3 x (panostus + pihistys) = meidän häät

Yritän nyt taas vähän herätellä siellä mielen pimeimmissä sopukoissa uinuvaa hääfiilistä... Tai no, minulla olisi huomenna tentti ehkä maailman tylsimmästä aiheesta, ja tunnetustihan olen ahkerimmillani blogin suhteen silloin, kun pitäisi tehdä koulujuttuja.  

Ja ei, me emme ole vieläkään saaneet tehtyä mitään päätöksiä siirtämisen suhteen. Muuta kuin, että siis häät siirretään. Yksi kaaso on jo aivan helisemässä, kun emme saa lyötyä mitään lukkoon. Se takoo jo nyrkkiä pöytään, että nyt se pershedelmä alulle tai uuden hääpäivän päättäminen vuoden sisälle niinku olis jo. Hänellä itsellään on jo jotain 17 lasta, että antaisi meille yhden häiden jälkeen, niin ei tarvisi tätäkään enää vatvoa. Häät voisi huoletta siirtää kesälle 2021 ilman alati kasvavaa huolta näivettyvistä munasarjoistani. 

Takaisin tähän hääfiiliksen keinotekoiseen nostatteluun... Minusta on ihanaa lukea ihmisten listoja eri asioista, joten pannaas listaten minun  meidän häidemme panostukset ja pihistelyt.

PANOSTUS

1. Yleinen fiilis

Ainoa, mikä juhlista jää mieleen, on yleinen tunnelma. Meille onkin tärkeää, että vierailla on mukavaa ja he viihtyvät. Vaikka häät tietenkin ovat tavallaan meidän päivä, kyllä meille on tärkeintä, että saadaan järjestää hyvät juhlat nimenomaan vieraille, eli meidän perheillemme ja ystävillemme. Panostamme siis siihen, että "ohjelma" olisi mahdollisimman monelle mieluisaa ilman pakko-osallistamista esimerkiksi leikkeihin. 

Hyvän fiiliksen takia esimerkiksi (hyvän) bändin palkkaaminen oli meille itsestäänselvyys. Bändin valitsemisen kiemuroista voit lukea enemmän täältä ja päätöksenteon riemua täältä. Viihtyvyyteen liittyvät olennaisesti myös ruoka ja juoma. Erityisesti se, että molemmat ovat hyviä ja niitä on riittävästi. Mietinnässä on nyt kuitenkin vielä, minkälaisia juhlajuomia tullaan tarjoilemaan. Tölkkijuomat, boolia, drinkkibaari? 

Mekin muka edelleen pidämme kiinni unelmien bilehäistä, vaikka koko sakki tässä alkaa olla jo sen ikäisiä, ettei kukaan enää oikeasti jaksa riekkua skumppalasi ojossa aamukuuteen. (Unsplash)

2. Häämatka

Suunnittelun alkutaipaleelta asti olemme unelmoineet pitkästä häämatkasta ja lähes täysimittainen kuherruskuukausi Etelä-Ranskan kautta Italiaan oli toteutusta vaille tehty. Haaveilimme skumpan lipityksestä Nizzassa, pyöräilystä Toscanan auringon alla ja pastan turvottamien ruhojemme uittamisesta Sardinian rantavedessä, mutta katsellaanpa näitä haaveita sitten uudelleen, kun koko maapallo ei ole enää kiinni. Onni onnettomuudessa, että olemme niin jumalattoman saamattomia, emmekä  kerenneet vielä ostaa kaikkia lentoja ja majoituksia, vaikka aika tiuhaan niitä katselimme kovan  matkakuumeen kourissa. 

Näin me oltaisiin menty pitkin Italian pikkukujia runsaat hiuskuontalot hulmuten. (Unsplash)

Jos häämme muuttuvat talvihäiksi, joudumme miettimään koko häämatkan aivan uusiksi. Italia on Italia, mutta emme me millään Vespoilla lähde räntäsateeseen ajamaan... Sekunnin mietimme myös pitkää laskureissua Italian ja Ranskan Alpeille (jos hiihtokeskusten toiminta palautuu normaaliksi ensi talvena), ja vaikka se olisi tosi upea loma, ei se ehkä ole niin ihana häämatkana. 

Aiemmin mietin postauksen verran lisääntymistä ja sen aikataulutusta. Tuo meidän haaveilemamme viininhuuruinen rakkausloma olisi aika erilainen, jos kuvioissa olisi jo se lähmäävä esikoinen. Kaikkeen toki tottuu, mutta olisihan se aikamoinen kompromissi. Ja joo, joo, oma syy, miksei menty naimisiin aiemmin, ollaanhan tässä jo melkein kahdeksan vuotta yhdessä vetelehditty... 😒

3. Sormus

Minun sormukseni siis. 😏 Jos tähän listaukseen nyt yhden pinnallisemman hömppäjutun ottaa, niin kyllä se minun kohdallani on sormus. Olen jo vuosia tiennyt, millaisen haluan, ja unelmieni vihkisormus on edelleen työn alla Malmin korupajalla. Ei se varsinaisesti ole mikään kauhean erikoinen yksilö, mutta sen kanssa on nyt hieman ollut ongelmia. Malmin korupajan kultaseppä on kuitenkin ollut äärimmäisen kärsivällinen ja hyvä asiakaspalvelija minun suhteeni. Nolottaa ja ärsyttääkin olla se "vaikea asiakas", mutta toisaalta olen sitä mieltä, että jos maksan sormuksestani pitkän pennin, sen pitää olla juuri sitä, mitä haluan. Kerron kyllä koko prosessista ja sormuksesta tarkemmin, kun se lopulta on minun hallussani.

Minun sormukseni ei ole tällainen, mutta aika tyylikäs olisi ollut myös tämä ajaton klassikkomalli. (Unsplash)

PIHISTYS

1. Hääkakku

Ei voisi kyllä vähempää kiinnostaa. Meille molemmille kyllä kakku maistuu, mutta kummallakaan ei ole minkäänlaista intohimoa asian suhteen. Kakku kuin kakku. En ole varmaan koskaan edes syönyt pahaa kakkua. Paitsi ne ysärin oudot täytekakut, jotka koristeltiin säilykemandariiniviipaleilla ja kiivillä??? Ihmettelin niitä jo silloin lapsena. Eivät kai nekään tosin pahoja olleet, mutta OUTOJA! Outo täytekakku on myös sellainen, jossa on kermavaahtopursotukset ja päällä pelkkä kinuskimähmäkerros. Sellaisiakin oli minun lapsuudessani.  Eli ei mandariini-kiivi- tai kinuskikakkua meidän häihin, mutta muuten ihan helvetin sama. Kunhan on sievä.

Tässä minun Covid-19-inspiroitunut pääsiäiskakkuni. Ihan keskinkertainen kakkuna, mutta söpö koristeluiltaan.

2. Koristeet

Vielä pari vuotta sitten selasin nettiä pää punaisena ajatellen, että "tommosen (joku turha silppu) haluan kyllä sitte meidän häihin joskus". Nyt olen sitä mieltä, etten halua mitään erityisiä koriste-koristeita hankkia laisinkaan. Ihan turhaa! Toki ihmiset osaavat tehdä tosi kauniita kattauksia ja koristeluita, ja ehdottomasti ne miellyttävät usein minunkin silmääni, mutta en minä jotenkin jaksa nähdä sellaista vaivaa "turhaan". Tai siis käyttää rahaa siihen, saati sitten ostaa ne rojut itselleni nurkkiin pyörimään. Nykyään on tosin paljon juhlatavaravuokraamoja, ja se on kyllä mahtava juttu! Vähentää aika paljon sitä kertakäyttökulttuuria, mitä häihin liittyy. Jos minäkin nyt innostuisin siitä koristelusta enemmän, nämä vuokraamot olisivat ehdottomasti minun valintani. Näillä näkymin koristeet kuitenkin taitavat tulla olemaan lähinnä kukkia ja kaikenmaailman heiniä, ja niistäkin suurimman osan toivon saavani luonnosta. Tiedostan kyllä senkin, että jos häämme tästä kovin kauas siirtyvät, mieleni voi muuttua vielä moneen kertaan.

3. Hääauto

Tämäkään ei voisi vähempää kiinnostaa. Ei tulisi kyllä mieleenkään vuokrata mitään ökyautoa kuljettajineen. Tai siis ei siinä mitään pahaa ole, mutta minusta aivan turhaa. Olen kyllä valtavan tylsä ja negatiivinen ihminen, kun kaikki on minusta vaan turhaa. 😄 Sulhiskaan ei tosin ole kovin kiinnostunut autoista, joten mitäpä sitä turhaan siihen tuhlaamaan. Ajatuksena olisi löytää joku ruma ja vanha rutku, jolla lähtisimme kirkon pihasta, mutta kenelläkään tutulla ei ole sopivaa. Tänä päivänä ne vanhat ja rumat rutkut ovat 90-luvun Toyotoja tai Nissaneita, enkä minä nyt sellaista minun nuoruuteni amisautoa halua. Toisessa ääripäässä ovat ne oikeasti vanhat museoautot ja sellaiset ovat taas liian hienoja. Mieluiten haluaisimme jonkun karmean värisen 70-luvun Mersun, löytyisikö?   

Tällaisia ne "söpöt, vanhat hääautot" ovat sitten meidän lastenlasten aikaan. (Unsplash)

No siinäpä sitä taas oli tyhjänpäiväistä jaarittelua kerrakseen, mutta hyvin sain taas hetken välteltyä tenttikirjoja!

Mitkä teidän häidenne pihistykset ja panostukset ovat? Sulhis sanoi, että aikoo panostaa ruokaan, juomaan ja hyvään rouvaan. Minusta kuulostaa ihan kohtalaiselta suunnitelmalta. ❤   

Katsaus kaikkeen siihen, mikä on tekemättä

Tiivistelmä: Niin paljon tekemistä, niin vähän viitseliäisyyttä.

Minä jatkuvasti vaan valitan, kun mitään ei olla saatu aikaiseksi ja kauheasti pitäisi tehdä, enkä sitten kuitenkaan tartu toimeen. Listaan nyt tekemättömät hommat, sillä yleensä se lisää ahdistusta sen verran, että saan edes jotakin pitkin hampain suoritettua.

Tässä minä miettimässä metsässä kaikkia tekemättömiä töitäni. (Pixabay)

1. Minun hääpukuni

Tämä on ehkä nyt listan kärkipäässä pitkien tilausaikojen takia. Menen ensi viikolla Helsinkiin häämessuille ja samalla reissulla käyn vielä ihan pikkusen vilkuilemassa pukutarjontaa, josko löytyisi tämänhetkistä suosikkiani vielä parempi. 20.1.2020 olkoonkin siis deadline hääpuvun ostolle tai tilaukselle. Aamen!

2. Sukunimi!!!??!?!?

Tällä asialla alkaa olla jo oikeasti kiire, jos joudumme anomaan uudissukunimen käyttöönottoa maistraatista. Jos et ole lukenut aiempia postauksiani, tiivistetysti kerron, että minä en halua Sulhiksen nimeä, eikä hän minun, joten otamme jonkun uuden, yhteisen sukunimen. Toiveissa on keksiä ihan itse se uusi nimi meidän nimiemme pohjalta, mutta tähän mennessä olemme keksineet vain Juoppo ja Roju, joka Sulhiksen mielestä tarkoittaa siemennestettä, joten ei ihan  kauhean vahvasti mene. Toinen vaihtoehto on ottaa sukunimi jomman kumman suvusta, mutta se tuntuu tylsemmältä vaihtoehdolta. Olisi ihanaa keksiä joku aivan uusi nimi, jota ei ole vielä kenelläkään muulla! 

3. Häämatka

Tämäkin pitäisi olla jo varattuna, mutta yllättäen emme ole saaneet päätettyä matkakohdetta. Tai edes maanosaa. 

4. Kutsut

Olen varmaan maininnut olevani innokas paskartelija, joten haluaisin edes osaksi toteuttaa kutsut itse. Monet heinäkuun parit puuhaavat kutsujaan jo kovaa vauhtia, joten mekin yritämme saada tämän aluilleen tammikuun aikana. Jospa edes häämonogrammin (tärkeä 😄) saisimme suunniteltua lähiaikoina.

5. Sulhiksen puku ja asusteet

Sulhis haluaa tummansinisen puvun, jolle hänellä on käyttöä myös häiden jälkeisessä elämässä. Rusetin väriä hän ei ole vielä päättänyt, eikä meillä ole oikein mitään teemavärejäkään, joita voisi käyttää apuna... Sulhikselle on haussa myös ruskeat kengät sekä liivi, jollakin jujulla. 

6. Minun kaikki asusteeni

En oikeastaan edes tiedä vielä, mitä tarvitsen. En halua ostaa rihkamakoruja, enkä myöskään tuhlata harvoin käytettäviin oikeisiin juhlakoruihin omaisuutta, että vähän pattitilanne. Laitan varmaankin vain korvikset sekä rannekorun, joten saatan tyytyä oman korurasiani sisältöön (tai mennä äidin laatikoille).

Raahaan aina kaikenlaista paskaa mukanani, joten tarvitsen ehdottomasti laukun, mutta se ei näyttele niin suurta osaa hääpäivän lookissani, että alkaisin siihen panostamaan. Ehkä tuunaan yhtä vanhaa nudea laukkuani. En näe järkevänä ostaa erikseen erikoista häälaukkua, jota en käyttäisi enää koskaan toisten.

Kengät ovat hääryhmien perusteella monelle morsiamelle todella tärkeä elementti asussa. Upeita kenkiä monella näyttääkin olevan! Tässä asiassa olen jälleen kuitenkin tylsimys, enkä halua ostaa erikseen hääkenkiä pelkkiä häitä varten. Ostinkin viime kesänä eräisiin juhliin nudet korkkarit silmällä pitäen omia häitäni ja sitä totuutta, että nudeja korkkareita nyt vaan tarvitsee AINA ja ennen kaikkea ne ovat ajattoman tyylikkäät! Näillä kyseisillä kengillä kävely oli kuitenkin tosi rasittavaa hiekkaisella pihalla ja upottavalla nurmikolla, että en ole aivan vakuuttunut. Voinhan minä tietenkin yrittää pysytellä vain kovalla lattialla, mutta kun ne häätkin ovat siellä peltojen keskellä, että kuitenkinhan sitä joutuu jossain vaiheessa metsään laukkaamaan.

Olisihan niitä paljon nudeja korkkareita mielenkiintoisempia kenkiä olemassa, mutta eihän ne kengät sieltä helmoista mihinkään edes näy. Ymmärrän toisaalta myös ajatuksen siitä, että esimerkiksi ne kengät ovat juuri ne häihin hommatut spesiaalikengät, mutta en nyt siltikään jotenkin innostu tuhlaamaan ns. turhaan. Siis minun mielestäni turhaan! Olen ihan kauhea kitupiikki toisinaan...

Olen myös miettinyt, tarvitsenko kakkoskengät. Jotkut helpot ja korottomat ehkä? En haluaisi ballerinoja, kun minulla siinä kärsii heti koko olemus, ja se meno olisi juuri sellaista todella epäviehättävää lampsimista sitten. Paras ratkaisu kai olisi panostaa huippumukaviin korkokenkiin, joilla jaksaa riekkua koko päivän, mutta se vaatisi juuri sellaista pitkäjänteisyyttä taustatutkimusta, johon minulla ei riitä kärsivällisyys. 😅

7. Menun suunnittelu pitopalvelun kanssa

Ajatuksissa on ollut tarjoilla pääruuaksi pelkkää kalaa. Jännittää kyllä, miten vieraat suhtautuvat lihan puuttumiseen. Minä en itse juurikaan syö punaista lihaa ja Sulhiskin on nyt ehdotellut, josko jätettäisiin se ihan kokonaan pois meidän omasta ruokavaliostamme, joten kala olisi meille itsellemme ihan luonnollinen valinta. Emme äkkiseltään keksineet yhtään kalavihaajaa vieraistamme, toki allergiset huomioitaisiin, jos sellaisia on, mutta niitäkään emme ainakaan muista olevan. Alkuruokien puolella voisi olla jotain lihajuttua, esimerkiksi leikkeleitä ja minilihapullia, joilla ne kunnolliset lihansyöjä-heteroäijjjät voisivat täydentää akkamaista kala-annostaan.....

8. Vihkisormukset

Tämä homma on jo laitettu alulle, ja ensi viikolla menenkin katsomaan kultasepän sormukseeni  löytämää timanttia. Omasta sormuksestani ja sen teettämiseen liittyneistä törttöilyistäni kerron joskus  erillisessä postauksessa, mutta sen sanon, että meinasi lipsahtaa elämäni kalleimman hutiostoksen puolelle. Sulhiksella puolestaan on vähän sellainen lelusormus kihlana, joten olen ehdotellut, josko ostettaisiin uusi häihin, mutta tämä on vielä harkinnassa. Sulhis on tykästynyt sormukseensa, ja onhan se tumma titaanisormus toisaalta aika cool.

9. Kukat ja muut koristeet

Näistä alkaa jo olla ihan hyvät suunnitelmat. Alkukesästä pitää testailla oman pihan ruohoja pöytiin tuleviin köynnöksiin. Jos omat viritelmät rupsahtavat köppyröiksi heti alkuunsa, käännymme kukkakauppiaan tai kukkatukun puoleen. Varsinaisia koristeita nyt ei taida juurikaan tulla, mutta erilaisia kultaisia kehyksiä olen ajatellut pöytiin menuille ja ohjelmille. Porukoilta löytyy noin 700 kultaista valokuvakehystä, joten niitä ei tarvitse sen kummemmin metsästää. Kerroin aiemmin niistä valosarjoista, joita ostin jotain 4500 m ja kuitenkin vähän harmittelin, etten ostanut enempää. No, vanhempanihan hurauttivat vielä seuraavana päivänä uudestaan sinne Haaparantaan, kun äidillä oli jäänyt jotain hampaankoloon....... 

Samalla reissulla toivat meille vielä toisen hiton pitkän led-sarjan sekä kymmenmetriset lipputankovalot. Jospa nyt pärjäisi. Kevään aikana käymme juhlapaikalla katsomassa, että minkälainen navetta se olikaan ja minkälainen valoshow sinne viritellään.

10. Kaikkea ärsyttävää paperinpyöritystä

Avioehto ja esteiden tutkinta nyt ainakin. Tiedän, että ne pitää tehdä, mutta ei jotenkin kiinnosta yhtään tuollainen. Ehkä yritän vaivihkaa ujuttaa ne Sulhiksen työlistalle.

Lisäksi varmasti miljoona muuta asiaa, joita emme ole edes osanneet ajatella. Tätä listaa kootessamme korostui ainakin se, kuinka saamattomia jahkailijoita me olemme. Pitäisi vaan reippaasti lyödä asioita lukkoon, eikä neljän kuukauden välein miettiä puoli minuuttia, että oiskohan se uunilohi ok vai suuttuuko sukulaiset. No, mutta nyt minä  kuitenkin jälleen tyytyväisenä sysään nämä kaikki tekemiset syrjään mielestäni ja prokrastinoin niin maan perusteellisesti! 

Toivottavasti sinun paluusi arkeen oli armollinen ja kevyt, minua on vaan ottanut aivoon eilisillasta lähtien. Jatkunee jonnekin torstain paikkeille saakka. 

Ps. Vuoden hääblogi -äänestys on käynnissä 13.1.2020 saakka! Äänestämään pääset tästä. ❤

Valoa hääkansalle

Tiivistelmä: Kävin ulkomailla, söin sen perus 12 lihapullaa Ikeassa ja ostin valoja.

Lähdimme porukoiden kanssa Ikeaan alennusjoulukoristeiden perässä, mutta eihän siellä enää mitään ollut. Myös Dollarstoren ja Rustan hyllyt olivat aika lailla jo nuohuttu tyhjiksi nopeampien jouluhullujen toimesta. Äitikin meinasi vähän jo hätääntyä Ikeassa, kun ei ollut oikein mitään varsinaista isompaa ostettavaa, eikä niitä joulukoristeitakaan löytynyt. Se sitten nakkeli väkisin kärryyn jotain säilytyslaatikoita, koska "näitä tarvii aina" ja metallisen, noin kaksimetrisen kenkälusikan. No okei, minäkin otin sellaisen. Meillä oli ennestään se Ikean muovinen tosi pitkä kenkälusikka, mutta tuo uusi on VIELÄ pidempi ja jämäkämpi. Kyllä minä siitä aika paljon innostuin, jos nyt rehellisiä ollaan.

Häihin löysin myös vähän jotain rompetta. Nyt, kun häät eivät enää ole sitten joskus ensi vuonna, alkaa jo konkretisoitua tämä touhu. Että pitäisi kai alkaa jo tekemäänkin jotain niiden juhlien eteen. No, vähän sitten sillä tavalla veren maku suussa laukoin niitä Haaparannan kauppoja etsien EDES JOTAIN sopivaa häihin. Siis niihin häihin, joihin ei alunperin pitänyt tulla MITÄÄN koristeluita. Nyt sinne on joka tapauksessa hankittu tuhansia kruunukynttilöitä ja joku 1800 m koristevaloja. Näiden suhteen tein kyllä mielestäni aika hyviä löytöjä. Ensinnäkin kaikki oli tarjouksessa ja toiseksi, en maksanut mitään itse, että silläkin tavalla ihan hyvä diili minulle.

Kruunukynttilöitä sai Ikeasta 50 kpl kybällä. Ostettiin niitä kolme pakettia, vain Luoja yksin tietää, miksi.... Äiti mietiskeli, että kyllä niitä tarvitaan reilusti, jos pitää vaihtaa kesken illan uudet. Juuri tuollaista ylimääräistä, kesken illan tapahtuvaa puuhastelua en haluaisi häihin ollenkaan. Varmaan henkilökunta sen tietenkin hoitaisi, mutta ei ketään varmaan kiinnosta, onko kynttilöissä tuli klo 23??? Luin muuten jonkun testin netistä ja Ikean versiot olivat voittaneet suuren kruunukynttilätestin paloajalla 8 h 17 min! Jos siis saavumme juhlapaikalle noin klo 15 ja kynttilät ovat juuri sytytetty, ne palavat  klo 23.17 asti eli sammuvat juuri sopivasti siihen aikaan, kun ketään ei enää voisi kynttilät vähempää kiinnostaa. Täydellistä! Vaikka niitä kynttilöitä nyt sitten on noin 800 kpl ylimääräisenä, niin äiti saa ne kyllä käytettyä, porukoilla on nimittäin kymmeniä, ellei satoja kynttelikköjä.

Mamma Ikeassa päikyillä

Meidän juhlapaikka on sellainen katettu maneesi, jossa on pienet ikkunat ja aika hämärää kesälläkin. Mikä siis on vaan hyvä, koska olen haaveillut syys- tai jopa talvihäistä hämärine iltoineen ja tunnelmallisine valaistuksineen. Meillä on nyt sitten ne hämärät ja tunnelmalliset syyshäät keskellä kesää siellä pimeässä navetassa. Minusta on niin ihanan näköistä, kun hämärtyvissä kesäilloissa käytetään valosarjoja, joten ostimme niitäkin. Meidän häiden aikaan ei toki siis tule sitä ihanaa hämärää iltaa, mutta valoja virittelemme sinne juhlapaikan kattoon sisätiloihin.

Ikean löytönurkassa oli kiva valosarja sellaisilla pienillä hehkulampun muotoisilla polttimoilla. Enää oli jäljellä vain yksi paketti, mutta bongasin vielä kahdet näytillä olevat valot. Junkutin myyjää myymään ne halvemmalla, kun paketti puuttui ja olivat siinä olleet jo käytössä. Sain niistä yli 30 %:n lisäalen, joten kaikki kolme valosarjaa lähtivät heti mukaani. Näiden Stråla-valojen alkuperäinen hinta oli jopa 35 e! Me maksoimme avaamattomasta paketista 89 kr ja avatuista 59 kr. Todella hyvä diili siis!

Ikean valosarja oli pakattu tällaiseen söpöön peltirasiaan.

Rustasta löytyi lisää valoja. Lähes kaikki valosarjat olivat tuntuvassa alennuksessa ja aika paljon oli vielä valinnanvaraa. Päädyin ostamaan ihan tavallista led-ketjua aivan helvetin pitkästi, tarkemmin sanottuna 75 m. Tuo paketti maksoi vajaa 30 e, eli ihan käypä hinta mielestäni. Harmittaa jopa, etten ottanut toista...

Odotin innolla pääsyä Haaparannan uudehkoon Dollarstoreen, joka oli loppujen lopuksi aika pettymys, vaikka yleensä rakastan kierrellä ja penkoa tuollaisia krääsäkauppoja. Kulutustottumukseni ovat sen verran muuttuneet, ettei se halpa paska enää kiinnosta ihan niin kauheasti. Toki edelleen tulen todella iloiseksi, jos löydän hyviä tarjouksia jokapäiväisistä käyttötavaroista. Herttileijaa, minä odotan, että pääsemme joskus asumaan omaan taloon, jossa on tilaa säilyttää vaatekaapin kokoista vessapaperipakkausta, jonka olen halvalla ostanut jostain Tokmannin neton, neton, neton nettopäiviltä (yksi kaasoni muistaa aina tuon väärin ja puhuu vitun, vitun, vitun vittupäivistä). Mutta vessapaperien säästöpakkaukset sikseen, visio koristeluista alkaa nyt muodostumaan. Valoja joka paikkaan, pöytiin valkoiset liinat, messinkisiä kynttilänjalkoja kruunukynttilöillä ja vihreää köynnöstä keskelle. Äidilläni oli pari ehdotusta ihan kotipihalta löytyvistä vihreistä kasveista, jotka voisivat sopia köynnöksiin. Kukkien näpräys itse oli alunperin sekin täysin poissuljettua, ettei hääaamu mene liian kiireiseksi, mutta äitini epäili, että näpräykset voisi tehdä jo edellisenä iltana. Pitää tehdä testiköynnöksiä keston suhteen heti, kun puut tulevat lehteen.

Häähommeleita nyt kuitenkin saatu taas se 1,5 cm eteenpäin. Kyllä tämä tästä. Nyt nukkumaan. On taas yhtäkkiä aamuyö jo ja minä istun koneella aivan ölövinä. Minun luontainen rytmini ei todellakaan sovi siihen 8-16 -työaikaan, joten lomilla aina vähän lipsahtaa tämä elämä päälaelleen. Minusta on ihanaa puuhailla yöllä kaikkea, ja tämä tapa on opittu kyllä kotoa. Lapsuudenkodissani ei ole ollenkaan tavatonta imuroida tai lähteä esimerkiksi porukalla kävelylle yhdeltä yöllä. Onneksi Sulhis on samanlainen yöeläjä. ❤ Nyt kuitenkin kerin tuon 2500 m valosarjaa pois sängyltä ja menen itsekin peittoihin.  

Oletko sinä tehnyt mitään hyviä alelöytöjä häitä varten? Tai ihan oikeaa elämää varten?

Ensimmäiset koristehankinnat ja pari sometilivinkkiä

Moi!

Minähän päätin hääsuunnittelujen alkaessa, että mitään hääkoristeita en kyllä ala sitten hamstraamaan, että mahdollisimman simppelillä ilmeellä mennään. Vähitellen kuitenkin ahdistuin siitä, että niitä koristeita ei ole vielä yhtään ostettuna ja HÄÄT OVAT IHAN NURKAN TAKANA... Seurailen monia kivoja hääaiheisia instoja sekä blogeja ja niissä törmää usein ihaniin ja luoviin ideoihin, joista itsekin innostuu aivan uudella tavalla. Erityisesti Hashtag Häät -tilillä käsitellään erilaisia häätrendejä ja sieltä olen nähnyt monet inspiroivat postaukset koristeluista ja jopa kukista, jotka eivät minua aluksi kiinnostaneet yhtään. Nyt kuitenkin päälinjaus koristeluiden suhteen tulee varmastikin olemaan nimenomaan niissä kukissa, ja kas vain, olen taas kehittänyt yhden uuden rahareiän häiden suhteen, kiitos ko. tilin (manipuloivien) postausten... 😂

Juhlakukat.fi:n instaa onkin tullut nyt seurailtua asian tiimoilta entistä tiiviimmin. Sen tarkemmin en ole vielä kukkien tilaamisen käytönnön toteutukseen perehtynyt, mutta Juhlakukat.fi toimittaa kukkia ympäri Suomea "edulliseen kukkakauppiashintaan". Tällainen ns. tukkuvaihtoehto kiinnostaa kovasti, mutta toisaalta ajattelimme myös paikallisen kukkakauppiaan käyttämistä. No, tätä kerkeää vielä miettiä. 

Alunperin ajatus koristeiden minimoinnin taustalla oli se, ettei kenenkään tarvitsisi mitään silppua levitellä yötä myöten juhlapaikalla ja ennen kaikkea sitten siivoilla sitä pois "juhlien jälkitunnelmissa" seuraavana aamuna. Olen kuitenkin itse henkeen ja vereen DIY-ihminen ja vähän jopa jo houkuttelisi viherköynnösten paskartelu ihan itse. Tämä hullu(?) päähänpisto olisi varmasti taloudellisin ja muutenkin järkevin toteuttaa käyttämällä juurikin näitä tukkukukkia. Toisaalta taas hirvittää, että hääaamu menee kauheaksi kiireessä suhaamiseksi kukkia asetellessa kaiken muun tekemisen lisäksi. Mikä olisi vaivattomin ratkaisu pöydillä rehottavien runsaiden viherköynnösten toteuttamiseen heinäkuussa? Tässä tämä minun kukkaideani alkaa vähän tökkiä, kun en ole yhtään kukkaihminen, enkä siten tiedä niistä MITÄÄN. Meillä ei ole kotonakaan viherkasveja lukuun ottamatta Sulhiksen mukanaan tuomaa peukalon kokoista kaktusta, joka aina törkätään keittiössä jonnekin hyllyn reunalle pois tieltä. Tuo kuiva käppyrä on kulkenut Sulhiksen mukana 10 vuotta, että eihän sitä kyllä raaski roskiinkaan laittaa. Ilmeisesti kaktuksia ei tarvitse kastella KOSKAAN, koska minä en ole sitä kertaakaan kastellut, eikä Sulhiskaan muista tehneensä sitä ikinä. Tai saattaahan tuo olla kuollutkin, vaikea sanoa tällä tietämyksellä. 

No ok, kyllä tuo aika kuolleelta näyttää...

Enempää asiaan perehtymättä olen ihastellut erilaisia köynnöksiä eucalyptuksesta, muratista ja ruskuksesta tehtyinä. Se on toki sitten eri juttu, minkälainen saatavuus näillä kasveilla on heinäkuussa, miten ne kestävät ja ennen kaikkea, paljonko maksavat. Eucalyptusta olen kyllä nähnyt käytettävän paljon kattauksissa koristeena, mutta onko niissä niin voimakas tuoksu, että hajuherkät ovat siellä sitten pöytien alla taju kankaalla? Olisiko kokemuksia? 

Mutta se ensimmäinen koristehankinta! Seuraan myös maalaishaat2020-tiliä, jonka pitäjä on aivan mestari kirppisbongailija! Hän esittelee tilillään juuri niitä löytöjään ja muutenkin postailee omia hääsuunnitelmiaan upeiden inspiskuvien saattelemana. Hän on tehnyt niin monet upeat löydöt hääkirppareilta ja Kontista, että myös meikämandoliini on innostunut katselemaan tarjontaa. Solminkin vastikään ensimmäiset hääkauppani erään viime kesän morsiamen kanssa satsista messinkisiä kynttilänjalkoja. 

Messinkinen kynttilänjalka poikineen

Juhlapaikallamme on toinen lähes samanlainen satsi, joten kynttilöitä ainakin riittää. Tämä oli toinen juttu, joka ei normaalisti kiinnosta minua laisinkaan. Aiemmassa postauksessa mainitsinkin, etten koskaa polta kynttilöitä kotona huvin vuoksi, enkä ole yhtään sellainen tunnelmafiilistelijä, vaikka haluaisin kyllä. Edelleen kuitenkin mietin, ovatko kynttilät ihan ääliömäisiä keskellä valoisinta kesää? Näin kuvan juhlapaikaltamme eräistä kesähäistä, joiden kattauksissa oli käytetty kynttilöitä ja se kyllä näytti tosi kauniilta, mutta jotenkin kuitenkin yhdistän kynttilät enemmän syksyyn ja talveen. Varmaankin siksi, että kuulemani mukaan kunnon vaimoihmisten kotona varma syksyn merkki on, kun alkaa se jokailtainen kynttilätunnelmointi. Pitää kyllä alkaa petraamaan näiden vaimoiluasioiden suhteen... 

Näiden tyylien jonkinlainen välimuoto olisi  I H A N A! (Kuvat: Unsplash)

Tiivistelmä: Hääkoristeiden kulmakiviksi on nyt muotoutunut messinkisten kynttilänjalkojen, runsaiden, vihreiden kasviasioiden sekä valkoisten liinojen pyhä kolminaisuus. Tätä tyyliä olen jo pitempään pyöritellyt ja nyt se sitten on sinetöity ensimmäisen kirppislöytöni myötä. Aamen!

Onko sinulla suunnitelmissa askarrella itse pöytäkukkahässäköitä? Tai onko joku jo kenties suorittanut (onnistuneesti) tämän rastin?

Maalaisromanttinen sekasorto turhautuneella twistillä

Tiivistelmä: meillä ei ole vielä teemaa, emme osaa päättää sitä, emmekä oikeastaan edes halua sitä. Aamen! 

Nyt, kun häihin on reipas vuosi aikaa, pitäisi kai jo päättää joku yhteinen linja esim. koristeluiden suhteen, mutta kun tuntuu, että kaikki tyylit ovat ihania! Pinterest on aivan loputon suo, jossa kaikki on kaunista, ihan sama mikä kuvaileva sana siinä weddingin edessä on. Sulhiksestakaan ei ole mitään iloa tässä asiassa, hänellä ei todellakaan ole mielipidettä lautasliinojen väristä... Muutenkin minä olen meistä se, joka edes vähän nauttii tälläisten yksityiskohtien hinkuttamisesta, joten päävastuu koristeista on ihan luonnollisesti minulla. Luotan äitini makuun aika vahvasti, joten apua ja mielipiteitä on kyllä onneksi tarvittaessa saatavilla.

Teema on tosin jo ajatuksenakin aika raskas, enkä minä pysty sitoutumaan tiukasti johonkin tiettyyn juttuun (paitsi toivon mukaan Sulhikseen), joten tuskin mitään erityistä teemaa tulemme valitsemaankaan. Kyllä tähän kuitenkin joku tolkku pitäisi saada, edes värimaailmaan joku idea. Kohta se on yhtä kauheaa sekamelskaa, jossa pöytäkoristeet ovat maalaisromanttisia, sulhanen art decoa 20-luvun glamourilla ja morsian vain tavallistakin hullumpi...

Olen jotenkin koko ajan ajatellut, että meille tulee tietenkin maalaisromanttiset häät, mutta en oikeastaan enää innostu pitsistä ja juuttikankaasta yhtään. Niiden kulta-aika taisi olla pari vuotta sitten. Että ehkä enemmänkin sitten maalaishäät ilman sitä romanttista aspektia. Siis sellaiset perushäät maalla. 😁

(Unsplash)

Boho-häät kukkineen ja runsaine yksityiskohtineen miellyttävät silmää todella paljon, mutta olisiko outoa koristaa boheemilla otteella, kun morsiuspari itsekään ei ole laisinkaan boheemi... Tyyliin sopivat kevyet ja kauniisti laskeutuvat pitsihääpuvutkin olisivat aivan ihania, mutta vantterana ja riuskana emäntänä en jotenkin näe itseäni sellaiseen pukeutuneena. Todella rasittavaa, kun en ole 10 cm pidempi ja 15 kg hoikempi! 😠

(Unsplash)

Nyt häämuodissa näkyy myös paljon viininpunaista tai tummanvihreää yhdistettynä messinkisiin yksityiskohtiin sekä runsaisiin kukkakoristeisiin, mutta meidän häitämme juhlitaan heinäkuun alussa, joten jotenkin tuo tyyli tuntuu liian "täyteläiseltä" kesäjuhliin. En muutenkaan haluaisi hirveästi koristeita ja erilaista silppua sinne ja toisenlaista tuonne, vaikka ne kuvissa aivan ihanilta näyttävätkin. Yritämme vaivan minimoimisen lisäksi kuitenkin miettiä myös hieman ekologista puolta ja välttää häissämme niin paljon kaikkea ns. turhaa kuin mahdollista. Isojen hääjuhlien järjestäminen toki itsessään on jo aika turhaa haaskausta, mutta ei tässä mitää täysin epäitsekkäitä maailmanpelastajia ollakaan.

Helppouden, säästämisen ja sädekehän kiillottamisen takia koristeluista tulee siis varmasti aika maltilliset. Valkoiset liinat, paljon vihreää ja jotain?? Ovatko kynttilät jotenkin outoja keskellä kesää? En oikeassa elämässä ole yhtään sellainen ihminen, joka sytyttää kynttilöitä ja menee sitten viltin mutkaan sohvalle juomaan teetä. Haluaisin kyllä olla, mutta tuntuu liian vaivalloiselta... Koenkin siis  kynttilät aika turhakkeina, mutta kyllä ne kuitenkin tuovat mielestäni tietynlaista juhlatunnelmaa.

(Unsplash)

(Unsplash)

Nämä kuvat täällä blogissa ovat muuten aina hieman sinne päin... Käytän ilmaisia kuvapankkeja, (koska kuvien varastaminen on VÄÄRIN, enkä halua joutua vankilaan just tässä häiden alla), joten aina ei löydy juuri sitä, mitä haen. Esimerkiksi nämä kaksi yllä olevaa kuvaa ovat ihan kivoja, mutta en sitten tiedä, onko niissä enää mitään maalaishäiden fiilistä. Hääpaikkamme kyllä on ihan oikeasti maaseudulla, että jospa siellä edes lehmänpaska vähän haisisi...