Näytetään tekstit, joissa on tunniste bändi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste bändi. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 26. huhtikuuta 2020

3 x (panostus + pihistys) = meidän häät

Yritän nyt taas vähän herätellä siellä mielen pimeimmissä sopukoissa uinuvaa hääfiilistä... Tai no, minulla olisi huomenna tentti ehkä maailman tylsimmästä aiheesta, ja tunnetustihan olen ahkerimmillani blogin suhteen silloin, kun pitäisi tehdä koulujuttuja.  

Ja ei, me emme ole vieläkään saaneet tehtyä mitään päätöksiä siirtämisen suhteen. Muuta kuin, että siis häät siirretään. Yksi kaaso on jo aivan helisemässä, kun emme saa lyötyä mitään lukkoon. Se takoo jo nyrkkiä pöytään, että nyt se pershedelmä alulle tai uuden hääpäivän päättäminen vuoden sisälle niinku olis jo. Hänellä itsellään on jo jotain 17 lasta, että antaisi meille yhden häiden jälkeen, niin ei tarvisi tätäkään enää vatvoa. Häät voisi huoletta siirtää kesälle 2021 ilman alati kasvavaa huolta näivettyvistä munasarjoistani. 

Takaisin tähän hääfiiliksen keinotekoiseen nostatteluun... Minusta on ihanaa lukea ihmisten listoja eri asioista, joten pannaas listaten minun  meidän häidemme panostukset ja pihistelyt.



PANOSTUS

1. Yleinen fiilis

Ainoa, mikä juhlista jää mieleen, on yleinen tunnelma. Meille onkin tärkeää, että vierailla on mukavaa ja he viihtyvät. Vaikka häät tietenkin ovat tavallaan meidän päivä, kyllä meille on tärkeintä, että saadaan järjestää hyvät juhlat nimenomaan vieraille, eli meidän perheillemme ja ystävillemme. Panostamme siis siihen, että "ohjelma" olisi mahdollisimman monelle mieluisaa ilman pakko-osallistamista esimerkiksi leikkeihin. 

Hyvän fiiliksen takia esimerkiksi (hyvän) bändin palkkaaminen oli meille itsestäänselvyys. Bändin valitsemisen kiemuroista voit lukea enemmän täältä ja päätöksenteon riemua täältä. Viihtyvyyteen liittyvät olennaisesti myös ruoka ja juoma. Erityisesti se, että molemmat ovat hyviä ja niitä on riittävästi. Mietinnässä on nyt kuitenkin vielä, minkälaisia juhlajuomia tullaan tarjoilemaan. Tölkkijuomat, boolia, drinkkibaari? 

Mekin muka edelleen pidämme kiinni unelmien bilehäistä, vaikka koko sakki tässä alkaa olla jo sen ikäisiä, ettei kukaan enää oikeasti jaksa riekkua skumppalasi ojossa aamukuuteen. (Unsplash)


2. Häämatka

Suunnittelun alkutaipaleelta asti olemme unelmoineet pitkästä häämatkasta ja lähes täysimittainen kuherruskuukausi Etelä-Ranskan kautta Italiaan oli toteutusta vaille tehty. Haaveilimme skumpan lipityksestä Nizzassa, pyöräilystä Toscanan auringon alla ja pastan turvottamien ruhojemme uittamisesta Sardinian rantavedessä, mutta katsellaanpa näitä haaveita sitten uudelleen, kun koko maapallo ei ole enää kiinni. Onni onnettomuudessa, että olemme niin jumalattoman saamattomia, emmekä  kerenneet vielä ostaa kaikkia lentoja ja majoituksia, vaikka aika tiuhaan niitä katselimme kovan  matkakuumeen kourissa. 

Näin me oltaisiin menty pitkin Italian pikkukujia runsaat hiuskuontalot hulmuten. (Unsplash)
Jos häämme muuttuvat talvihäiksi, joudumme miettimään koko häämatkan aivan uusiksi. Italia on Italia, mutta emme me millään Vespoilla lähde räntäsateeseen ajamaan... Sekunnin mietimme myös pitkää laskureissua Italian ja Ranskan Alpeille (jos hiihtokeskusten toiminta palautuu normaaliksi ensi talvena), ja vaikka se olisi tosi upea loma, ei se ehkä ole niin ihana häämatkana. 

Aiemmin mietin postauksen verran lisääntymistä ja sen aikataulutusta. Tuo meidän haaveilemamme viininhuuruinen rakkausloma olisi aika erilainen, jos kuvioissa olisi jo se lähmäävä esikoinen. Kaikkeen toki tottuu, mutta olisihan se aikamoinen kompromissi. Ja joo, joo, oma syy, miksei menty naimisiin aiemmin, ollaanhan tässä jo melkein kahdeksan vuotta yhdessä vetelehditty... 😒


3. Sormus

Minun sormukseni siis. 😏 Jos tähän listaukseen nyt yhden pinnallisemman hömppäjutun ottaa, niin kyllä se minun kohdallani on sormus. Olen jo vuosia tiennyt, millaisen haluan, ja unelmieni vihkisormus on edelleen työn alla Malmin korupajalla. Ei se varsinaisesti ole mikään kauhean erikoinen yksilö, mutta sen kanssa on nyt hieman ollut ongelmia. Malmin korupajan kultaseppä on kuitenkin ollut äärimmäisen kärsivällinen ja hyvä asiakaspalvelija minun suhteeni. Nolottaa ja ärsyttääkin olla se "vaikea asiakas", mutta toisaalta olen sitä mieltä, että jos maksan sormuksestani pitkän pennin, sen pitää olla juuri sitä, mitä haluan. Kerron kyllä koko prosessista ja sormuksesta tarkemmin, kun se lopulta on minun hallussani.

Minun sormukseni ei ole tällainen, mutta aika tyylikäs olisi ollut myös tämä ajaton klassikkomalli. (Unsplash)



PIHISTYS


1. Hääkakku

Ei voisi kyllä vähempää kiinnostaa. Meille molemmille kyllä kakku maistuu, mutta kummallakaan ei ole minkäänlaista intohimoa asian suhteen. Kakku kuin kakku. En ole varmaan koskaan edes syönyt pahaa kakkua. Paitsi ne ysärin oudot täytekakut, jotka koristeltiin säilykemandariiniviipaleilla ja kiivillä??? Ihmettelin niitä jo silloin lapsena. Eivät kai nekään tosin pahoja olleet, mutta OUTOJA! Outo täytekakku on myös sellainen, jossa on kermavaahtopursotukset ja päällä pelkkä kinuskimähmäkerros. Sellaisiakin oli minun lapsuudessani.  Eli ei mandariini-kiivi- tai kinuskikakkua meidän häihin, mutta muuten ihan helvetin sama. Kunhan on sievä.

Tässä minun Covid-19-inspiroitunut pääsiäiskakkuni. Ihan keskinkertainen kakkuna, mutta söpö koristeluiltaan.


2. Koristeet

Vielä pari vuotta sitten selasin nettiä pää punaisena ajatellen, että "tommosen (joku turha silppu) haluan kyllä sitte meidän häihin joskus". Nyt olen sitä mieltä, etten halua mitään erityisiä koriste-koristeita hankkia laisinkaan. Ihan turhaa! Toki ihmiset osaavat tehdä tosi kauniita kattauksia ja koristeluita, ja ehdottomasti ne miellyttävät usein minunkin silmääni, mutta en minä jotenkin jaksa nähdä sellaista vaivaa "turhaan". Tai siis käyttää rahaa siihen, saati sitten ostaa ne rojut itselleni nurkkiin pyörimään. Nykyään on tosin paljon juhlatavaravuokraamoja, ja se on kyllä mahtava juttu! Vähentää aika paljon sitä kertakäyttökulttuuria, mitä häihin liittyy. Jos minäkin nyt innostuisin siitä koristelusta enemmän, nämä vuokraamot olisivat ehdottomasti minun valintani. Näillä näkymin koristeet kuitenkin taitavat tulla olemaan lähinnä kukkia ja kaikenmaailman heiniä, ja niistäkin suurimman osan toivon saavani luonnosta. Tiedostan kyllä senkin, että jos häämme tästä kovin kauas siirtyvät, mieleni voi muuttua vielä moneen kertaan.


3. Hääauto

Tämäkään ei voisi vähempää kiinnostaa. Ei tulisi kyllä mieleenkään vuokrata mitään ökyautoa kuljettajineen. Tai siis ei siinä mitään pahaa ole, mutta minusta aivan turhaa. Olen kyllä valtavan tylsä ja negatiivinen ihminen, kun kaikki on minusta vaan turhaa. 😄 Sulhiskaan ei tosin ole kovin kiinnostunut autoista, joten mitäpä sitä turhaan siihen tuhlaamaan. Ajatuksena olisi löytää joku ruma ja vanha rutku, jolla lähtisimme kirkon pihasta, mutta kenelläkään tutulla ei ole sopivaa. Tänä päivänä ne vanhat ja rumat rutkut ovat 90-luvun Toyotoja tai Nissaneita, enkä minä nyt sellaista minun nuoruuteni amisautoa halua. Toisessa ääripäässä ovat ne oikeasti vanhat museoautot ja sellaiset ovat taas liian hienoja. Mieluiten haluaisimme jonkun karmean värisen 70-luvun Mersun, löytyisikö?   

Tällaisia ne "söpöt, vanhat hääautot" ovat sitten meidän lastenlasten aikaan. (Unsplash)

No siinäpä sitä taas oli tyhjänpäiväistä jaarittelua kerrakseen, mutta hyvin sain taas hetken välteltyä tenttikirjoja!

Mitkä teidän häidenne pihistykset ja panostukset ovat? Sulhis sanoi, että aikoo panostaa ruokaan, juomaan ja hyvään rouvaan. Minusta kuulostaa ihan kohtalaiselta suunnitelmalta. ❤   

maanantai 14. lokakuuta 2019

Meillä on bändi!!!

Tiivistelmä: Lue otsikko.

Moi!

Meidän hääsuunnittelumme ottivat ison harppauksen, kun vihdoin saimme lyötyä lukkoon edes jotain. Olemme kauheita jahkailijoita molemmat, joten jokainen tehty päätös on juhlimisen arvoinen juttu. Me muuten olemmekin todella taitavia kippistämään asioille. Ai, tentti läpi, kippis! Ihana kesäilta, kippis! Kohta on joulu, kippis! Vau, miten puhtaaksi sain tämän paistinpannun pohjan, kippis! Lomaan enää 43 päivää, kippis ehdottomasti! Bändi buukattu vihdoin, SUPERKIPPIS!

Emme lopulta päätyneetkään siihen meidän alkuperäiseen ykkössuokkariin, vaan oikeastaan toiseen yhtä hyvään vaihtoehtoon, Rubiinin kuutioon Jyväskylästä. Edellisessä bändiruikutuspostauksessa kyseinen bändi oli se "Bändi 2". 

Ainoa syy, miksi tätä kokoonpanoa ei valittu heti, oli se, että sen ykkössuokkarimme biisilistalla oli neljä (4) hyvää biisiä enemmän kuin heillä. 😂 Hintaero oli kuitenkin 400 e (eli esim. Sulhiksen puvun verran), joten oli tottakai järkevintä kääntyä tähän hieman edullisempaan, mutta kuitenkin yhtä lahjakkaaseen sakkiin. Alla oleva pätkä heidän keikaltaan antaa hieman osviittaa. Todella taitava laulaja ja sellainen reippaan oloinen. Ilmeisesti arvotan ihmisiä kuten entisaikainen keskikoulun opettaja, kun minusta nimenomaan reippaus on kauhean tavoiteltava piirre ihmisessä. 😁 No, mutta kattokeepa ite.


Bändin yhteyshenkilönä on toiminut juuri tämä reipas naissolisti, hän on ollut todella miellyttävä ja avulias koko jahkailumme ajan. Kärsivällisesti vastaili kysymyksiimme, eikä kertaakaan esimerkiksi käskenyt painua helvettiin tai tekemään päätöksiä nopeampaa. Kertoi myös, että neljä biisitoivettamme ovat toteutettavissa ja aikoivat ottaa 60- ja 70-lukulaisen musiikkimakumme huomioon, kun valitsevat uusia kappaleita repertuaariinsa keväällä. 

Kun tässä nyt vauhtiin päästiin, heti seuraavaksi valitsemme sen kuvaajan! Eli voitte odottaa päätöstämme tehdyksi noin puolen vuoden kuluessa.......... 😏 Pukuasiaakin olen jo ajatuksen tasolla laittanut eteenpäin. Lähden marraskuun alussa Helsinkiin koulutusmatkalle (eli pyörähdän messuilla muutamilla luennoilla ja muun ajan lipitän yhden kaasoni nurkissa viiniä) ja tähän reissuun yhdistän pari sovituskeikkaa morsiusliikkeissä. Katselen myös koko ajan aktiivisesti hääkirppiksiä sekä Tori.fi:tä, josko saisin sovittua myös muutaman kotisovituksen yksityishenkilöiden kanssa. 

Nyt kuitenkin kulttuurin pariin, Love Island alkaa!  

Hei ja kerro ihmeessä kokemuksesi, jos meidän hääbändimme on tuttu! 

tiistai 1. lokakuuta 2019

Bändiasian loputonta vatvomista

Tiivistelmä: Bändiasia etenee todella hitaasti ja äärimmäisen epävarmasti.

Terppa!
Luojan kiitos, välillä on tenttejä, joihin valmistautumista välttelen äärimmäisen tehokkaasti ja silloin saankin aina hyvin hääasioita eteenpäin. Tulevan perjantain tentin ansiosta sain vihdoin tehtyä muutamat excelit meille sopivimmista bändiehdokkaista, ja tässä pientä yhteenvetoa. Kaikilta olemme pyytäneet tarjouksen 3 x 45 min musisointiin.

Bändi 1:
- 1400 e
- neljä toivetta
- 14 tosi hyvää kappaletta biisilistalla
- nopea vastaus selkeän tarjouksen kera
- taitava laulaja, mutta jotenkin vähän hissukka

Bändi 2:
- 1600 e
- neljä toivetta
- 22 tosi hyvää kappaletta biisilistalla
- helppoa viestinvaihtoa, todella mukava ja avulias yhteyshenkilö
- ihana ja energinen naissolisti, mutta ei lahjakkain ehdokkaistamme

Bändi 3:
- 1550 e
- neljä toivetta
- 16 tosi hyvää kappaletta biisilistalla
- ehkä jotenkin liian rauhallinen tyyli meidän makuun

Bändi 4:
- 2000 e (APUA, HERRANJUMALA!!)
- neljä toivetta
- 26 tosi hyvää kappaletta biisilistalla
- todella lahjakas ja energinen naissolisti
- mukava yhteyshenkilö, joka kärsivällisesti ja ystävällisesti vastaa jokaiseen kysymykseeni

Luonnollisesti ykkössuosikkimme on tuo kallein. Tottakai..... 😒 Sulhanen bongasi kyseisen bändin jo aiemmin, mutta hylkäsimme sen (hetkeksi) korkean hinnan vuoksi. Tottakai siitä sitten tuli pakkomielle ja bändi pääsi takaisin kisaan mukaan.

Haluamme ehdottomasti sellaisen reippaan ja rempseän naissolistin. Ei mitään herkkää tulkitsijaa, joka kuiskaillen ammentaa sisintään, vaan sellainen energinen (ja tokkiisa taitava) esiintyjä, joka saa omalla lavapresenssillään nostatettua juhlatunnelmaa. Tällä viimeisellä bändillä on hyvä fiilis näytepätkissään ja esiintyminen on kaikin puolin luontevaa koko sakilla. Sellainen vaivaantunut, muka rento hytkyminen on sietämätöntä! Heidän biisilistallaan oli todella paljon meidän lempparibiisejämme, jopa meidän biisimme, Ain't no mountain high enough. Onko se joku merkki? Eikö se vähän ole? Muutenkin biisilista oli meidän tyylisemme, eikä inhokkibiisejä juurikaan löytynyt. Mutta tuo hinta........... On aika reipas korotus venyttää bändibudjettia reilu 30 % alkuperäisestä. MUTTA toisaalta bändiin olemme halunneet alusta asti panostaa, emme vain tajunneet, kuinka paljon ne maksavat. 😂 Me nyt ensisijaisesti haluamme hyvät bileet kavereille, joten bändi on siinä yhtälössä aika merkittävässä asemassa. Huomaatte varmaan, että olemme jo tehneet päätöksen syvällä sisällämme, mutta tarvitsemme jonkinlaisen julkisen hyväksynnän tälle kauhealle rahan syytämiselle. Minä kyllä katselin eilen käytettyjä hääpukuja tositarkoituksella, joten siinähän säästyisi rahaa......

Anna vertaistukea ja kerro bändivalinnastanne erityisesti siinä tapauksessa, että se oli vielä kalliimpi kuin meidän ykkössuosikkimme.

Ps. Tjäreborg ei näköjään kaatunutkaan ja matkavarauksemme on siten edelleen voimassa. Mutta eipä nyt intoilla vielä liikaa. Annan itseni tuntea ensimmäisen lämpimän ajatuksen vasta, kun istun koneessa se naurettavan ylihintainen viinilasillinen kourassani.

maanantai 23. syyskuuta 2019

Elonmerkkejä, bändiasiaa ja yleistä kiukuttelua

Tiivistelmä: En ole taaskaan tehnyt mitään häiden eteen.............

Moikkuli!

Anteeksi, olen kyllä äärimmäisen paska blogisti, kun en koskaan muista blogata! On ollut niin tiukkaa koulun kanssa, perjantaina nimittäin oli iso tentti, johon suunnittelin lukemisen aloittamista monta viikkoa aamusta iltaan! Kun sain vihdoin siirryttyä lukemisessa ajatuksen tasolta käytäntöön, ne jäljellä olevat kolme päivää venyivätkin sitten aika pitkikis. Viimeinen yö ennen tenttiä meni jälleen all-nighteriksi, eli luin aamuun asti ja haahuilin sitten laskuhumalan tapaisessa horteessa tenttisaliin. Jotenkin tavallaan nautin noista tenttiä edeltävistä "yövuoroista", siinä saa sellaisen tyydytystä tuottavan draivin päälle. Ja kuinka ihanaa on, kun se tentti on sitten vihdoin ohi! Mutta joo, voisihan se olla myös ihan järkevää lukea vaikka viikko muutama tunti iltaisin ja nukkua kuten normaalit ihmiset....

Se niistä selityksistä. Häähommista minulla ei tosin ole juuri kerrottavaa, ne eivät ole oikeastaan edenneet. Viimeksi tuskailin valokuvaajan hankkimisesta. Aikamoinen ylläri, mutta emme ole saaneet asiaaa yhtään eteenpäin. 😅 Bändiasiaa sen sijaan olemme hieman edistäneet. Laitoin Facebookin "Bändit häihin" -sivustolle ilmoituksen, johon sainkin vastauksia ihan sopivasti. Niistä karsimme muutaman ehdokkaan, joiden biisilistoja piti käydä läpi viime viikonloppuna, mutta minulla meni nuo pari päivää siinä tentinjälkeisessä hurmoksessa, että se vähän jäi...

(Unsplash)

Yksi tosi hyvä ehdokas on, jonka biisilista oli melkein kokonaan meidän makuumme, ja lisäksi saa pyytää neljä toivebiisiä listan ulkopuolelta. Bändi on hieman kauempaa, joten matkoineen ja majoituksineen hinnaksi määräytyy n. 2000e, mikä on 500e enemmän kuin olimme alunperin budjetoineet. Tosin tämäkin budjetointi perustuu niihin muutaman vuoden takaisiin kaasokokemuksiini, joten hinnat ovat voineet hyvinkin yleisesti nousta. Sulhis oli kyllä sitä mieltä, että voimme kyllä laittaa muutaman satkun lisää, jos kaikin puolin mieluinen bändi löytyy. Olisihan se tietenkin järkevämpää ottaa bändi näiltä huudeilta, ettei tulisi ihan turhaan satojen kilometrien autoilua... 

Yllätyksenä tosin tuli bändien kanssa ajatuksia vaihdeltaessa, että asiakas ei saa valkkailla listalta kaikkia suosikkejaan soitettavaksi. Ajattelin, että tottakai bändi voi soittaa repertuaaristaan ihan mitä asiakas vain haluaa, mutta ilmeisesti on tapana kertoa suosikkejaan (ja inhokkejaan) biisilistalta ja he sen mukaan haistelevat sopivan tyylin ja kokoavat setit. En kehdannut keneltäkään kysyä, että mitä heleä tämä on, mutta kertoisiko joku viisaampi lukija? Jos bändi osaa listansa biisit, niin mikseivät soita niistä, mitä vain asiakas tahtoo? Ymmärrän, että pitää tietenkin miettiä, mikä biisi laitetaan  mihinkin settiin ja miten aika riittää, järjestää nuotit, mutta silti... Tuossa työssä on varmasti jotain isompaa, jota kaltaiseni amatööri ei nyt hoksaa. Uskon kyllä, että bändi tietää paremmin, miten setit kannattaa koota, ja mikä uppoaa porukkaan, mutta kai bändit lähtökohtaisesti valitsevat listoilleen biisejä, joiden uskovat toimivan keikoilla...? 

Uskon kuitenkin, että pääsemme tulevan bändimme kanssa yhteisymmärrykseen. Siihen 3 x 45 min -keikkaan mahtuu kuitenkin aika monta biisiä, joten bändi varmasti ihan mielelläänkin soittaa ainakin ne meidän EHDOTTOMAT suosikkimme heidän listaltaan. Ja pakko sanoa, että enpä ole koskaan törmännyt juhlissa sellaiseen bändiin, joka ei olisi minua  ja Sulhista houkutellut tanssimaan. Että bändi saa kyllä olla aivan sysipaska, jos ihmiset eivät juhlissa fiilistele yhtään mukana. Meidän ehdokkaamme vaikuttivat kaikki superlahjakkailta ja hyviltä esiintyjiltä, mikä ei kyllä ainakaan helpota valinnan tekoa... 

(Unsplash)
Yksi murheenkryyni on lisäksi meidän häätanssimme ja sen jälkeen tulevat tanssit. Otetaanko valssi vai joku muu? Tuleeko meidän tanssimme jälkeen vanhempien tanssi ja sen jälkeen appivanhempien? Olisiko vain helpoin ottaa meidän häätanssimme, jonka jälkeen kaikki saavat tulla vapaasti  tanssilattialle. Jos jättäisi valssit ja muut paritanssit kokonaan pois? Vai pitäisikö edes yksi perinteisempi tanssi ottaa ensitanssin jälkeen setiä ja tätejämme ajatellen... Miten te teette tai olette tehneet? Kaikki keskustelupalstat antaa minulle ihan valtavasti, kun olen juuri tälläinen jahkailija. Saan ihanaa mielenrauhaa lukiessani muiden kokemuksia ja fiiliksiä sillä hetkellä minua järjettömästi stressaavasta asiasta. Samaa kanssakäymistä kävisin mielelläni myös teidän lukijoiden kanssa.

Tällä hetkellä muuten stressaa Thomas Cookin konkurssi. Voisin tehdä itsestäni memen; "En yleenesä osta pakettimatkoja, mutta kun ostan, matkanjärjestäjä menee konkurssiin."........... 😄 Ostimme tosiaan kaverini kanssa hetken mielijohteesta matkat Kap Verdelle syyslomalle Tjäreborgilta, joka on Thomas Cookin tytäryhtiö ja käyttää TC Airlinesia. Kohta varauksen (ja maksun jälkeeen) luin netistä Thomas Cookin taloudellisista vaikeuksista. Onneksi olen kovan luokan pessimisti realisti ja tappelin Tjäreborgin kanssa välittömästi maksutapamme muuttamisesta. Olin nimittäin typeryyksissäni maksanut debitillä. Luottokortilla maksaessa konkurssitilanteessa rahansa saa aika nopsaa takaisin. Nykyisin tosin matkanjärjestäjät maksavat eräänlaista vakuutta, jolla sitten konkurssitilanteessa rahoitetaan maksujen palautukset ja kotiinlennätykset jne, mutta siinä prosessissa voi mennä k a u a n. No, saimme vihdoin viime viikolla venkslattua maksujamme siten, että maksu on nyt suoritettu luoton puolelta. 

Olen jo monta päivää ollut varma, että loppu tulee, ja olenkin jo katsellut valmiiksi uutta matkaa. Nyt kun Tjäreborg myöntäisi jo, että sama paska heillä on housuissaan, ja peruisi matkamme, jotta uskallamme varata uuden. Sehän se olisikin, jos varaisimme jo uuden, ja tapahtuisikin ihme, ja  Tjäreborg saisi tekohengitystä vielä meidän matkamme ajaksi. Mutta epäilen. Aivan järkyttävän huonoa tiedottamista kyllä Tjäreborgilta. Vielä eilen vakuuttelivat ihmisille, että Cookin tilanne ei vaikuta mihinkään, kaikki on hyvin ja kaikki järjestyy (,mitä minä en luonnollisesti patologisena negistelijänä enää uskonut, joten jotain iloa siitäkin luonteenpiirteestä), ja sitten tänä aamuna ihmisille on lentokentällä 5 min ennen boardingia ilmoitettu, että menkää kotiin. Ymmärrän, että yhtiö yrittää loppuun asti tehdä kaikkensa välttääkseen konkurssin, mutta olisi kai sitä voinut nyt asiakkaille ilmoittaa rehdisti, että paska varmaan lentää meidänkin tuulettimeen, jos emoyhtiö kaatuu. Kaiken huippu, että tänä aamuna pystyi vielä ostamaan matkoja Thomas Cookin lennoille ja hotelleihin Tjäreborgin nettikaupasta... Ärsyttää tämä toimintapa kaikin puolin. Toivottavasti Tjäreborg ei kuitenkaan ihan vielä kaadu, että voin tämän oman matkani jälkeen boikotoida heitä oikein olan takaa. 😃

Aivan paska maanantai täällä. Toivottavasti teillä on ollut parempi. 👍 

sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Save the Date -bileet, vahingossa!

Tiivistelmä: Kuulimme Save the Date -bilekonseptista. Innostuimme valtavasti ja meinasimme ryhtyä järjestämään, mutta sitten muistimme pitäneemme sellaiset jo useampaan otteeseen.

Moi!

Meillä tulee Sulhiksen kanssa tulevana itsenäisyysäpäivänä seitsemän (7) vuotta täyteen yhteistä taivalta. Luojan kiitos muuten, häät ovat vasta ensi kesänä, että kerkeämme nähdä, selviämmekö siitä kuuluisasta seitsemännen vuoden kriisistä.... 😏 Viime viikonloppuna järjestimme myös seitsemännen kerran meidän oman pikkufestarimme, Mullirockin. Tämä ei nyt oikeastaan suoranaisesti liity häihin, mutta vähän niin kuin kuitenkin.

Luin aiemmin It's a Match -blogista Save the Date -kutsuista. Ideana on siis pitää häihin kutsutuille (kavereilla) ennakkobileet, joissa porukka pääsee hieman tutustumaan toisiinsa jo etukäteen, mikä varmasti edesauttaa rennon tunnelman luomista itse hääjuhlaan. Minusta aivan mahtava idea ja luettuani Kiiran postauksen halusin ehdottomasti järjestää itse samanlaiset. Ja mielellään heti! Selitin keväällä asiaa Sulhikselle suu vaahdossa, kunnes tajusimme, että mehän olemme pitäneet tällaiset juhlat jo kuusi kertaa! Kuten alussa mainitsin, järjestämme Sulhiksen kanssa joka kesä vähän isommat kotibileet kavereillemme festariteemalla. Vuokraamme erään huvilan täältä Oulusta, laittelemme naposteltavaa ja boolia ja joskus saamme jopa esiintyjänkin luomaan festaritunnelmaa. Kaverit ostavat tapahtumaan rannekkeen, joiden tuotoilla pyritään kattamaan suurin osa kuluista (Mullirock Ltd on ehdottomasti voittoa tavoittelematon organisaatio). Juhlat alkavat joka vuosi tervetuliaismaljalla, johon liittyen on muotoutunut jo perinteeksi ostaa joltain matkalta mahdollisimman iljettävän makuinen juoma alkushotiksi. Tänä vuonna kippistelimme juhlat käyntiin  kynsilakanpoistoaineen makuisella sitrusvodkalla. 

Näille festareille omien juomien tuominen on sallittua, mutta kaveriporukkamme viinimestari on jo useana vuotena tehnyt meille myös myyntiin aivan spesiaalia mulliviiniä (Sinikka tai Marjaana riippuen käytetyistä marjoista). Hommaamme viinimaisterille raaka-aineet ja maksamme vähän vaivanpalkkaa, mutta hyväntekeväisyyttähän tuo häneltä on työmäärä huomioiden. Viiniä mainostetaan cruelty free luomuviininä, joka on tehty vain itsestään pudonneista marjoista (naurattaa oma nokkeluuteni 😂) ja hyvin tekee kyllä kauppansa vuosi toisensa jälkeen. Olemme miettineetkin, josko tilaisimme ko. viinimestarilta pienen satsin myös häihin myöhäisillan loppasuille. Oma nimikkoviini häihin olisi aika siisti.


Molemmat kuvat ovat tulevan anoppini ottamia viime vuoden hulinoista, joissa minun ja Sulhiksen vanhemmat olivat mukana juhlimassa vippeinä.

Mullirockin artistikattaus on ollut vaihtelevaa. Tarkoittaen siis sitä, että joskus ei ole esiintyjää laisinkaan, joskus joku lahjakkaista kavereistamme suostuu musisoimaan, ja kerran oululainen bändi, 2-7 Miehen Trio, saapui juhlapaikalle kesken illan vetämään yllärikeikan. Tänä vuonna kaverini miehen bändi tarjoutui tulemaan esiintymään. Band Mennen soitti ihan huikean keikan ja siinä sai välillä ihan tosissaan pelätä juhlapaikan lattian puolesta, joka tuntui antavan koko ajan vain enemmän periksi yleisön tanssiessa AIKA villisti... Bändi oli valinnut todella onnistuneesti sellaisia klassikoita, jotka saivat ihmiset liikkeelle. Bändille oli myös vinkattu minun rakkaudestani J. Karjalaista kohtaan ja festivaaliemäntä lähti kyllä kaikista henkseleistään viimeistään sitten, kun "Mennyt mies" kajahti soimaan. Keikka huipentui The White Stripesin Seven Nation Army -kappaleeseen, jonka aikana minut kuulutettiin lavalle hakkaamaan rumpua. Minähän en ole kauhean laisinkaan  musikaalinen, mutta selvisin nakista musaopettaja-kaasobestikseni tuella, joka piteli rumpua ja varmuuden vuoksi nyökytteli liioitellun dramaattisin liikkein rytmiä ihmismetronomin tavoin. Se on kyllä taivahan tosi, että livemusiikki nostattaa aina juhlatunnelman kattoon. Alusta asti onkin ollut selvää, että meidän häihimme hommataan ehdottomasti bändi. Pitäisi kai alkaa jo kovaa vauhtia metsästämään sopivaa kokoonpanoa...

Minulla on harmittavan usein tuollainen arvosteleva ja tympääntymistä viestivä ilme....
Mutta se Mullirockista. Häihin kutsuttavista kavereista suurin osa on siis jo tutustunut hieman  toisiinsa tässä vuosien varrella. Mullirockien antaman kokemuksen perusteella uskallankin väittää, että häistämme tulee elämämme parhaat bileet. Paljon tanssia, naurua. hirveästi ala-arvoista huumoria ja muutama kauhistunut sukulainen. 👌

Oletko jo lukenut?

Päähenkilöiden esittely

Minusta on luontevaa kertoa tähän alkuun hieman meistä tyypeistä tämän blogin takana. Itseäni ainakin kiinnostaa aina blogeja lukiessani,...