torstai 19. maaliskuuta 2020

Perutaan häät - TAAS!

Tiivistelmä: Lue otsikko.

Kyllä tämä nyt alkaa siltä vaikuttaa, että häät pitää perua. Tai no, ei perua-perua, mutta siirtää ja reippaasti. Uusimpien ennusteiden mukaan epidemiahuippu saavutetaan näillä rajoitustoimilla toukokuussa. Jos näin on, heinäkuun alussa emme todellakaan ole niin selvillä vesillä, että ainakaan riskiryhmäläiset voisivat osallistua. 

Näin meki oltaisiin oltu ensi kesänä, mutta ei vissiin sitten ollakaan. (Unsplash)
Olemme tässä nyt muutaman päivän vähän punninneet vaihtoehtoja. Jotenkin järkevin olisi vaan siirtää vuodella, mutta olemme sitten jotain 57-vuotiaita ja jos halajamme joskus niitä pershedelmiä, niin se juna on sitten mennyt jo ja hemmetin kauas. Toinen vaihtoehto olisi pitää ne alunperin haluamamme syyshäät, mutta onkohan järkeä siirtää vain parilla kuukaudella... Se on aika lyhyt aika, kun puhutaan tällaisesta ympäri maailmaa riehuvasta pirullisesta viruksesta. Syyshäissä on myös se paskamainen ongelma, ettei silloin ole mahdollista pitää tarpeeksi lomaa, että pääsisi häämatkailemaan. Minua ei sinänsä edes ärsytä se hääpäivän siirto, mutta olen kehittänyt (tapani mukaan) pakkomielteisen ajatuksen heti häiden jälkeisestä pitkästä häämatkasta ja minun päähänpinttymistä ei niin helposti vaan hankkiuduta eroon. Minulla tulee oikein sellainen dramaattinen sänkyyn-nyyhkimään-heittäytymisreaktio, kun edes mietin, että mentäisiin häämatkalle joskus sitten myöhemmin. Tiedän, että monet tekevät näin ja se on maailman normaaleinta, lisäksi se on vain matka, mutta kun on sekopäinen ämmä, niin ei sille oikein mitään voi. 

Kolmas vaihtoehto olisi häät juuri ennen joululomaa, jolloin voisi lähteä joulun ajaksi reissuun. Ajatuksena sellaiset tunnelmalliset talvihäät lyhtyineen ja jouluvaloineen ovat kaltaiselleni jouluhullulle ihanat, mutta tietäähän sen, että siitä on tunnelmallisuus kaukana, kun räntäsateessa yrittää helma kuraisena kiirehtiä juhlapaikalle samalla, kun vieraat pyröttelee silmiä, että olisi tässä omatkin joulujärjestelyt tehtävänä, eikä joutaisi katsomaan nuoruuteensa jämähtäneiden keski-ikäisten kotileikin virallista lähtölaukausta. Että saa nyt nähdä...

Vielä viikko sitten olimme lähettämässä kutsut nyt joka tapauksessa, kun voisimme hääsivullamme sitten kertoa mahdollisista muutoksista, mutta nyt aloimme vähän himmailemaan. Se heinäkuun alku tuntuu tällä hetkellä todella epätodennäköiseltä ajankohdalta voida järjestää isot juhlat, joten odottelemme nyt vielä hetken niiden kutsujen kanssa. Niistä tuli kyllä tosi ihanat lopulta, että pitää varmaan lähettää ne sitten muuten vain postikortteina. 😄 Toki ne menisivät kyllä ensi kesänä, ruksaisin vain väärän päivämäärän yli, että haaskuuseen eivät kyllä mene, mutta syys- tai talvihäihin ne ovat liian kesäiset.

Bestman jo parahti, että jostain minun pitää nyt luopua, kun kaikkea en selvästikään voi saada häiden suhteen... Ymmärränhän minä, että ei ketään muita kiinnosta nämä häät siinä määrin kuin minua ja Sulhista, mutta meille nämä ovat tähänastisen elämämme odotetuimmat pirskeet, joten tiukkaa tekee tehdä kompromisseja. Eipä se toki mikään halukysymys ole, siirtäminen on vain yksinkertaisesti pakollinen toimenpide, jos esim. haluamme, että kaikki vieraamme pysyvät hengissä myös häiden jälkeen, mutta silti pitää saada vähän avautua tästä. En vain pysty jatkamaan suunnitteluja laput silmillä aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut, mutta en myöskään halua vaipua epätoivoon ja surkutella lamaantuneena huonoa tuuriani (joka on muuten täysin äitini syytä, sille käy aina juuri tällaisia juttuja, ja olenkin perinyt tämän kohtaloni hänelta, että kiitti vaan, äiti, kun pilasit meidän häät!!!). En nyt muutenkaan ole juurikaan ollenkaan tunteella käyvä ihminen, joten olemme päättäneet Sulhiksen kanssa pitää päät kylmänä ja miettiä todennäköisintä lopputulemaa ja siihen kivuttominta seuraamusta. Tällä hetkellä se näyttäisi siis olevan juurikin häiden siirtäminen, mutta se ajankohta vielä mietityttää. Sanokaa, mikä olisi järkevin ratkaisu!


4 kommenttia:

  1. I feel you, todellakin! Niin tuttuja pohdintoja. Kompromissi ja häät ei oikein mahtuisi samaan lauseeseen... ;) Tsemppiä sinnekin näihin outoihin aikoihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta... Mutta kyllä tämä jotenkin handlataan! :)

      Poista
  2. Luen blogiasi ensimmäistä kertaa. Osaat kuvata hyvin tunteitasi, ihan tulee nostalginen olo, ja omat häävalmistelut mieleen! Kerroit, että sinulle on tärkeää päästä häämatkalle heti häiden jälkeen (niiden muiden tärkeiden asioiden lisäksi :) ). Siirtäkää häät joulun alle. Olimme mieheni kanssa juuri viime joulukuussa ihanan tunnelmallisissa ja hauskoissa häissä, vaikka ei tietenkään ollut luntä ja oli juuri syksyn pahin myrsky. Mielestäni ei olisi ollenkaan huono idea käyttää jo tehtyjä kutsuja ja korjata päälle päivänmäärät. Sittenpähän tulisi dokumentoitua nämäkin käänteet. Rohkeutta ja rakkautta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun kommentoit! Onhan se vähän niin, että häät on aina tosi ihanat juhlat, satoi sieltä taivaalta sitten ihan mitä vaan. Ja voihan tämän tosiaan ottaa sen kannalta, että ainakin on hyvä tarina kerrottavana jälkipolville näistä erikoisista ajoista. :)

      Poista

Oletko jo lukenut?

Päähenkilöiden esittely

Minusta on luontevaa kertoa tähän alkuun hieman meistä tyypeistä tämän blogin takana. Itseäni ainakin kiinnostaa aina blogeja lukiessani,...