Save the Date

Tiivistelmä: "Tekiskö Save the Date -kortit?"  "Ei."

Moikku!

Suomeenkin on rantautunut jenkkiläinen tapa ilmoittaa tulevista pirskeistä etukäteen ajatuksella "save the date" tai "Älä helvetissä järjestä omia juhliasi MEIDÄN päivänä!!!". Tämä on minusta ehdottoman tarpeellinen, jos osa vieraista tulee vaikka ulkomailta tai häihin saapuminen edellyttää lomien järjestelyä. Toki kiusalliseksihan tämä voi myös kehkeytyä, jos joku ei halua osallistua ja oli toivonut voivansa vedota sitten siihen, että "Joooo, katso ne lomat oli jo määrätty, en mä millään kerennyt toivoa ajankohtaa...........". No, me kuitenkin haluamme ilmoittaa tulevan juhlapäivän hyvissä ajoin, jotta ihmiset voivat halutessaan varata sen viikonlopun meille.

Minä olen valtavan innokas paskartelija ja suunnittelin jo paperisten save the datejen lähetystä, mutta onko se vähän tuhlausta... Ihan siis rahallisesti ja ekologisesti. Päädyimme siis tällä kertaa sähköiseen ilmoitukseen, joka lähtee vain kavereille, koska niillä voi olla muutakin tekemistä ensi kesänä toisin kuin sukulaisilla..... 😁 Viiitsi, vitsi. Tähän linjanvetoon päädyimme yksinkertaisesti siksi, että halusimme tehdä arkisesti Facebook-eventin, ja kaikki kaverimme ovat Facessa toisin kuin osa sukulaisistamme. Kaverit - sukulaiset -jako oli tähän siis oikein soppeli, eikä tarvitse alkaa erikseen säätämään somettomien  DORKIEN (😄) kanssa. Kaikki kaverimme ovat kuitenkin sen verran nuoria, mutta kuitenkin niin vanhoja, että ovat siellä Facebookissa. Nykynuoriso kun ei kuulemma enää ole! Että me milleaniaalit olemme sellainen harvinaislaatuinen joukko vanhempiemme ja Generation Z:n välillä. 😉

Suunnittelimme, että laitamme ennakkoilmoituksen vuotta aikaisemmin saatetekstillä "Hei me mennään naimisiin vuoden päästä lauantaina!". Arvatkaa, kuinka paljon harmitti, kun unohdimme! Piti sitten vähän soveltaa...

🎶  Heeeei, me mennään naimisiin vajaan vuoden päästä lauantaina! 🎶 

Reilun kuuden vuoden harkinta-ajan jälkeen Sulhis päätti kosasta, johon Paula hillittyyn tapaansa karjaisi, että "TOTTA HELVETISSÄ!". Että me nyt sitten mennään naimisiin! Elämämme pirskeet järjestetään 4.7.2020 Siikajoella (noin 60 km Oulusta) ja varoitamme asiasta näin etukäteen, jotta mahdollisimman moni teistä rakkaista ystävistä pääsisi paikalle. 

Joo, me tiedetään, Siikajoki on aivan perseensilimäkkeessä, mutta juhlapaikan kaikki, noin 50, majoituspaikkaa ovat teidän käytössänne, jos haluatte jäädä bailaamaan meidän kanssamme aamuun asti. Hinta tulee olemaan noin 30-50 e/hlö sisältäen aamiaisen. 

Haaveissa olisi lisäksi jonkinlainen rääppiäisbrunssi häiden jälkeiselle päivälle, mutta katsellaan sitä sitten lähempänä. Noh, toivottavasti emme kerkeä erota ennen ensi kesää, emme nimittäin malta odottaa näitä juhlia teidän kanssanne! Ja tietty sitä naikkariin menoa........ ❤ 

Varsinainen kutsu seuraa perässä.

Eventin kuvituksena toimii tämä meidän virallinen kihlajaiskuvamme siltä kohtalokkaalta uudenvuoden yöltä.

Tämä tiedotus lähtee tänään kavereille, mutta kiva, että ainakin Sulhis on jo vastannut EHKÄ osallistuvansa!  😏

Ketä kutsutaan

Tässä taas jaarittelua kaihtaville se lyhyt versio; jos massia ja tilaa olisi rajattomasti, me kutsuisimme KAIKKI, mutta kun ei ole. Tämänhetkisen vieraslistan jakauma: 
- molempien perheet   ~ 11%
- sukulaiset                    ~ 19%
- perhetutut                   ~ 13%
- kaverit                         ~ 57%

Tot. 106 vierasta

Vieraslistan kokoaminen tuntuu olevan juhlissa kuin juhlissa se ikuinen murheenkryyni. Mielestäni koko hääsuunnittelun olisi loogisinta lähteä vieraslistasta, jotta saadaan kartoitettua, millaista juhlapaikkaa pitäisi etsiä. Meillä tosin kävi niin, että paikka on ollut jo vuosia tiedossa ja, LUOJAN KIITOS, sinne mahtuu (melkein) kaikki pientä rajausta lukuun ottamatta. 

Me teimme heti alussa päätöksen, että ensimmäisenä karsimme sukulaisista, jos jostain on pakko. Molemmilla on ihan mukava suku, mutta tuntuu tärkeimmältä kutsua ne ystävät ja kaverit, joiden kanssa oikeasti olemme jatkuvasti tekemisissä. Kumpikaan meistä ei ole omien setien, tätien tai enojen kanssa tekemisissä mitenkään erityisen tiiviisti, mutta siinä mielessä koemme heidät läheisiksi sukulaisiksi, että on itsestäänselvyys, että heidät kutsutaan kaikki. Minulla heitä on 6 ja Sulhiksella 4, puolisoineen heitä on yhteensä alle 20, joten ei mikään mahdoton porukka.

Serkuista puolisoineen minun puoleltani tulisi noin 30, Sulhiksen puolelta noin 10, ja suurimman osan kanssa olemme huomattavan paljon vähemmän tekemisissä kuin heidän vanhempiensa (eli setiemme/tätiemme/enojemme), emme ole edes tavanneet kaikkia toistemme serkkuja. Päädyimmekin rajaamaan serkut pois vieraslistalta. Toisaalta olisi kyllä kiva nähdä kaikkia pitkästä aikaa, mutta toisaalta, jos vieraita on 150, niin eihän siinä oikeasti kerkeä kaikkien kanssa jutskailla. Lisäksi 40 henkilöä lisää vaatii aika paljon sitä tilaa ja ahtaiden pöytärivien välissä lyllertäminen ison mekon kanssa on ainakin minulle kauhistus. Inhoan myös vieraana sitä, jos omalle paikalle kulkeminen on kuin joku esterata, josta pitää suurin piirtein uida ja vuorikiipeillä, että pääsee vessaan.

Sukulaisista kutsulistalla on myös ainoa toistaiseksi hengissä oleva isovanhempi (minun pappani) sekä 94-vuotias isotätini, jonka kanssa asumme samassa rapussa. Olen hänen kanssaan päivittäin tekemisissä, joten luonnollisesti myös hän saa kutsun. En tosin usko hetkeäkään, että hän tulee paikalle.  Hän kokee olevansa jo toinen jalka haudassa, vaikka on terävämpi kuin moni muu vuosikymmeniä nuorempi. Hän on jo vuosikaudet vastannut jokaiseen ehdotukseeni esim. seuraavan päivän kauppareissusta, että ”Voooooi kuule, en minä ole hengissä enää silloin!”. Hirveän vitsikäs mummeli omalla tavallaan.  

Kavereista kutsumme ensinnäkin ne, joiden kanssa olemme jatkuvasti tekemisissä. Siitä porukasta löytyy lapsuudenystäviä, koulukavereita alakoulusta yliopistoon, työkavereita ja harrastuskavereita. Lisäksi kutsumme joitakin pitempiaikaisia kavereita, joiden kanssa emme välttämättä kuitenkaan enää ole arjessa niin säännöllisesti tekemisissä, mutta jotka ovat kuitenkin kulkeneet mukana kaikki nämä vuodet, tiedätte kyllä tämän kaverikategorian.

(Unsplash)

Ehkä isoin ongelma vieraslistan tekemisessä on ne kavereiden avecit. Kenen tyttökaveri kutsutaan, kenen ei, kuka loukkaantuu jne. Etiketin mukaan pitäisi varmasti kutsua pitempiaikaiset kumppanit ja vähintään avopuolisot. Päätimme kuitenkin noudattaa sellaista ohjenuoraa, että kutsumme ne kumppanit, jotka ovat myös meille tuttuja. Ketään emme tietenkään pakota tulemaan yksin juhliin, vaan katsomme vähän tilanteen mukaan. Jos vieras kuuluu johonkin porukkaan, niin mielestäni ei ole paha, vaikka emme hänen sen hetkistä seurustelukumppania kutsukaan, jos hänellä on muuten tuttuja ja ystäviä häissä. Esimerkiksi yhden kaverini häissä hänen joukkuekaverinsa oli kutsuttu ilman puolisoita ja hauskaa näkyi tällä porukalla olevan ihan keskenäänkin. Itsekin viihdyn juhlissa aivan mainiosti ilman Sulhista, jos minulla on kavereita ympärilläni.

Sukulaisten ja kavereiden lisäksi kutsumme muutaman vanhemman pariskunnan, tähän kategoriaan kuuluu esimerkiksi kummivanhempia ja parhaiden ystävien vanhempia.

Entäs sitten ne lapset? Lapsettomat häät tuntuvat nostattavan paskamyrskyjä aika helposti, mitä nyt yleistä keskustelua olen seurannut. Meillä ei itsellämme ole pershedelmiä (tämä upea synonyymi lapsille on bongattu vauva.fin Aihe vapaa –palstalta), eikä myöskään esimerkiksi sisaruksillamme, joten oli aika helppo päätös, että häistämme tulee pääosin lapsettomat. Ainoat kutsutut lapset tulevat olemaan kummipoikani sekä hänen veljensä, koska he ovat ainoat lapset, joiden elämässä olemme oikeasti mukana. He toki  lähtevät hoitoon alkuillasta, jolloin jatkamme juhlimista aikuisten kesken.

Monilla kavereillamme kyllä on lapsia, ja tänä keväänä ovat käynnissä varsinaiset vauvantekotalkoot, kun kaveriporukkaamme syntyy neljä uutta vauvaa! ❤ Kyse ei siis ole mistään lapsivihasta, vaan tähänkin päätökseen vaikuttavat myös ne raha- ja tilaseikat. Tissillä olevat ihmispennut tietenkin tulevat, eikä voi kyllä tietää, kuinka monta vauvaa kerkeääkään häihimme mennessä syntyä. Nämäkin neljä pariskuntaa kerkeävät juuri sopivasti aloittaa uuden kierroksen, kunhan nämä kaikki kevään tulokkaat saadaan maailmaan.    

Lapsettomat häät eivät ainakaan vielä vaikuta koituvan ongelmaksi meidän kohdalla, monet kaverit nimittäin ilmoittivat heti kättelyssä, etteivät kyllä ota lapsia mukaan, vaikka ne kutsuttaisiinkin. Joku voi tietenkin kokea häät pakollisena menona, johon tuhlautuu yksi kesäviikonloppu perheen yhteisestä ajasta, mutta uskon myös, että monet ajattelevat häät ihan mukavana iltana kavereiden kanssa. Toivoisin tietenkin, että kaverit kehtaisivat ottaa meidän kanssa puheeksi, jos häät meinaavat jäädä välistä sen takia, ettei löydy tai ei haluta ottaa lapsenvahtia.  Emme halua ehdottomia olla missään asiassa, ettei käy pian niin, että saamme ihan keskenämme viettää häitämme. :D

Eiväthän kaikki tietenkään koskaan pääse, mutta aiomme tehdä hyvissä ajoin Facebookiin Save the date –eventin, jotta mahdollisimman moni kerkeäisi halutessaan varata tuon viikonlopun meidän pirskeille. Monet onnistuneet juhlat emännöineenä sanon, että kyllä ne vieraat tekevät juhlan. Se on niin kulunut klisee, mutta totisinta totta! 

(Unsplash)