sunnuntai 15. marraskuuta 2020

Kahden hääpuvun taktiikka

Tiivistelmä: Hääpukuvalinta kaduttaa, vatvon asiaa tuttuun tyyliini pääsemättä kuitenkaan mihinkään lopputulemaan.


Muistatte varmaan, miten etsin hääpukuani ympäri Suomea kuukausitolkulla ja kävin piinaamassa pukumyyjiä liikkeissä lähes 20 kertaa sovituksillani. Löysin sitten keväällä vihdoin unelmieni puvun ja olin todella fiiliksissä siitä. No, laitoin sen äskettäin myyntiin. Me nimittäin erosimme riitaisasti ja peruimme häät. No vitsi, vitsi! Tämä häiden lykkäys on tuonut minulle vain aivan liikaa aikaa vatvoa hääasioita, joten aloin kyseenalaistamaan pukuvalintaani, mikä sitten eskaloitui lopulta myynti-ilmoituksen laatimiseen.

(Unsplash)


Hääkirppiksillä olen aina pyöritellyt silmiäni, että kaikenmaailman hulluja sitä onkin, kun menevät ostamaan toisen puvun. Että minulle ei kyllä koskaan kävisi noin... No, tämä häähulluus on kyllä vienyt minut täysin mukanaan ja kauas pois raiteltani. Kyllä minä helposti innostuva ja pakkomielteitä herkästi kehittävä olen aina ollut, mutta en todellakaan tiennyt, että voisin olla näin holtiton. Olen yleensä myös aika tarkka rahankäyttäjä ja yritän aina tehdä mahdollisimman taloudellisia päätöksiä, mutta nyt olen koko ajan vain, että "TAKE MY MONEY" ja venyttelen budjettia. Olen myös kaikessa hiljaisuudessa lisännyt budjettiimme uuden kategorian, "korona-tappiot". Tai siis mielessäni olen, Sulhis ei tiedä asiasta mitään. Ajattelin, että jos puku nyt koronan takia (tämä on koronan syytä, ei minun) menee uusiksi ja otan niissä kaupoissa takkiini, niin se nyt vain kuuluu ajan henkeen. Että no can do, ei siitä wittujen ceväästä moni muukaan selvinnyt ilman taloudellisia tappioita. 

Sen verran olen kuitenkin asettanut itselleni rajoja, että en osta uutta, ellen saa vanhaa pukuani kaupaksi järkevällä hinnalla. Tai no, ketä yritän huijata, tässähän käy lopulta niin, että minulla on kaksi pukua... Parhaassa tapauksessa häitä ei voi järjestää vielä ensi kesänäkään, jolloin minulla on kaksi pukua, mutta nollat häät. Tai jos saan pukuni myytyä ja uuden ostettua, alan keväällä harmittelemaan, että olisi se ensimmäinen ollut sittenkin parempi. Sitten painostan ja uhkailen sen ostajan myymään sen minulle takaisin ja mahdollisesti päädyn maksamaan siitä tuplahinnan. Että kun minun päähänpistojeni kanssa on kauhean vaikea koskaan voittaa.   

Tässä minä miettimässä, että mitä ihmettä tekisin hääpukuni suhteen. (Unsplash)

Äidille uskalsin ensimmäisenä paljastaa miettiväni edelleen sitä ihan ensimmäistä pukua, ja hän pääsi lausumaan maailman kauneimmat sanat: "määhä sannoin". Se ensimmäinen puku on ollut äitini suosikki koko ajan, joten hänelle tätä käännettä ei tarvinnut oikeastaan pehmitellen myydä yhtään. Sain suorastaan kehotuksen pistää ostettu puku välittömästi myyntiin ja ajaa nilkka suorana liikkeeseen ostamaan se toinen. 

Näiden pukujen kanssa kävi nyt siis niin, että vaikka ihastuin totaalisesti siihen ensimmäiseen sovittamaani pukuun (se ensimmäisen sovitetun puvun taika taitaa olla joku psykologinen juttu), se alkoi tuntua noin 5867 puvun jälkeen jotenkin tylsältä. Nyt taas näen asian niin, että se puku oli nimenomaan tyylikäs ja elegantti, koska se on niin "tylsä". Minulle tuli vaan jonkinlainen sokeus, kun sovittelin, mitä upeampia pukuja. Ja olenkin kertonut olevani muutenkin more is more -ihminen, mitä en kuitenkaan haluaisi olla hääpukuni suhteen. Toisaalta en tiedä, miten se elegantimpi puku muuttaa mitään, jos kuitenkin kaakatan koko päivän kovaan ääneen skumppapäissäni... Mutta ehkä hillitympi puku olisi muutenkin sopivampi, kun ei tässä varsinaisesti enää missään prinsessaiässä olla. 

Pakkaa sekoittaa myös eräs kolman puku. Odotan että liikkeeseen tulee siitä sellainen riuskojen emäntien sovituskoko nyt siellä olevan nukenvaatteen lisäksi. Käyn sovittamassa sen sitten ihan vain, että "saisin sen pois systeemistäni". Eli ihastun siihenkin ja kesällä minulla on kolme pukua sekä vihainen kihlattu. No, leikkiähän minä vain lasken, Sulhis ei suutu koskaan! 

Tässä minä ja minun kaksi ystävääni pukeutuneena minun hääpukuihini tavallisena tiistaina, kun seuraavatkin häät peruuntuivat. (Unsplash)


No mutta tämmöttii kriiseilyä tällä kertaa. Mielelläni kuulen kokemuksia muilta tuuliviireiltä. Erityisesti niiltä, jotka saivat ensimmäisen pukunsa myytyä ilman tappioita ja kaikki meni muutenkin täydellisesti. 😅  

9 kommenttia:

  1. Tulin hankkineeksi puvun hyvissä ajoin kun innoissani lähdin niitä pukuja sovittelemaan. Hiljattain aloin miettimään että haluunko nyt kuitenkaan mennä naimisiin valkoisessa häämekossa vai olisiko sittenkin ennemmin joku muu juhlamekko eikä välttämättä edes valkoinen. Ja mahtuuko enää päällekään. Mutta edelleen tykkäsin puvusta ja onneksi päällekin mahtui niin sillä mennään. Kunhan en liho tässä seuraavan puolen vuoden aikana yhtään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tämä oli tavallaan lohduttava esimerkki siitä, että ehkä minäkin voisin vielä päätyä alkuperäiseen pukuuni... Se olisi parasta kyllä. Ja se, että se tosiaan mahtuisi vielä ensi kesänä päälle. 😅

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Ostat nyt vaan just sen mekon, jonka haluat, jos budjetti antaa myötä. Haluaako sitä sit loppuelämänsä katsoa hääkuvaa ja ärsyyntyä että "olisi pitänyt ostaa se".... 😁

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No toisaalta näin, mutta toisaalta ajattelen, että yksi päivä, ihan sama!!!! 😅 Tai ei tietty ihan sama, mutta sillä tavalla, että pitäisi se ostetun nyt vaan kelvata.

      Poista
  4. Vaikka olen lukenut useamman samansisältöisen tarinan niin tein sellai tyhmästi, että ostin potentiaalisen häämekon black friday -alen huumassa. Enkä ole vielä edes kihloissa :D Onneksi tuo on tommonen postimyynti-valmiskolttu, että jos joku järjen ääni jossain vielä herää niin sen saa vielä palautettuakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kestä, tämä on paras juttu aikoihin!! Onko sulla potentiaalinen aviomies kuitenkin jo kiikarissa? En tarkoita, että pitäisi olla jo napattuna, mutta olisi varmasti hyvä, jos olisi ainakin kateltuna valmiiksi.... 😆

      Poista
    2. Mää julkaisin tämän sun anonyymin kommentin mun ig-stoorissa. Toivottavasti et pahastu. nauratti vaan niin kunnolla pitkästä aikaan. 🤗

      Poista
    3. Haha :D on sentään puolisoehdokas valittuna, ja olettaisin niiden häidenkin tapahtuvan mahdollisesti parin vuoden kuluttua. On niistä ainakin keskusteltu yleisellä tasolla, mutta sitä varsinaista kihlausta ei ole vielä kunnolla vaan tapahtunut. Hääkengäthän mulla on ollut jo useamman vuoden, niistä hiekkakentää kyntäneistä minnaparikoistakin oon tainut jossain toisessa postauksessa kommentoida :D Mutta siis semmonen bridezilla to be täällä, ei ihme ettei ole kosittu xD

      Poista

Oletko jo lukenut?

Päähenkilöiden esittely

Minusta on luontevaa kertoa tähän alkuun hieman meistä tyypeistä tämän blogin takana. Itseäni ainakin kiinnostaa aina blogeja lukiessani,...