosta kahden kesän parit tungeksimassa bileidensä kanssa. Saimme kuitenkin pidettyä valitsemamme <a href="https://jotainvanhaahaablogi.blogspot.com/2020/05/nain-suunnittelin-kolmannet-haani.html" target="_blank">juhlapaikan</a>, mutta vihkimisajasta pitää nyt joustaa ja reippaasti. Tarjolla oli kaksi (meille) äärimmäisen paskaa vaihtoehtoa, joko klo 12 tai 16. Eli saamme valita aamu- tai iltahäät! </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjncwZUirGuSwcheOJpLC3W_Xb94BFTbno-MWw932aBw90Px49HI9GoMi65wwOgHZkp8CSbfDf5QlSdUpze16tGxGt2kp6KUJoFjLDz7HizyS0r5n9-TB2rXRbByy7YuTHgkpuBJCik4Os/s1600/hills-2248584_1920.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjncwZUirGuSwcheOJpLC3W_Xb94BFTbno-MWw932aBw90Px49HI9GoMi65wwOgHZkp8CSbfDf5QlSdUpze16tGxGt2kp6KUJoFjLDz7HizyS0r5n9-TB2rXRbByy7YuTHgkpuBJCik4Os/s640/hills-2248584_1920.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tässä me potrettikuvauksissa aamuyöllä odottamassa auringonnousua ennen aamuhäitämme. (Pixabay)</td></tr>
</tbody></table>
<br /></div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
Täydelllinen aika olisi klo 14, jota ennen kerkeäisi ottaa kuvat ja itse juhlille jäisi tosi kivasti aikaa. Vihkiminen klo 12 tuntuu ihan oikeasti aamulta! Aivan turha toivo, että kerkeäisimme ottaa haaveiltuja <i>The <strike>worst</strike></i> eiku <i>first look</i> -kuvia ennen vihkimistä. Minä myös itse kiroan aina alimpaan helvettiin ihmiset, jotka järjestävät juhlat alkavaksi aivan liian aikaisin ELI ESIM. KLO 12! Tuntuu aivan luonnottomalta mennä puolenpäivän aikaan juhliin!? MUTTA toisaalta klo 16 on aivan liian myöhään. Emmehän me kerkeäisi nähdä vieraita hädin tuskin yhden kullinluikauksen ajan! Toisaalta olisi tosi ihana rauhassa fiilistellä ja valmistautua kaasojen kanssa, jos vihkiminen olisi vasta tuolloin, mutta tuntuu, että juhlat jäisivät sitten liian lyhyiksi. Ja niiden juhlien takiahan me naimisiin edes menemme (🙊)! Yleensä olen sitä mieltä, ettei illanvietto saa missään nimessä alkaa ennen klo 18, mutta kesähäät ovat eri asia! Ja kuten aiemminkin olemme jo pohdiskelleet, suurin osa kavereistamme on jo perheellisiä, eivätkä he jaksa, eivätkä edes varmasti halua bailata aamukuuteen.</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
Väkisin keksittyjä hyviä puolia olisi esimerkiksi se, että jos vihkiminen olisi jo tuolloin aamuvarhain, kerkeäisimme myös naatiskella hääyöstä enemmän. Enkä tarkoita nyt <i>SILLÄ TAVALLA</i>, vaan sitä, että koska yövymme hotellissa (noin 500 m:n päässä meidän kodistamme 😄), siitä ei olisi juuri iloa, jos pääsisimme huoneeseen juuri ennen kuin aamiainen aukeaa. Joo, joo, pääseehän sinne hotellille tietenkin ajoissa riippumatta juhlien alkamisajankohdasta, mutta aivan kuin me malttaisimme poistua häistämme ennen vieraita...</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Yritin myös Instagramissani kysellä ihmisten fiiliksiä ja äänet jakautuivat sopivasti about 50-50. Kiitti avusta!! Jonkin verran enemmän äänestettiin kuitenkin aamuhäitä. Itsekin olemme tavallaan niiden kannalla, mutta on se vaan ihan helvetin aikaisin... Toki tässä vaiheessa alkaa olemaan jo aivan yksi lysti, milloin ne häät ovat, kunhan nyt joskus ovat. Olemme nyt alustavasti varanneet tuon aamuvihkimisen, mutta luulenpa, että myös se iltapäivän aika säilyy vapaana valittavaksi aika pitkään, kun eihän sitä kukaan muukaan halua!</div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgeB_uh8fmVhx-AOpEY-VQIxcYybiwYVLKgg0QwPYLB814rZ6F3pxRmZRrjLxgbhn12891oYkCbfOivfJxPtpyhn2vXiD5lq61p8ox2tNOih7sNxe7z4bAXNuqqPs7FJgcku3qTT1toJ2w/s1600/Screenshot_20200528_215454.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1080" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgeB_uh8fmVhx-AOpEY-VQIxcYybiwYVLKgg0QwPYLB814rZ6F3pxRmZRrjLxgbhn12891oYkCbfOivfJxPtpyhn2vXiD5lq61p8ox2tNOih7sNxe7z4bAXNuqqPs7FJgcku3qTT1toJ2w/s640/Screenshot_20200528_215454.jpg" width="430" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">(<a href="https://www.instagram.com/paulasiirisolveig/?hl=fi" target="_blank">@paulasiirisolveig</a>)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Olen kaikille sanonut, että jos kaipaa sellaista ihanaa ja inspiroivaa häähöttöä, minun blogini ei ole oikea paikka, mutta täytynee nyt kuitenkin vielä erikseen pahoitella tätä ainaista negistelyä. Tuntuu vain, ettei näissä meidän häissä mikään mene kohtuudella. Tavallaan naurattaa tämä päätön meno, mutta tavallaan <strike>vituttaa</strike> ottaa aivoon tämä ainainen säätö. Onko tämä enää vain huonoa tuuria vai joku universumin merkki, että <i>"antakaa nyt jo, helvetti, olla".</i> Sitten, jos/kun meille tulee avioero, voin ainakin sanoa, että kyllähän minä tämän oikeastaan jo tiesin...</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>No, mutta katsellaan nyt. Kumpi sinusta on parempi vihkimisaika? Tai onko toinen näistä ehdoton no-no jostain syystä, jota en ole ymmärtänyt vielä edes murehtia?</b></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<br /></div>
</div>
Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-2212231128374782434.post-89966359900247326212020-05-17T19:09:00.000+03:002020-05-17T19:21:41.218+03:00Näin suunnittelin kolmannet hääni<div style="text-align: justify;">
Muistatteko, kun vasta kerroin teille<a href="https://jotainvanhaahaablogi.blogspot.com/2020/05/virallinen-paatos-tehty-haiden.html" target="_blank"> </a><a href="https://jotainvanhaahaablogi.blogspot.com/2020/05/virallinen-paatos-tehty-haiden.html" target="_blank">meidän uusista ravintolahäistämme</a>... Innostuessani olen aika tehokas pakkaus, ja uusi hääpäivä, uusi kirkkovaraus, menut ja alkoholitarjoilusuunnitelmat hoituivat aivan käden käänteessä. Uudet suunnitelmat olivat hiottu huippuunsa ehkä seuraavana päivänä julkaistuani sen epäröivän tekstin ravintolahäiden alkoholiongelmasta (pun intended). Mutta siitä seuraavana päivänä tulimme taas toisiin aatoksiin (järkiimme) ja laitoimme jälleen koko paskan uusiksi. Olemme nyt siis suunnitelleet meille kolmannet häät! Onneksi Sulhis on sellaista sorttia, että aika helposti lähtee mukaan minun ideoihini, jos en nyt mitään aivan järjetöntä keksi. Tai no, kyllä se lähtisi niihinkin mukaan... Ja se on onni! En kaipaa tähän mitään oikuttelevaa groomzillaa vaivoikseni, kun muutenkin aikaavievää tämä hääsekoilu. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tämä oikeasti on nyt se lopullinen suunnitelma, jos häät eivät taas peruunnu (meistä riippumattomista syistä). Innostuimme tosissamme ravintolahäiden mukana tulevista hyödyistä ja helppoudesta, mutta se alkoholiasia oli sitten lopulta liian iso miinus meille. Saattaa kuulostaa siltä, olemme järjestämässä sellaisia <i>tietyistä häärealityistä</i> tuttuja ryyppyjuhlia, joissa anoppi haastaa päissään riitaa ja joku viuhahtaa, mutta oikeasti me ja ystäväpiirimme olemme ihan tolkkuja ihmisiä. Tolkkuja ihmisiä, joille skumppa maistuu juhlissa. Ja kotonakin erityistilanteissa. Esim. jos vaikka joku virus riehuu ympäri maailmaa, ja kaikkien pitää olla vain kotona. Tai no, ei siihen skumppalasilliseen ennenkään mitään pandemiaa ole tarvittu. Mutta ymmärsitte pointin!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Oulussa on lopulta aika vähän tarpeeksi isoja juhlapaikkoja, jotka eivät ole liian rumia. 😄 Kauneus on toki katsojan silmässä, mutta todella paljon on sellaisia nuorisoseuran jumppasaleja, joissa on <i>"ne puolipaneelit ja mintunväriset kappaverhot"</i> erästä tuttavaani lainaten. Monet kivat häät olen tosin niissä saunan värisissä jumppasaleissakin nähnyt järjestettävän, kun ihmiset ovat niin taitavia ja viitseliäitä koristelun suhteen. Minä en taas millään viitsisi nähdä kauheasti vaivaa sellaisten taikatemppujen suhteen, kun olen sillä tavalla, miten sen nyt ilmaisisi,<i> aika lyhytjänteinen</i> ihminen ja menen usein sieltä aidan alta, jos se on mahdollista.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Meidän uudet kriteerimme juhlapaikalle siis olivat:<br />
1) riittävän iso tila yli sadan hengen retkueelle<br />
2) sijainti lähellä keskustaa<br />
3) paikka, jossa ei ole A-oikeuksia<br />
4) ei tiukkoja poistumisaikoja<br />
5) ei olisi sysiruma.<br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
No, Raatin nuorisotalo on tällainen paikka ihan Oulun keskustan tuntumassa, ja olemmekin olleet siellä yksissä ihanissa häissä joitakin vuosia sitten. Muistin, että itse juhlasali on arvokkaan näköinen korkeine ikkunoineen, kahviopuoli tunnelmallinen ja taloa kahdelta seinältä kiertävä iso terassi todella viihtyisä kauniilla näköalalla sitä siinä vieressä olevaa<i> vesistöä</i> päin (voisiko joku oululainen kertoa, mikä se vesialue siinä on nimeltään?). Muistelin kuitenkin, että muuten talo on aivan liian nuorisoseuramainen ja jätimme sen aiemmin suorilta pois laskuista. Raatin nuorisotalo on Oulun NMKY:n omistuksessa ja Sulhis on pelannut elämänsä koripalloa kyseisessä seurassa, joten on luonnollisesti käynyt kyseisessä talossakin miljoona kertaa, mutta enhän minä tietenkään voinut luottaa hänen kertomaansa siitä, että se on ihan kiva paikka. Viime kesänä siellä häitään juhlinut tuttavani kuitenkin laittoi pari kuvaa heidän juhlahumustaan ja olin myyty! Kävimme katsomassa paikkaa myös livenä uusin silmin ja kyllä kaikki sen hyvät puolet kompensoivat ruman vessan ja eteisen. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Laitan tähän alle pari kuvaa talon salista erilaisissa juhlapuvuissa. Mielestäni se on tyylikäs ja näköjään myös monipuolinen! Kuvat ovat <a href="http://www.onmky.fi/raatin-nuorisotalo/" target="_blank">ONMKY:n nettisivuilta</a>, lätkäisin niihin röyhkeästi filtterit päälle korostamaan sitä tunnelmaa, jonka itse kuvassa näin.<br />
<br />
<div style="text-align: left;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfLUThn553UoDLaQmHd46R6m_teVYwMGtIIX2tF5yVSE37sG4GWN2aMZLoC-zi-D2VyDePXCU0UX3Z-B8iMoqMasDfdvxFe3jTZLTAW-Wj7hHaIA3Lri6bvpcCsUqvCJwAhABQiXogr5U/s1600/Polish_20200517_180657399.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="619" data-original-width="991" height="398" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfLUThn553UoDLaQmHd46R6m_teVYwMGtIIX2tF5yVSE37sG4GWN2aMZLoC-zi-D2VyDePXCU0UX3Z-B8iMoqMasDfdvxFe3jTZLTAW-Wj7hHaIA3Lri6bvpcCsUqvCJwAhABQiXogr5U/s640/Polish_20200517_180657399.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQgi1ZGgaN0OUva7t0PyCNhK3zUElQDMu_f9ZWp31Q6vk3v6dENC4STqS9Oly0Z-8Uvg50BUNU6w4N6I9KCgUhSHjI0dza2HKJbatzU59_Dgl1GY3nIH0e2YyRY7nSsObma5_QCb1xC5M/s1600/Polish_20200517_180849499.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em; text-align: justify;"><img border="0" data-original-height="472" data-original-width="709" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQgi1ZGgaN0OUva7t0PyCNhK3zUElQDMu_f9ZWp31Q6vk3v6dENC4STqS9Oly0Z-8Uvg50BUNU6w4N6I9KCgUhSHjI0dza2HKJbatzU59_Dgl1GY3nIH0e2YyRY7nSsObma5_QCb1xC5M/s640/Polish_20200517_180849499.jpg" width="640" /></a></div>
<div style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;">
</div>
<br />
<br />
<br />
<br />
Me siis varasimme sen! Otamme uuden yrityksen häidemme suhteen reilun vuoden päästä elokuussa. Vähän on sellainen varautunut fiilis, että juhlat eivät välttämättä tule ensi vuonnakaan onnistumaan, mutta silti olemme iloisia, että päätös on tehty ja voimme edes yrittää nauttia uusista järkkäilyistä. En oikein osaa enää objektiivisesti arvioida, olenko pessimisti vai realisti, mutta en ole yhtään varma, että olisimme selvillä vesillä reilun vuoden päästä. Mitä jos seuraava aalto on pahempi ja virus on mutatoitunut vaarallisemmaksi. Sissi kirjoittikin jo hyvin eri skenaarioista koronan ja häiden suhteen <a href="https://www.minttupersikoitajaproseccoa.fi/koronavirus-ja-haat-4-milloin-haita-on-turvallista-juhlia/" target="_blank">Minttupersikoita ja Proseccoa -blogissaan</a>.<br />
<br />
En usko, että rokotetta saadaan ainakaan Suomeen asti tässä reilussa vuodessa, mutta ainahan sitä voi toivoa, että tilanne olisi jollakin tavalla normalisoitunut siihen mennessä. Ajatuksena on kuitenkin se, että järjestelyt jatkuvat normaalisti ensi vuotta silmällä pitäen, ja juhlimme sitten sillä tavalla, kuin sen hetkisten rajoitusten mukaisesti on mahdollista. Jos häitä ei voisi ollenkaan järjestää, tuo ensi vuoden elokuu on kuitenkin meidän takarajamme. Siinä tapauksessa <i>joudumme tyytymään</i> pelkkään naimisiinmenoon (😄) ja siirtämään ne juhlat ihan oikeasti jonnekin hamaan tulevaisuuteen. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Vähän riskillä nyt mennään lisääntymisen suhteen, mutta vietin juuri viikonloppua yhden uhmaikäisen kanssa, minkä ansiosta painoin biologisen kellon torkkua (kiitos eräälle lukijalle tästä fraasista, nerokas!) ihan huoletta vielä kerran.... Siis kyseinen lapsi on tosi ihana ja selvästi jo aivan omanlainen persoonansa, mutta se uhmaiän perseily on aivan sietämätöntä. Että jos annan uhmiksen mielestä juomalasin <i>väärin</i> kaapista, minkä hän ilmaisee raivarilla, ja minun tekisi mieli vain heittää lasi seinää, haistattaa lapselle pitkä paska ja antaa kuolla janoon, kannattaa vielä hetkinen miettiä, onko valmis emäksi. 😅 Pahinta tässä on se, että ymmärrän kyllä, ettei uhmaikäinen tahallaan ole vittumainen, mutta silti ne dramaattiset lattialle heittäytymiset ärsyttävät minua. Siis lapsen luonnolliseen kehitykseen kuuluvat vaiheet ärsyttävät keski-ikäistä täti-ihmistä, joka melkein valmistui alakoulun opettajaksi. Luojan kiitos muuten, että se ura tyssäsi ennen kuin alkoikaan...</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Jos minä tämän nyt yhteen lauseeseen kokoan, niin uusi hääpäivä valittu, juhlatila sekä vihkiminen varattu ja lapsenteon lykkäämiselle keksitty jälleen sopiva tekosyy! Moikka!</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
<br /></div>
Paulahttp://www.blogger.com/profile/01275652181473263532noreply@blogger.com0